https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Suomen suurin maapora tekee maakaapelitunnelin Kyrönjoen alle

Pohjanmaalla on kyllästytty jäidenlähdön aiheuttamiin sähköverkon vaurioihin. Vaasan Sähköverkko on siirtämässä Kyrönjoen ylittävät ilmajohdot maan poveen joen alle Vähänkyrön Perkiössä. Työ vaatii joen alittavan tunnelin porausta. Pituutta tunnelille tulee noin 150 metriä.

vaasansähkö

Vaasan Sähkö. Kuva: Katja Lösönen

Vaasan Sähköverkko Oy:n suunnittelupäällikkö Karl-Gustav Kolam kertoo, että jäidenlähtö on toisinaan vienyt jopa kokonaisia sähköpylväitä. 

- Sähköverkon kehittäminen vähentää sähkökatkojen määrää ja kestoa. Vaasan Sähköverkko parantaa jatkuvasti sähkönjakelun toimivuutta muuttamalla ilmajohtoja maakaapeleiksi ja lisäämällä automaatiota verkkoon, Kolam sanoo.

Joen alittava maakaapelitunneli ei ole mikään harvinaisuus Suomessa. Kyrönjoella tehdyt testit ovat kuitenkin osoittaneet, että tämä kyseinen poraustyö ei ole helpoimmasta päästä, vaan siihen tarvitaan Suomen suurinta maaporaa, jonka omistaa Oy Ravera Ab. Projektipäällikkö Kenneth Högback Raverasta sanoo, että reiästä tulee 30 sentin läpimittainen.

Poraustyöt alkoivat tänään 7. helmikuuta ja reikä on valmis huomenna. Loppuosa on kaapeleiden ja niiden suojaputkien asentamista, joka kestää kuukauden päivät. Tunneliyhteys valmistuu siis ennen jäiden lähtemistä maaliskuun loppupuolella.

Kolamin mukaan hankkeen kustannusarvio on joitakin kymmeniä tuhansia euroja. Alkuperäinen ongelma on johtunut siitä, että sähköpylväät sijaitsevat Kyrönjoen keskellä olevassa pienessä saaressa, josta jäät ovat ne monena vuotena pyyhkineet mennessään.

- Pyrimme rakentamaan mahdollisimman säävarmaa sähköverkkoa, Kolam toteaa.

 

Markku Pervilä

Uusimmat artikkelit

16.1.2025 | Alan Uutiset

Sähkön vuosi 2024: päästöt vähenivät 25 prosenttia

Ydinvoima on edelleen suurin sähkön tuotantomuoto, tuuli on noussut toiseksi suurimmaksi. Sähkön päästöt ovat nyt vain kymmenes vuoden 2010 päästöistä.

Iijoen Haapakosken vesivoimalaitoksen turbiinin peruskunnostus valmistui

Tammikuun alussa tehtyjen onnistuneiden koekäyttöjen jälkeen voimalaitoksen molempien turbiinien koko kapasiteetti on taas käytössä.

30.12.2024 | Tutkimus ja koulutus

Ammoniakki -tutkimusprojekti sai miljoonarahoituksen

Ammoniakki kytkeytyy erittäin vahvasti vetytalouden edistämiseen. Sen käyttöön liittyy kuitenkin monia kysymyksiä, joita selvitetään yliopistojen ja teollisuuden yhteisessä tutkimushankkeessa.

12.12.2024 | Kumppaniartikkeli

Väylät kuntoon

Väylävirastolla, kunnilla ja kaupungeilla on paljon tieverkoston korjausvelkaa. Teitä ei kuitenkaan kannata päällystää ennen kuin on tutkittu kantavatko teiden pohjat. Pahimmassa tapauksessa päällystetty tie on seuraavana keväänä taas rikki.

Metsä Group: Puuperäisen hiilidioksidin talteenotto on iso mahdollisuus

Metsä Group ja Andritz ovat selvittäneet, millaisia vaikutuksia aiheutuisi noin neljän miljoonan hiilidioksiditonnin talteenotosta Kemin biotuotetehtaalla.

Fazer sähköistää Lappeenrannan makeistehtaan höyryn tuotannon – yli 10 prosentin vähennys koko konsernin päästöihin

Höyryn tuotannon sähköistyksen myötä tehtaan hiilidioksidipäästöt vähenevät vuositasolla noin 90 prosenttia ja koko Fazer-konsernin päästöt yli 10 prosenttia.

Vesilaitosyhdistyksen Kalkkikivialkalointiopas on päivitetty ajantasalle

Päivitettyyn oppaaseen on kerätty käyttökokemuksia vedenkäsittelylaitoksilta ja uutta tietoa muun muassa kalkkikivialkaloinnin hiilijalanjälkeen, huoltovarmuuteen ja turvallisuuteen liittyen.