Ravinteet entistä paremmin kiertoon jätevedestä - tuotantotestaus käynnistyy

Fosforiravinne on mahdollista palauttaa takaisin hyötykäyttöön RAVITA-prosessin avulla. Ravinnekierrolla voidaan vähentää neitseellisen fosforin käyttöä. Prosessille rakennetaan demolaitos Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle vuoden 2018 aikana.

VIIKKI

RAVITA:n demolaitoksessa Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla testataan fosforihapon tuotantoa.

Laitoksessa testataan fosforihapon tuotantoa prosessin optimoimiseksi ja kustannushyötyjen laskemiseksi. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n vuodesta 2014 alkaen kehittämä fosforin talteenotto suoraan jätevedestä mahdollistaa fosforin hyödyntämisen fosforihappona laajasti erilaisissa teollisuusprosesseissa ja lannoitetuotannossa. Lisäksi fosforin talteenotto voidaan RAVITA:ssa yhdistää typen talteenottoon, jolloin lopputuotteena syntyy ammoniumfosfaattia.

Ravinteet jätevedestä yhä paremmin käyttöön

Jätevesi muuttuu resurssiksi, kun RAVITA-prosessia voidaan tulevaisuudessa hyödyntää enenevässä määrin eri kokoisilla puhdistamoilla. Fosforin pääasiallisena lähteenä tällä hetkellä ovat maaperän neitseelliset apatiittivarannot, jotka sijaitsevat pääosin Euroopan ulkopuolella. Niiden riittävyydestä on vaihtelevaa tietoa 60-400 vuoden välillä ja Euroopan unioni onkin nostanut fosforin kriittisten materiaalien listalle.

- RAVITA-prosessi on hyvin skaalautuva ja soveltuu erilaisille puhdistamoille Tämä laajentaa fosforia poistavien puhdistamoiden määrää ja vähentää vastaanottavien vesistöjen ravinnekuormitusta. Kehittyneempiä, erillisiä ravinteiden talteenottotekniikoita on jo tarjolla markkinoilla, mutta kyseiset tekniikat eivät sellaisenaan sovellu pohjoismaisille puhdistamoille, kertoo jätevedenpuhdistuksen osastonjohtaja Mari Heinonen.

RAVITA-hanke on herättänyt mielenkiintoa niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Prosessia on esitelty kansainvälisesti jo useissa konferensseissa ja tilaisuuksissa ja se on herättänyt myös mielenkiintoa yrityksissä. RAVITA valittiin kesäkuussa 2017 Hallituksen kärkihanke -projektiksi kahden muun ravinteiden talteenottoa kehittävän hankkeen kanssa. RAVITA -hanke on niin ikään voittanut keväällä 2018 sekä SITRA:n kuntien kiertotalousteko -palkinnon että EU-rahoitteisen BONUS RETURN -hankkeen Itämeren tilan parantamista koskevan innovaatiokilpailun. Hanketta on rahoittanut Suomen ympäristöministeriö osana RAKI-ohjelmaa.

Lisätietoa

  • HSY:n jätevedenpuhdistuksen ravinteiden talteenoton kehittämiseen liittyvät hankkeet ovat osa HSY:n strategian mukaista kiertotalouteen ja Clean Tech -toimintaan liittyvää hankekokonaisuutta. HSY panostaa myös muilla toimialoillaan kiertotalouden ratkaisujen kehittämiseen.
  • Jätevesien puhdistamisen pääasiallinen tarkoitus on poistaa jätevedestä vesistöjen rehevöitymistä aiheuttavia ravinteita (fosfori ja typpi) sekä orgaanista lika-aineista. Samalla puhdistetun jäteveden hygieeninen tila kohenee. Jäteveden sisältämät ravinteet kierrätetään tällä hetkellä osana HSY:n tuottamaa multaa.
  • Helsingin seutu on omalta osaltaan ollut edelläkävijä puhdistuksessa jo yli 100 vuoden ajan minimoiden asukkaiden kuormituksen Suomenlahteen ja suojellen näin Itämerta.
  • hsy.fi/ravita

Uusimmat artikkelit

Suomessa on otollinen kulttuuri yhdessä kehittämiselle

– Suomi on raskaan prosessiteollisuuden ja konerakentamisen Piilaakso, Pauli Järvinen sanoo.

Hänen mukaansa uusien teknologioiden kehittäminen yhdessä asiakkaiden, akateemisten laitosten ja jopa samalla toimialalla kilpailevien yritysten kesken on Suomessa helpompaa kuin monessa muussa maassa.

17.12.2018 | Tutkimus ja koulutus

Vanhan kaivostoiminnan vaikutukset luonnonympäristöön huolestuttavat edelleen Kolarissa

Tietoa vanhojen kaivosten ympäristön nykyisestä tilasta, erityisesti niiden vaikutuksista pinta- ja pohjaveteen sekä maaperään ja luonnontuotteiden käytettävyyteen kaivataan nykyistä enemmän, osoittaa tuore tutkimus.

13.12.2018 | Alan Uutiset

Fortum valmistautuu Kivenlahden uuteen biolämpölaitokseen rakentamalla uuden kaukolämpölinjan

Fortum kertoo aloittavansa kaukolämpölinjan rakennustyöt Kivenlahdesta Puolarmetsään Espoossa. Putkiyhteydellä valmistaudutaan Kivenlahteen rakennettavaan biolämpölaitokseen, joka tulee vähentämään merkittävästi Espoon hiilidioksidipäästöjä. Vuonna 2020 aloittava uusi biolämpölaitos tulee korvaamaan osan Espoon hiilipohjaisesta lämmöntuotannosta. Polttoaineena uudessa laitoksessa käytetään puuperäisiä polttoaineita, kuten hakkuutähteitä ja metsäteollisuuden sivutuotteita.

Mikkeli lähtee hyödyntämään biohiiltä hulevesien käsittelyssä

Mikkelin kaupunki panostaa uusien biohiiliratkaisujen käyttöönottoon. Kaupunkiin Pitkäjärvelle rakennetaan alkuvuoden 2019 aikana biohiiltä hyödyntävä hulevesien käsittelyjärjestelmä, joka toimii samalla ainutlaatuisena hulevesien suodatinratkaisujen tutkimus- ja kehittämisympäristönä tutkimustoimijoille ja yrityksille. Uusi ympäristö vahvistaa osaltaan alueen vesiosaamista.

Elcolinen kunnianhimoinen lupaus: 100 miljoonan liikevaihto 2023 mennessä

Elcoline Group kertoo haluavansa tuottaa erinomaisia teknisiä urakointi- ja kunnossapitopalveluita teollisuusyrityksille ja olla toimialallaan maailman ykkönen. Tavoitteet vaativat määrätietoista kasvua ja siirtymistä yrityksenä seuraavaan kokoluokkaan. Elcolinen kohdalla se tarkoittaa 1 000 työntekijää ja 100 miljoonan euron liikevaihtoa seuraavan viiden vuoden aikana. Liikevaihtotavoitteen Elcoline aikoo saavuttaa orgaanisen kasvun ja yrityskauppojen avulla.  

Painelaitteiden korjaus- ja muutostöitä koskeva ohje uudistettu

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on julkaissut uudistetun version painelaitteiden korjaus- ja muutostöitä koskevasta ohjeesta. Ohjeessa kerrotaan, millaisia vaatimuksia painelaitesäädökset asettavat painelaitteiden käytönaikaisille korjaus- ja muutostöille.