Olisiko jo oikea aika – kiinnostua omaisuuden hallinnan kehittämisestä?
Älkää ampuko viestintuojaa, vaikka viestintuoja olisikin hieman sotkeutunut viestin sisältöön!
Maailmalla eräät ajankohtaiset aiheet keräävät kuulijoita, mutta Suomessa samat asiat eivät tunnu olevan ajankohtaisia. Ihmettelen myös sitä, että näiden asioiden opetus on hajanaisesti organisoitu ja aiheiden kokonaisvaltainen opiskelu on lähes mahdotonta.
Älkää ampuko viestintuojaa, vaikka viestintuoja olisikin hieman sotkeutunut viestin sisältöön!
Maailmalla eräät ajankohtaiset aiheet keräävät kuulijoita, mutta Suomessa samat asiat eivät tunnu olevan ajankohtaisia. Ihmettelen myös sitä, että näiden asioiden opetus on hajanaisesti organisoitu ja aiheiden kokonaisvaltainen opiskelu on lähes mahdotonta.
No, mitä nämä aiheet sitten ovat? Tuotanto-omaisuuden hallinta (Physical Asset Management) ja kunnossapidon johtaminen keräävät Euroopassa paikallisissa seminaareissa samanlaisia osanottajamääriä kuin Suomessa 15 vuotta sitten. Ovatko nämä aiheet sitten meillä loppuun kaluttuja ja täysin hallinnassa. Epäilen! Raha puhuu, näin sanotaan. Rahaa hukataan usein kuitenkin suruttomasti, koska tuotanto-omaisuuden hallinta ei ole järjestelmällisesti organisoitu ja prosessoitu.
Yleensä asiat eivät etene, jos tarjolla ei ole mitään apuvälineitä haasteiden hallintaan. Tällä hetkellä on valmisteilla kaksi alan standardia. (1) Otsakkeiden ISO55000, 55001 ja 55002 alla valmistellaan johtamisjärjestelmästandardia omaisuuden hallintaan ja järjestelmän sertifiointiin (vrt. laatujohtamisstandardi). (2) CENissä valmistellaan koodinimen prEN16646 alla standardia ”Maintenance within Physical Asset Management”. CENin standardi ei ole tarkoitettu johtamisjärjestelmästandardiksi, vaan informatiiviseksi standardiksi. Se sopii kuitenkin käytäntöjen arvioimiseen ja kehittämiseen.
Onnistunut omaisuuden hallinta tarvitsee paljon muutakin kehitystyötä tuekseen. Suomessa olisi vihdoin saatava aikaan kattava koulutusjärjestelmä, jotta saisimme hyvin peruskoulutettuja toimijoita alalle. Organisaatioiden käyttöön olisi kehitettävä uusia laskenta- ja päätöksentekomenetelmiä rahareikien tukkimiseksi. Tunnuslukujärjestelmät vaativat myös uusien nimenomaan tuotantoomaisuuden hallintaan sopivien tunnuslukujen määrittelyä.
Listaa voisi jatkaa vielä pitkään, mutta tärkeä olisi lähteä liikkeelle ja todeta, että nyt on korkea aika tehdä jotain.
Kari Komonen
Promaint ry:n hallituksen jäsen