https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

SSAB:n vihreä energian jätti-investointi meni Ruotsiin, Raahen terästehtaan vuoro myöhemmin

Uusi huippumoderni fossiilivapaan teräksen minimill-tuotantolaitos rakennetaan Ruotsiin. Tehtaan uudistus vähentää Ruotsin hiilidioksidipäästöjä seitsemän prosenttia. SSAB kertoo liiketoiminnallisten syiden puoltaneen hankkeen etenemistä seuraavaksi Luulajan tehtaassa.

a87d983a658e4473_800x800ar

Havainnekuva Luulajan uudesta tehtaasta. Kuva: SSAB

Tehtaan valmistuttua Luulajan nykyinen masuuneihin perustuva tuotantojärjestelmä poistetaan käytöstä.

Luulajan uuden tehtaan kapasiteetti on noin 2,5 miljoonaa tonnia terästä vuodessa. Se koostuu kahdesta valokaariuunista, kehittyneestä sekundäärimetallurgiasta ja suoravalssaavasta nauhavalssaamosta, joka mahdollistaa SSAB:n erikoistuotteiden valmistamisen. Investointi mahdollistaa jatkossa myös kylmävalssattujen ja sinkittyjen tuotteiden valmistuksen ja siten laajemmat premium-valikoimat autoteollisuudelle. Terästehdas käyttää raaka-aineenaan fossiilivapaata rautasientä Jällivaaran HYBRIT-demonstraatiolaitokselta sekä kierrätysteräsromua.

Luulajan kokonaisinvestoinnin arvioidaan olevan noin 4,5 miljardia euroa. Investoimalla uuteen teknologiaan SSAB välttää noin kahden miljardin euron investoinnit nykyisiin tuotantolaitoksiin seuraavien kymmenen vuoden aikana. Investointi on tarkoitus rahoittaa omalla kassavirralla.

– Luulajan muutos on virstanpylväs matkallamme kohti fossiilivapaata terästä. Poistamme seitsemän prosenttia koko Ruotsin hiilidioksidipäästöistä, vahvistamme kilpailukykyämme ja turvaamme työpaikkojamme Euroopan kustannustehokkaimmalla kestävän kehityksen mukaisella ohutlevytuotannolla, SSAB:n toimitusjohtaja Martin Lindqvist toteaa yhtiön tiedotteessa.

– Yhdessä kumppanimme LKAB:n kanssa sitoudumme eliminoimaan CO2-päästöt arvoketjustamme ja luomaan uuden benchmark-teknologian fossiilivapaalle tulevaisuudelle. Samalla turvaamme myös pohjoismaisen teollisuuden kilpailukyvyn tulevina vuosikymmeninä ja tuemme tuhansia asiakkaitamme, jotka luottavat arvoketjumme laatuteräkseen, Lindqvist lisää.

SSAB teki viime vuonna päätöksen muuntaa Oxelösundin terästehdas fossiilivapaaseen tuotantoon ja projekti etenee suunnitelmien mukaan. Investointi vähentää Ruotsin hiilidioksipäästöjä kolmen prosentin verran.

Myös Raahen terästehdas on tarkoitus muuttaa myöhemmin fossiilivapaaksi. Mahdollinen muutos vaikuttaa Suomen hiilidioksidipäästöihin merkittävästi, koska tehdas on maamme suurin yksittäinen hiilidioksidipäästöjen lähde.

SSAB Europe -divisioonan johtaja ja johtoryhmään kuuluva Olavi Huhtala kertoi STT:lle, ettei Suomen poliittisilla lakoilla ollut vaikutusta päätökseen. Hänen mukaansa päätös tehtiin liiketoimintasyrjä edellä ja katsottiin, mikä on parasta yhtiölle.

Yhtiön mukaan liiketoiminnalliset syyt puolsivat etenemistä seuraavaksi Luulajan tehtaan osalta. Sen lisäksi Raahen tehtaan nykyiset laitteet ovat kehittyneempiä, moninaisempia ja paremmassa kunnossa. Kolmantena askeleena vihreässä muutoksessa on suunnitteilla Raahen terästehtaan muutos. Projektin ajoitus riippuu SSAB:n rahoitus- ja toteutuskapasiteetista sekä Luulajan hankkeesta saatavista opeista.

Investoinnin odotetaan tuovan merkittävää lisäarvoa. Nykyiseen tuotantojärjestelmään verrattuna käyttökatteen odotetaan paranevan yli 5,0 miljardia Ruotsin kruunua vuodessa nykyisillä hyödykehintaennusteilla. Uuden tuotantolaitoksen kustannusasema on parempi alentuneiden kiinteiden kustannusten, paremman tehokkuuden, lyhyempien läpimenoaikojen ja eliminoitujen hiilidioksidikustannusten ansiosta. Suunnitelman mukaan tuotanto lisääntyy 0,5 miljoonaa tonnia vuodessa, ja tuotemix paranee yhdellä miljoonalla tonnilla erikois- ja premiumteräksiä.

Uuden tehtaan on suunniteltu käynnistyvän vuoden 2028 lopulla ja käyvän täydellä kapasiteetilla vuotta myöhemmin. Ympäristölupia odotetaan vuoden 2024 lopulla.

Vaula Aunola

Uusimmat artikkelit

30.12.2024 | Alan Uutiset

Selvitys: Valtaosa pohjoismaisten puolustusteknologiayritysten pääomarahoituksesta päätyy Suomeen

Danske Bankin ja Dealroomin tekemän pohjoismaisen selvityksen mukaan erityisesti avaruus- ja kvanttiteknologia-startupit vetävät rahoitusta Suomeen. Viidessä vuodessa kotimaiset yritykset ovat keränneet pääomaa yli miljardi dollaria.

30.12.2024 | Tutkimus ja koulutus

Ammoniakki -tutkimusprojekti sai miljoonarahoituksen

Ammoniakki kytkeytyy erittäin vahvasti vetytalouden edistämiseen. Sen käyttöön liittyy kuitenkin monia kysymyksiä, joita selvitetään yliopistojen ja teollisuuden yhteisessä tutkimushankkeessa.

12.12.2024 | Kumppaniartikkeli

Väylät kuntoon

Väylävirastolla, kunnilla ja kaupungeilla on paljon tieverkoston korjausvelkaa. Teitä ei kuitenkaan kannata päällystää ennen kuin on tutkittu kantavatko teiden pohjat. Pahimmassa tapauksessa päällystetty tie on seuraavana keväänä taas rikki.

Metsä Group: Puuperäisen hiilidioksidin talteenotto on iso mahdollisuus

Metsä Group ja Andritz ovat selvittäneet, millaisia vaikutuksia aiheutuisi noin neljän miljoonan hiilidioksiditonnin talteenotosta Kemin biotuotetehtaalla.

Alykkäämpää ja turvallisempaa lasintuotantoa

Jo minuutin sähkökatkos voi aiheuttaa lasintuotannolle jopa kuuden kuukauden suunnittelemattoman seisokin. Schneider Electricin ja Saint-Gobainin yhteisellä hankkeella varmistetaan lasintuotannolle kriittisen hehkutusprosessin luotettavuus ohjelmistopohjaisen automaation avulla.

Fazer sähköistää Lappeenrannan makeistehtaan höyryn tuotannon – yli 10 prosentin vähennys koko konsernin päästöihin

Höyryn tuotannon sähköistyksen myötä tehtaan hiilidioksidipäästöt vähenevät vuositasolla noin 90 prosenttia ja koko Fazer-konsernin päästöt yli 10 prosenttia.

Vesilaitosyhdistyksen Kalkkikivialkalointiopas on päivitetty ajantasalle

Päivitettyyn oppaaseen on kerätty käyttökokemuksia vedenkäsittelylaitoksilta ja uutta tietoa muun muassa kalkkikivialkaloinnin hiilijalanjälkeen, huoltovarmuuteen ja turvallisuuteen liittyen.