iStock

– Tietoa kerätään ja tallennetaan paljon, mutta sen hyödyntämisessä on edelleen huomattavia pullonkauloja. Ongelma ei ole itse ruokajärjestelmän digitalisointi, vaan se, että nykyisissä palveluissa olevaa dataa on vaikea hyödyntää laajemmin, summaa Cinian toimitusjohtaja Ari-Jussi Knaapila.

Alan toimijat ratkovat tätä datan jakamiseen liittyvää ongelmaa rakentamalla datanvälitysväylää, joka mahdollistaa datan tehokkaan ja turvallisen jakamisen. Tavoitteena on yhteinen tapa hyödyntää sadoissa eri toimijoiden järjestelmissä olevaa dataa. Viime vuoden keväällä syntyi AgriFood Data Space Finland -konsortio, johon sitoutui mukaan 55 suomalaista organisaatiota ruokajärjestelmän eri toimijoista. Ryhmän keskuudessa on rakentunut malli siitä, miten synnyttää toimija, joka pystyy palvelemaan kaikkia ruokajärjestelmän toimijoita yhteisenä esteettömänä datanvälityspalvelun tarjoajana.

– Selvitykset on tehty ja nyt kääritään hihat ja ryhdytään käytännössä rakentamaan uutta data-avaruutta. Sen runkona oleva kyberturvallinen datanvälityspalvelu mahdollistaa datan käyttöoikeuksien määrittämisen reilun datatalouden periaatteiden mukaisesti, sanoo Cinian kehitysjohtaja Pertti Hyvärinen.

Datalla kannattavuutta ja ympäristöystävällisyyttä

Suomen maatalous on kannattavuusongelmissa ja samalla alaan kohdistuu kovat paineet ilmastovaikutusten vähentämiseksi. Datan avulla alan kannattavuutta uskotaan pystyvän parantamaan niin, että on mahdollisuus tehdä myös toimenpiteitä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.

Kehitystä ajaa kannattavuuden parantamisen ja ilmastonmuutoksen torjunnan lisäksi kuluttajien halu painottaa yhtä enemmän vastuullisuutta ostokäyttäytymisessään. Myös datatalouden regulaation kehitys vauhdittaa muutosta. Muutosta palvelee ennen kaikkea yhteiskäyttöinen data, jota kaikki ruokajärjestelmän toimijat voivat jakaa ja hyödyntää oikeudenmukaisesti. Tärkeää on määritellä datan jakamisen ja käytön pelisäännöt niin, että datan hyödyntäminen on myös taloudellisesti kannattavaa kaikille alan toimijoille. Juuri tätä uudella ruokajärjestelmän yhteisellä data-avaruudella tehdään.

Myös lainsäätäjät näkevät datan hyödyt

Datan käyttöön liittyvien pelisääntöjen yhtenäistäminen on ollut myös ministeriöiden ja EU:n asialistalla. Euroopan komission viime vuonna julkaiseman datastrategian tavoitteena on luoda Eurooppaan yhtenäiset markkinat datalle. Myös ruokajärjestelmä on ollut kehityksen alla, sillä suunnitelma Euroopan yhteisestä maatalouden tietoavaruudesta (Common European Agriculture Data Space) julkistettiin viime vuonna. Tarkoituksena on luoda kansallisten järjestelmien kesken eurooppalainen yhteinen datainfra, johon myös Suomen järjestelmä liittyy. EU on varannut datainfrastruktuurin kehittämiseen EU-datamarkkinaa varten kokonaisuudessaan noin kaksi miljardia euroa.

Liikenne- ja viestintäministeriö on osoittanut tukensa AgriFood Data Space Finlandin -hankkeelle ja on mukana edistämässä projektia.

– Yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että data on kaikkien käytettävissä, sitä pystytään jakamaan ja siihen pystytään luottamaan. Nyt meillä on säädösten puolesta datan ympärillä sellainen kehys, että yritykset voivat tehdä sen perusteella investointipäätöksiä. Luottamuksen vahvistaminen ja yleisen kehityksen tekeminen mahdolliseksi edellyttää sääntelyä. Sääntely ei tässä ole este vaan ennemminkin mahdollistaja, sanoo liikenne- ja viestintäministeriön yksikön johtaja Maria Rautavirta.

Sääntelyä on täydennetty datan hallintaa ja digimarkkinoiden dataa koskevilla pelisäännöillä, eli datahallintasäädöksellä ja digimarkkinasäädöksellä ja vielä odotetaan lähiaikoina vahvistettavaa datasäädöstä, jonka odotetaan erityisesti sisältävän vaatimukset, joilla tehdään datan käyttöoikeuksista ja -ehdoista reilummat koko arvoketjulle.