Rakentamislupa ydinvoimalaitokselle tarvitaan, ennen kuin laitoksella voidaan aloittaa niin sanotut ydinturvallisuuden kannalta merkittävät rakennustyöt kuten turvaluokitellun reaktorirakennuksen rakentaminen.

Kertoakseen nykyhetkestä ja tulevasta täytyy palata hieman menneisyyteen. Olipa kerran pieni suomalainen sähköyhtiö ja hieman suurempi suomalainen teräsyhtiö, joiden johtajat yhdessä eräällä kalareissulla tuskailivat sähkön kallista hintaa. Ratkaisua pohdittuaan ilmoille heitettiin hurja ajatus – uuden ydinvoimayhtiön perustaminen ja kokonaan uusi ydinvoimala.

Tämä pienen suomalaisen sähköyhtiön johtaja otti yhteyttä pariin muuhun suomalaiseen yhtiöön, ja pian he olivat yhdessä löytäneet kumppanikseen muun muassa melko suuren saksalaisen energiayhtiön, jolla oli kokemusta ydinvoimasta. Ja niin 6. kesäkuuta 2007 hotelli Marskissa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa kerrottiin ensimmäisen kerran julkisuuteen Fennovoimasta. Samalla kerrottiin sen etsivän lisää osakkaita hankkeeseen.

Fennovoiman taival alkoi samalta paikalta kuin missä se tänä päivänä yhä jatkuu, Helsingin Salmisaaresta. Vuonna 2007 siihen rekrytoitiin heti kymmenkunta ihmistä, muun muassa toimitusjohtaja, assistentti, ydinturvallisuusjohtaja, rahoitusjohtaja, rakentamisjohtaja, ympäristöpäällikkö sekä kehityspäällikkö laitospaikkavaihtoehtoja etsimään.

Alkutaipaleen, YVA-prosessin ja periaatepäätöshakemuksen jättämisen jälkeen valtioneuvosto myönsi Fennovoimalle periaatepäätöksen toukokuussa 2010, ja eduskunta vahvisti sen heinäkuussa 2010. Tässä periaatepäätöksessä linjattiin jo hankkeen tulevia vuosia: Fennovoiman tuli jättää rakentamislupahakemus viiden vuoden sisällä kesäkuun 2015 loppuun mennessä. Lisäksi käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukseen liittyen tulee esittää kesäkuun 2016 loppuun mennessä joko yhteistyösopimus nykyisten jätehuoltovelvollisten kanssa tai oman loppusijoituslaitoksen YVA-ohjelma.

Vuoden 2010 jälkeen hanke eteni vakaasti kohti neuvotteluja ja lopullista laitostoimitussopimusta. Uusi käänne kuitenkin odotti, kun maaliskuussa 2011 tapahtunut Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus nosti ydinvoiman riskit koko maailman keskustelun aiheeksi. Syksyllä 2012 Fennovoiman saksalainen omistajayhtiö E.ON ilmoitti myyvänsä kaikki toimintonsa Suomessa ja samalla vetäytyvänsä ydinvoimahankkeesta. Tästä eteenpäin omistajana oli kokonaisuudessaan suomalaisten yritysten yhteenliittymä Voimaosakeyhtiö SF.

Omistajapuolella tapahtuneista muutoksista huolimatta hanke eteni Salmisaarenaukion seinien sisäpuolella, ja joulukuussa 2013 tehtiin lopullisen laitostoimitussopimuksen venäläisen JSC Rusatom Energy International REIN:n kanssa Rosatom-konsernin kehittämästä AES-2006 ydinvoimalaitoksesta. Seuraavana keväänä REIN:n tytäryhtiö RAOS Project tuli osaomistajaksi sen ostaessa E.ONin  jättämän 34 prosentin osuuden.

Edellä kuvatuista omistuksessa ja laitosvaihtoehdoissa tapahtuneista muutoksista johtuen Fennovoima päätti hakea valtioneuvostolta juridisesti pätevää hyväksyntää ja täydennystä vuoden 2010 periaatepäätökselle siten, että olemassa olevaa periaatepäätöstä täydennettäisiin käsittämään myös Rosatomin AES-2006-laitostyyppi. Valtioneuvosto ja eduskunta myönsivät hankkeelle periaatepäätöksen täydennyksen, mutta linjasivat samalla, että rakentamislupahakemuksen jättämisen hetkellä EU- tai EFTA-maista tulevan omistuksen tulee olla yli 60 prosenttia. Näin haluttiin taata, että hanke olisi yhteiskunnan kokonaisedun mukainen.

Voimalan rakentaminen edellyttää rakentamislupaa

Rakentamislupa ydinvoimalaitokselle tarvitaan, ennen kuin laitoksella voidaan aloittaa niin sanotut ydinturvallisuuden kannalta merkittävät rakennustyöt kuten turvaluokitellun reaktorirakennuksen rakentaminen. Alkuperäisen periaatepäätöksen mukaisesti Fennovoima toimitti työ- ja elinkeinoministeriölle 30. kesäkuuta 2015 hartaasti valmistellun rakentamislupahakemuksen. Varsinaisen ministeriölle osoitettavan rakentamislupahakemuksen lisäksi toimitettiin samaan aikaan rakentamislupahakemukseen liittyvää materiaalia Säteilyturvakeskus STUK:lle. 

Vuonna 2010 myönnetyn periaatepäätöksen mukaan Fennovoima esittää käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta joko yhteistyösopimuksen nykyisten jätehuoltovelvollisten kanssa tai oman loppusijoituslaitoksen YVA-ohjelman kesäkuun 2016 loppuun mennessä. Se tulee tuolloin täydentämään rakentamislupahakemustaan tältä osin.

50 000 sivun urakka

Rakentamisluvan hakemiseen tarvittavaa teknistä aineistoa toimitetaan STUK:lle vaiheistetusti aina kesään 2017 asti ja aineiston arviointi kestää arviolta vuoden 2017 loppuun. Tämä noin 50 000 sivun laajuinen aineisto kuvaa tarkasti ydinvoimalaitoksen tekniikkaa sekä laitospaikkaa ja se sisältää myös kuvauksen Fennovoiman ja laitostoimittajien organisaatioista.

Rakentamislupahakemuksen lausuntopyynnössä STUK:ia pyydetään antamaan Fennovoiman hankkeesta lausuntonsa sekä alustava turvallisuusarvionsa. STUK:in myönteinen turvallisuusarvio on edellytys rakentamisluvan saamiselle. Nämä antaakseen STUK tarkastaa toimitetun aineiston ja varmistuu siitä, että suunniteltu laitos täyttää suomalaiset vaatimukset ja se voidaan rakentaa turvalliseksi. STUK:in tulee varmistua myös organisaation kyvykkyydestä hoitaa valtaisa rakennusprojekti pitäen turvallisuus aina etusijalla. Luvanhakijana (ja myöhemmin luvanhaltijana) Fennovoima on vastuussa laitoksensa turvallisuudesta.

Infrastruktuurin rakentaminen ja laitospaikan valmistelevat työt jatkuvat rakentamislupahakemuksen myöntämiseen saakka, minkä jälkeen voidaan aloittaa ydinturvallisuuden kannalta merkittävät rakennustyöt.

Varsinaisen ydinvoimalaitoksen rakentamisen on suunniteltu alkavan vuonna 2018. Käyttölupaa laitokselle suunnitellaan haettavan vuonna 2021 ja sähköä laitoksen on tarkoitus tuottaa vuonna 2024.

Sananen lopuksi

Reilu kahdeksan vuotta myöhemmin puoli kerrosta käsittänyt toimistotila on laajentunut neljään kerrokseen. Työntekijät ovat kolmella eri paikkakunnalla ja kymmenen hengen tiimi on nykyään lähes 300-henkinen organisaatio.

Fennovoimalla on perustajayhtiöitä myöten vaadittu tietynlaista pioneerihenkeä, ja tuskin kahdeksan vuotta sitten kukaan noista suomalaisista yhtiöistä osasi aavistaa, millaisia haasteita hanke tulee kohtaamaan. Kahden kalastamassa olleen yritysjohtajan unelma edullisesta ydinsähköstä ei ole kadonnut mihinkään. Sitä kaikki fennovoimalaiset ovat nimittäin tulleet tekemään – rakentamaan Suomen kuudennen ydinvoimalan Pyhäjoelle.

Hanhikivi 1 -hankkeen aikataulu

Niina Miettinen
Viranomaisyhteydenpidon päällikkö, Fennovoima Oy, 
niina.miettinen(at)fennovoima.fi