https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

SSAB aloitti valokaariuunin rakentamisen Oxelösundiin

SSAB:n mukaan siirtyminen valokaariuuniin vähentää yksin noin kolmen prosenttia yhtiön Ruotsissa toteutettavan tuotannon hiilidioksidipäästöjä.

8ccdc0d71b6d1a1a_800x800ar

Kuva: Lindblad Studio/Tengbom/AplusM

SSAB on aiemmin tehnyt strategisen linjapäätöksen koko pohjoismaisen tuotantojärjestelmänsä uudelleenjärjestelystä noin vuoteen 2030 mennessä. Yhtiö päätti tänä vuonna investoida 6,2 miljardia Ruotsin kruunua uuteen valokaariuuniin ja siihen liittyvään raaka-aineiden käsittelyyn Oxelösundissa.

– Aloitamme nyt SSAB:n pohjoismaisen tuotantojärjestelmän mittavan rakentamisen ja muuntamisen. Masuunien vaihtaminen valokaariuuneihin on miljardi-investointi. Pohjoismaisen tuotantojärjestelmän uudelleenjärjestelyllä on positiivinen vaikutus sekä globaalisti että paikallisesti ja se auttaa lisäksi asiakkaitamme vähentämään hiilidioksidipäästöjään. Samalla säilytämme paikallisia työpaikkoja ja suojelemme ympäristöä, sanoo SSAB:n toimitusjohtaja Martin Lindqvist.

Investointi Oxelösundiin on tärkeä askel SSAB:n siirtymisessä fossiilivapaaseen teräksentuotantoon ja suurelta osin fossiilivapaaksi yritykseksi. Se vahvistaa SSAB:n kilpailukykyä ja auttaa luomaan uusia maailman johtavia tuotteita ja ratkaisuja vahvempaan, kevyempään ja kestävämpään maailmaan.

SSAB on jo valmistanut ja toimittanut jo aiemmin pilottimääriä fossiilivapaata terästä strategisille asiakkailleen ja pyrkii ottamaan johtavan aseman terästeollisuuden vihreässä siirtymässä. Tänä vuonna SSAB esitteli myös SSAB Zero™ -teräksen, joka perustuu kierrätettyyn teräsromuun ja on valmistettu fossiilivapaalla sähköllä ilman fossiilisia hiilidioksidipäästöjä.

– Investointi Oxelösundiin lisää SSAB:n joustavuutta ja tuottokykyämme. Siirtyminen valokaariuuniin tarkoittaa myös sitä, että voimme vähentää Ruotsin hiilidioksidipäästöjä noin 3 prosenttia pelkästään Oxelösundin tehtaamme uudistamisella, sanoo Johnny Sjöström, SSAB Special Steels -divisioonan johtaja.

Uusimmat artikkelit

22.5.2025 | Alan Uutiset

Avaako merituulivoima miljardiluokan mahdollisuudet – alihankintaketjun rooli keskeinen

Erityisesti Itämeren vaativien olosuhteiden tuntemus on Suomen kilpailuetu. "Useat suomalaisyritykset toimivat jo kansainvälisissä hankkeissa kriittisten komponenttien toimittajina", Arenson projektijohtaja Manu Grönlund toteaa.  

UPM investoi Tervasaaren erikoispaperitehtaan modernisointiin

Valkeakoskella sijaitsevan Tervasaaren tehtaan kilpailukyky paranee, mikä tukee UPM:n liiketoiminnan globaalia kasvustrategiaa erikoispaperisegmentissä.

Rail Baltica -ratatyömaalla hyödynnetään suomalaista 3D-koneohjausjärjestelmää

Täysin digitalisoidussa mallipohjaisessa rakentamisessa työtä voivat tehdä yhdessä reaaliaikaisesti infrasuunnittelija, työkoneenkuljettaja, työmaapäällikkö ja projektinjohto.

Suomen ja Viron välisen EstLink 2 -yhteyden korjaustyöt alkavat toukokuussa

Merenpohjaan asennetaan uutta kaapelia noin kilometrin verran. Sähkönsiirtoyhteyden odotetaan palaavan kaupalliseen käyttöön heinäkuun puolivälissä.

Kemikaalit aiheuttavat paljon vakavia työtapaturmia – laiminlyönnit voivat johtaa rikosseuraamuksiin

”Työpaikoilla käytetään paljon vaarallisia kemikaaleja huolimattomasti. Valitettavasti monet työnantajat eivät tunnista kemiallisten tekijöiden aiheuttamaa vaaraa omalla työpaikallaan”, työsuojelutarkastaja Mikko Järvenreuna toteaa.

10.3.2025 | Kumppaniartikkeli

Sulzerin innovatiiviset ratkaisut vedenkäsittelyyn ja pumppaamiseen

Sulzer on yksi Suomen johtavista vedenkäsittelyn ja pumppausteknologian toimijoista. Yhtiön panostukset kotimaisuuteen, kestävään kehitykseen, kokonaisratkaisuihin ja asiakaspalveluun tekevät siitä luotettavan kumppanin sekä kunnallisille että teollisille toimijoille.

30.1.2025 | Tutkimus ja koulutus

VTT:n uusi valmennusohjelma auttaa suomalaisyrityksiä puolustusteollisuuden markkinoille

VTT käynnistää maksuttoman valmennusohjelman kaksikäyttöteknologiasta. Puolustusmarkkinat kiinnostavat, mutta yritysten on vaikea tunnistaa osaamista. Siviiliteknologiakin voi soveltua puolustuskäyttöön.