Suomessa on otollinen kulttuuri yhdessä kehittämiselle

– Suomi on raskaan prosessiteollisuuden ja konerakentamisen Piilaakso, Pauli Järvinen sanoo.

Hänen mukaansa uusien teknologioiden kehittäminen yhdessä asiakkaiden, akateemisten laitosten ja jopa samalla toimialalla kilpailevien yritysten kesken on Suomessa helpompaa kuin monessa muussa maassa.

Pauli Järvinen ABB näyttökuva-2413 (1)

ABB:n palveluliiketoimintaa Suomessa johtava Pauli Järvinen palasi kotimaahansa viime vuonna kuuden Aasian vuoden jälkeen. Vuodesta 2009 ABB:n globaalin automaatiotuotteet -divisioonan huoltotoiminnoista vastannut Järvinen sai konsernin uudelleenorganisoinnin jälkeen seuraavana vuonna vastuulleen lisäksi robottien, tuuli- ja aurinkoinvertterien, varmennetun sähkönsyötön sekä autojen latausjärjestelmien huolto- ja palvelutoiminnan. Lokakuussa 2011 hän muutti Malesian Kuala Lumpuriin vastaamaan samojen liiketoimintojen myynnistä ja huollosta Kaakkois-Aasiassa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa.

Maaliskuussa 2014 Järvinen siirtyi hieman pohjoisemmaksi ja isomman markkinan ääreen Kiinan Shanghaihin vastaamaan samaisen liiketoiminnan Kiinan ja Pohjois-Aasian toiminnoista. Vuonna 2015 hänen alueeseensa kuuluivat myös Lähi-Itä ja Afrikka.

– Suomessa on hyvät perinteet yhdessä kehittämiseen ja innovointiin. Sitä edesauttaa maan ja markkinan pienuus, tämä ei ole liian iso laboratorioksi, Järvinen sanoo.

Aasiassa, tai edes kulttuuriltaan länsimaisessa Australiassa, yhteistyö ei ole hänen mukaansa lähelläkään samaa tasoa.

– Meillä yhteiskunta toimii varsin mallikkaasti ja tukee suomalaisten teollisuusyritysten hyvien verkostojen syntymistä. Täällä on aika hyvä ilmapiiri.

Asiantuntijuuden kysyntä kasvaa

Yhtymätasolla ABB:n palveluliiketoiminnan osuus on noin 19 prosenttia kokonaistoiminnasta, Suomessa se on yhtymän lukujen linjassa. Viime vuosineljänneksellä servicen liikevaihto kasvoi 11 prosentin vauhtia, koko yhtymän kolme prosenttia.

Yhtiössä palveluliiketoiminnan parissa työskentelee yli 21 000 henkilöä yli sadassa maassa. Suomessa heitä on noin tuhat, joista puolet keskittyy kotimaisten asiakkaiden palveluun. Loput työskentelevät ABB:n maailmanlaajuisissa palvelukeskuksissa. Niitä Suomessa on useita, kuten taajuusmuuttajien suojareleiden, moottorien ja generaattoreiden sekä marine-teknologian palvelukeskukset.

Reilun kymmenen vuoden aikana muodostuneessa ABB-yhtymän globaalissa laitekantarekisterissä on tietoa 53 miljoonasta laitteesta ja 350 000:sta asiakaslokaatiosta.

– Tietokannan avulla ymmärrämme asiakkaan olemassa olevan laitekannan varsin hyvin, ja osaamme tarjota mahdollisuuksia ylläpitää sitä yli koko elinkaaren, Järvinen sanoo.

Hänen mukaansa teknologioiden monimutkaistuminen luo kysyntää asiantuntijuudelle ja korostaa palvelujen merkitystä teollisuudelle.

– Kaikkea ei ole mahdollista eikä järkevää tehdä itse. Syvällisen asiantuntijaosaamisen rakentaminen ja jatkuva ylläpitäminen on haasteellista.

ABB ei profiloidu yleiskunnossapitoon.

– Tarjoamme asiantuntijapalveluita niihin teknologioihin, joissa olemme mukana.

Edistyneet ja ennakoivat palvelut edellyttävät syvällistä ymmärrystä paitsi laitteesta ja järjestelmästä, myös prosessista.

– Sellaiset palvelut ovat selkeästi lisääntymässä, joissa nämä tiedot saatetaan yhteen. Sovellus- ja prosessiosaamista tarvitaan myös ylläpidettäessä tuotetta, jota myydään eri variaatioina eri toimialoille. Järjestelmäratkaisuissa toimialaosaaminen on lähes aina perusvaatimus, Järvinen sanoo.

Laaja asiakaskunta edellyttää räätälöitävää sopimustarjontaa

ABB palvelee sähköntuotannon ja jakelun asiakaskuntaa eli utility-segmenttiä, teollisuusasiakkaita laajalla skaalalla tavaratuotannosta prosessiteollisuuteen sekä kasvavaa liikenteeseen ja infrarakentamiseen keskittyvien teollisuusalojen segmenttiä, joihin lukeutuvat vaikkapa sairaalat, datakeskukset ja sähköinen liikenne sekä maalla että merellä. Saman toimialan sisälläkin yritysten kunnossapidolleen ja omaisuuden hallinnalleen asettamat tavoitteet voivat olla hyvinkin erilaisia.

– Meidän puolelta se edellyttää joustavasti räätälöitävää sopimustarjontaa, joka pystyy vastaamaan näihin erilaisiin tarpeisiin.

ABB Ability on sateenvarjo kaikille yhtymän digitaalisille tuotteille ja palveluille. ABB Ability -pohjaiset asiakastarpeeseen räätälöidyt palvelusopimukset yhdistävät perinteisiä palveluita etätukeen ja -ohjaukseen.

– Olemme rakentaneet samalle alustalle hyvin laajan valikoiman palveluita investoinnin elinkaaren alusta loppuun. Silloin ei puhuta pelkästään kunnossapidosta, ylläpidosta tai huollosta, vaan se lähtee oikeiden laiteiden valinnasta, mitoituksesta ja jopa simuloinnista perinteisiin uusintapalveluihin, jotka tyypillisesti tulevat kyseeseen tuotantolinjan tai koko tehtaan elinkaaren loppupäässä.

Robotiikka kasvaa, kun soveltaminen helpottuu

Yhä globaalimmat markkinat edellyttävät niillä toimivilta pelaajilta parempaa tuotannon joustavuutta, lyhyempiä tuotantosyklejä, nopeampia tuotevaihtoja tai markkinoille tuonteja sekä monesti massaräätälöintiä ja siksi myös hajautettua valmistusta. Robotiikka on yksi vastaus tähän haasteeseen.

Maailman teollisista kohteista vasta kymmenesosa on automatisoitu, joten teollisten prosessien automatisoinnissa on valtava potentiaali. Järvisen mukaan robotiikan kasvu nopeutuu heti, kun sen soveltaminen on helpompaa.

– Kun robotin valinta, käyttöönotto, ohjelmointi ja käyttäminen tehdään helpommaksi, robotiikka lisääntyy. Erityisesti yhteistyöhön kykenevien robottien, kuten YuMi, määrä lisääntyy. Sitä edesauttaa niiden matalampi soveltamiskynnys ja huippuluokkaa oleva sisäinen turvallisuus.

ABB on vahvasti mukana teollisuusrobotiikassa ja investoimassa myös uusille aloille, kuten sisälogistiikan materiaalivirtojen automatosointiin. Robotiikka kehittyy muillakin aloilla. ABB on mukana kehittämässä itseohjautuvia aluksia merelle.

– Suomi on siinä kärkitekijöitä. Teollisuustuotannon tehostamisen lisäksi robotteja tullaan näkemään myös toimistoprosessien automatisoinnissa.

Robotiikkaa laajasti soveltavat toimialat ja maat kykenevät yleensä tarjoamaan henkilöstölleen enemmän arvoa tarjoavia tehtäviä. Robotiikka ei siis vie työpaikkoja, vaan muuttaa ihmistyön luonnetta.

Järvinenkään ei näe robotiikan vauhdittavan tuotannon siirtymistä alemman kustannustason maihin.

– Suurempi huolenaihe ovat esille nousseet globaalit kauppapoliittiset asiat. Jos vientimahdollisuudet menevät vaikeiksi ja alkaa rakentua kaikenlaisia tulleja, se on vientivetoiselle maalle suurempi uhkakuva kuin millä hintatasolla pelataan, hän sanoo.

Kokoonpanijat loppuvat Kiinasta

Kiina on maailman suurin robotiikan markkina-alue ja ABB Kiinan suurin robottivalmistaja. Yhtymä julkisti hiljattain investoivansa 150 miljoonaa dollaria laajentaakseen Shanghain robottitehdastaan ja rakentaakseen sinne tulevaisuuden tehtaan, jossa robotit kokoonpanevat robotteja. Uuden tehtaan tuotannon on määrä alkaa vuoden 2020 lopulla.

ABB:n Robotics & Motion -divisioonan liiketoiminnoista Kiinassa ja Pohjois-Aasian alueella vastatessaan Järvisen toimisto oli Shanghaissa robottiliiketoiminnan kanssa samalla kampuksella, jonka viereen tulevaisuuden tehdas rakennetaan.

– Voin sanoa, että se on aika mittava, Kiinan suurin robottitehdas. Monet eivät ymmärrä, millä vauhdilla Kiinan robotisaatio etenee.

Robotisaatioon on kovat insentiivit valtion puolelta, minkä tarkoituksena on varmistaa tavaratuotannon ja elektroniikkateollisuuden tarvitsema työvoima.

– Se on yksi Kiinan robotisaation draiveri, ettei löydy samalla lailla ihmisiä tekemään kuin aiemmin. Nykynuoriso ei tee samoja asioita kuin vanhempansa, eikä monotoninen työ komponenttien kokoonpanossa ole kenellekään kovin pitkään mielekästä.

IoT on merkittävä mahdollistaja

Suomessa ABB on mukana Reboot IoT Factory -hankkeessa, jossa tutkitaan tekoälyn mahdollisuuksia teollisen tuotannon tehostamisessa. ABB:n Vaasan kytkintehdas toimii tutkimusalustana.

– Kehitämme tehtaan tuotannonohjausta uusimpia tulevaisuuden teknologioita, kuten koneoppimista, pelillisyyttä, virtuaalitodellisuutta ja big dataa hyödyntäen, muun muassa tekoälyassistenttia työnjohdon tueksi, Järvinen kertoo.

IoT eli esineiden internet on hänen mukaansa merkittävä mahdollistaja. Digitaalisuus automaatio- ja sähköteknologiassa ei sinällään ole uusi asia, mutta useiden teknologioiden viimeaikaiset kehitysharppaukset ovat mahdollistaneet esineiden internetin nopean yleistymisen.

– Anturitekniikka on kehittynyt paljolti kulutustuotteiden ansiosta. Autoissa ja kännyköissä on valtava määrä antureita. Samalla prosessori- ja muistikapasiteetin lisääntyminen, uudet teknologiat tietoliikenneyhteyksissä ja pilvipalvelut tarkoittavat yhdessä, että IoT on hyvin houkutteleva tapa saada laitteista moninaista tietoa, jota ennen piti käydä paikan päällä ihmettelemässä.

Parhaan asiantuntijan ei enää tarvitse olla laitteen äärellä, vaan AR:n ja VR:n eli lisätyn ja virtuaalitodellisuuden ratkaisuilla käyttöhenkilökuntaa voidaan opastaa ja avustaa etänä.

– Paras asiantuntemus saadaan käyttöön ajasta tai paikasta riippumatta. Kutsumme näitä etäpalvelukeskuksia nimellä Collaborative Operations Center, koska ne pystyvät ratkaisemaan ongelmia yhdessä asiakkaan kanssa, Järvinen kertoo.

(Artikkelin voi lukea kokonaisuudessaan Promaint-lehden numerosta 4/2018.)

Teksti Juha Peltonen Kuvat Timo Porthan

Uusimmat artikkelit

Tuuliturbiinin siiven eroosio-ongelma ratkesi tekoälyn avulla

Tuuliturbiinin siipimateriaalin eroosio sääolosuhteiden vaikutuksesta on ongelma, joka koskee koko tuulienergiasektoria. VTT:n antiAGE-projektissa materiaaliongelmaan löydettiin tekoälyn ja 3D-tulostuksen avulla toimiva ratkaisu.

Kaivostoiminta tehostuu uusien sensori-innovaatioiden avulla

Uusien röntgen- ja 3D-kuvantamisteknologiaan perustuvien sensorien sensorifuusiolla parannetaan mineraalivarojen 3D-mallinnusta ja tehostetaan arvometallien erottelua. VTT koordinoi sensorikehitystä yhdessä yritysten, kansainvälisten tutkimusinstituuttien sekä kaivosalan yhteisöjen kanssa X-Mine EU-projektissa. 

18.1.2019 | Tutkimus ja koulutus

T&k-kulut ajavat autonvalmistajia alliansseihin

Sähkö- ja robottiautojen kehittäminen on kallista puuhaa, samoin puhtaampien ajopelien rakentelu. Uusien autojen pilviä hipovat t&k-kustannukset pakottavat isotkin autonvalmistajat liittoumiin eli alliansseihin. Ford ja VW toimivat jo yhdessä, mikä lisää paineita vaikkapa Daimlerin ja BMW:n suuntiin.

17.1.2019 | Alan Uutiset

Kunnossapitopalveluihin erikoistunut Viafin Service ostaa Gasum Tekniikan

Gasum myy tytäryhtiönsä Gasum Tekniikka Oy:n teollisuuden kunnossapitokumppanille Viafin Service Oyj:lle. Yrityskauppa on osa Gasumin strategiaa keskittyä pohjoismaisten kaasumarkkinoiden ja energiainfrastruktuurin kehittämiseen. Kaupan odotetaan toteutuvan helmikuun loppuun 2019 mennessä. Yrityskaupassa Gasum Tekniikasta tulee osa Viafin Service-konsernia.

SKAL vaatii miljardin euron lisärahoitusta tiestölle; avaa keskustelun tavaraliikenteen päästövähennyksen keinoista

Kaasu on vaihtoehto kevyimmissä yhdistelmissä ja sähkö taajamien jakeluliikenteessä. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n laskelmien mukaan vielä vuonna 2045 yli 80 prosenttia maanteiden tavaraliikenteen energiankulutuksesta on kuitenkin nestemäistä dieseliä. Panostus uusiutuvista raaka-aineista valmistettuun dieseliin ja biokaasuun olisikin Suomen tavaraliikenteelle paras ympäristövalinta. 

Painelaitteiden korjaus- ja muutostöitä koskeva ohje uudistettu

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on julkaissut uudistetun version painelaitteiden korjaus- ja muutostöitä koskevasta ohjeesta. Ohjeessa kerrotaan, millaisia vaatimuksia painelaitesäädökset asettavat painelaitteiden käytönaikaisille korjaus- ja muutostöille.