Lähde: SAS

SAS Institute toteutti hiljattain markkinatutkimuksen yhdessä MRK Funnel Oy:n kanssa. Tutkimuksessa selvitettiin, millaisessa roolissa digitalisaatio on yritysten strategiassa, millainen merkitys analytiikalla on liiketoiminnan kehittämisessä ja millaisia haasteita näillä alueilla kohdataan. Tutkimuksessa haastateltiin puhelimessa yhteensä 61 yrityspäättäjää 1.12.2015 – 12.2.2016 välisenä aikana.

Tutkimustulosten mukaan teollisuusyritykset näyttävät keskittyvän digitaalisuudessa asiakashyödyn ja asiakaskokemuksen kehittämiseen (34 prosenttia vastaajista).  Myös tekniset fokusalueet ovat vastaajien mukaan keskiössä, sillä 28 prosenttia vastaajista kertoo digitalisuudella kehitettävän automaatiota, järjestelmiä ja ohjelmistoja.

– Monien teollisuusalan yritysten kannattaisi myös pohtia digitaalisuuden ja analytiikan luomia täysin uudenlaisia palveluita ja toimintamalleja. Nyt vastaajista vain 10 prosenttia mainitsee uusien mallien luomisen fokusalueeksi, vaikka monilla yrityksillä on markkinoille uniikkia dataa, sanoo SAS Institute Oy :n toimitusjohtaja Johan Sandell.

Teollisuus kehittyy hankkeilla

Digihankkeita edistetään teollisuudessa selkeästi erilaisten hankkeiden ja projektien kautta (54 prosenttia vastaajista). Sen sijaan vain kahdeksan prosenttia vastaajista kertoo digihankkeiden jalkautuksesta osana normaalia johtamista.

Suurimpana haasteena digitaalisuuden jalkautukselle nähdään analytiikka ja se ettei yrityksellä ole toimivaa tiedon hallinta ja analysointikäytäntöä. Myös IT-järjestelmät nähdään ongelmaksi, sillä vastaajien mukaan tiedon keruupää ei ole kunnossa. Sen sijaan liiketoiminnan ja IT:n välisen yhteistyön katsotaan olevan kunnossa ja osaamista löytyvän.

– Ratkaisuja tiedon analysointiin on ja Suomesta löytyy myös osaamista niiden hyödyntämiseen. Kyselyn mukaan teollisuuden päättäjät ymmärtävät analytiikan hyödyt, joten halua järjestelmien kehittämiseen pitäisi löytyä, Sandell sanoo.

Analytiikan hyötyjä listatessa teollisuuden alan vastaajat nostavat ensimmäiseksi liiketoiminnan ja projektien ohjauksen ja tehostamisen (32 prosenttia). Kaikkien alojen vastaajista vain viidennes (19 prosenttia) mainitsi projektien ohjauksen ja tehostamisen analytiikan hyötynä. Muiden alojen vastaajat taas painottivat asiakasymmärryksen kasvattamista (24 prosenttia kaikista vastaajista), mutta teollisuuden vastaajista sen mainitsi vain 14 prosenttia.

Suurimpina haasteina analytiikan hyödyntämiselle nähtiin teollisuusyrityksissä puolestaan datan analysointi ja osaamisen puute, datan keruu ja sen yhdistäminen järjestelmistä sekä puutteelliset järjestelmät ja automaation puute.

Digitaalinen yrityskulttuuri puuttuu Suomesta

Neljännes vastaajista kertoo yrityksensä olevan tilanteessa, jossa historiatietoa ja reaaliaikaista tuotannon monitorointitietoa sujuvasti käyttöön. Tieto kertoo menikö prosessi suunnitellusti. Puolet vastaajista katsoo pystyvänsä myös luotettavasti ja helposti ennustamaan käytössä olevan kapasiteetin tai kysyntämuutosten vaikutuksen tuotannolle. Nämä vastaajat katsovat tiedon välittyvän sujuvasti myös talousohjaukseen.

Kuitenkin vain 14 prosenttia vastaajista kertoo yrityksessä vallitsevan digitalisaation tai IoT:n kulttuuri. Tällöin liiketoimintaa optimoidaan päivittäin tai viikoittain analytiikalla ja se tuo myös tunnetusti arvoa liiketoimintaan. Tähän tulisikin meillä panostaa.

– Kansainvälisille kilpailijoille ei kannata antaa etumatkaa. Suomalaisen teollisuuden kannattaa ottaa analytiikasta irti kaikki saatava hyöty. Olemme jo hyvässä alussa, mutta kokonaisvaltaisen digitaalisen yrityskulttuurin luomiseksi on tehtävä aktiivisesti töitä, Sandell sanoo.