Suomi tähtää kärkipaikalle autonomisten järjestelmien kehityksessä

Autonomisten järjestelmien globaalit markkinat kasvavat nopeasti: robotiikkaan käytetään arviolta 76 miljardia euroa vuoteen 2025 mennessä. Suomi haluaa pysyä mukana tässä kehityksessä uuden autonomisten järjestelmien innovaatioekosysteemin RAAS:in avulla. Innovaatioekosysteemi tähtää yhdeksi alan johtavista kehitysympäristöistä maailmassa. Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt valtionavustuksen innovaatioekosysteemin toiminnan käynnistämiseen.

9f25d5e4de905480_org

RAAS-fokustoimialoja ja niiden tulevaisuuden mahdollisuuksia

Autonomiset järjestelmät mullistavat liikennettä ja logistiikkaa ja tekevät niistä tulevaisuudessa tehokkaampia, turvallisempia ja vähäpäästöisempiä. Uudet ratkaisut ja palvelut sekä niillä kerättävä data synnyttävät liiketoimintamahdollisuuksia eri sovellusalueille.

Suomessa on jo nyt vahvoja toimijoita autonomisten järjestelmien tutkimuksessa ja yrityskentällä. Suomalaiset yritykset edustavat maailman kärkeä mm. meriliikenteen, automaattisatamien ja liikkuvien työkoneiden kehittämisessä. Nopeasti muuttuvilla markkinoilla kärkisijan säilyttäminen edellyttää kuitenkin kansallisen osaamisen varmistamista, rajoja rikkovaa yhteistyötä sekä kykyä nopeasti kehittyvän teknologian hyödyntämiseen.

Usean toimijan yhteinen RAAS (Research Alliance for Autonomous Systems) -innovaatioekosysteemi kokoaa avaintutkimusorganisaatiot ja muut toimijat yhteen kehittämään uusia ratkaisuja yli toimialarajojen. Tarkoitus on sekä vauhdittaa eri korkean automaatioasteen järjestelmien kehittämistä että uudistaa aihepiirin innovaatiotoimintaa. Tämä on tärkeää, sillä Euroopan laajuisen tutkimuksen mukaan jopa 96 % innovaatioista syntyy ekosysteemien kautta.

– Autonomisten järjestelmien kehittämisessä on huomioitava mm. teknisiä, liiketoiminnallisia ja operatiivisia haasteita, mutta myös lakiin ja sääntelyyn tai eettiseen ja yhteiskunnalliseen hyväksyttävyyteen liittyviä kysymyksiä. RAAS:in kaltainen innovaatioekosysteemi mahdollistaa laajoihin systeemisiin haasteisiin tarttumisen, toteaa ekosysteemin koordinaattori Hannu Karvonen.

Aloite teollisuudesta

Ekosysteemin toiminnan painopisteitä ovat mm. maaliikenne, meri- ja satamalogistiikka, liikkuvat työkoneet ja dronet. Näillä sovellusalueilla on paljon yhteisiä piirteitä, ja ne hyödyntävät samoja teknologioita. Yhteistyö tuottaa synergiahyötyjä ja tukee toimialojen välistä ristiin oppimista.

– Aloite RAAS:in perustamiseen on tullut teollisuudesta. Yhden luukun kautta saatava osaaminen auttaa yrityksiä löytämään entistä tehokkaammin ratkaisumalleja konkreettisiin haasteisiin. Lisäksi se tarjoaa yrityksille erinomaisia mahdollisuuksia vaikuttaa alan tutkimusaiheisiin, kertoo VTT:n Co-Creation Manager Ismo Vessonen. RAAS toivottaakin yritykset tervetulleiksi keskustelemaan aihepiirin kehityshaasteista ja löytämään oikeat etenemispolut, osaajat ja kumppanit vauhdittamaan uusien menestystuotteiden ja ‑palveluiden syntymistä.

Innovaatioekosysteemin avulla voidaan kartoittaa Suomen nykyistä osaamista ja tunnistaa kehitystarpeita, joihin tarvitaan vahvistusta myös kansainvälisten partnereiden kautta. Kyseessä on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuinen kehitysympäristö, joka vahvistaa Suomen profiilia alalla, tukee vientitoimintaa ja houkuttelee ulkomaista osaamista ja investointeja Suomeen.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan RAAS:issa on kyse laadukkaasta ja riittävän mittavasta hankkeesta, jotta pystytään rakentamaan toimiva ja houkutteleva verkosto tukemaan yritysten innovaatiotoimintaa ja koordinoimaan tarvittavien huippuosaajien koulutusta. Keskittymä edistää myös tekoälyä soveltavien yritysvetoisten ekosysteemien kehittymistä sekä arvonlisän luomista autonomisten järjestelmien uuden liiketoiminnan kautta.

Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt valtionavustuksen innovaatioekosysteemin toiminnan käynnistämiseen vuoden 2020 syksyyn mennessä. Lisäksi RAAS-hankkeeseen osallistuvat tutkimusorganisaatiot vastaavat osaltaan toiminnan rahoittamisesta.

RAAS-hankkeen käynnistyskumppaneita ovat Teknologian tutkimuskeskus VTT, Aalto-yliopisto, Tampereen yliopisto, Helsingin yliopisto, Oulun ammattikorkeakoulu, Oulun yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto, Yrkeshögskolan Novia ja Åbo Akademi. Tämän lisäksi viisi muuta korkeakoulua on liittynyt mukaan käynnistyksen jälkeen. Myös uudet toimijat ovat tervetulleita liittymään mukaan innovaatioekosysteemin toimintaan.

Uusimmat artikkelit

19.4.2019 | Alan Uutiset

Fortum sai ympäristöluvan Porin tuhkajalostamolle

Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi Fortumin Porin tuhkajalostamolle ympäristöluvan 18.4.2019. Porin tuhkajalostamossa käsitellään jätteenpolttolaitoksissa syntyvät tuhkat lain vaatimalla tavalla.

VR Kunnossapito selätti kilpailijat HKL:n metrojunien urakassa

VR-Yhtymä Oy on tehnyt merkittävän aluevaltauksen voittamalla Helsingin kaupungin liikennelaitoksen kilpailutuksen metrojunien peruskorjauksesta. Hankkeen kokonaisarvo VR:lle on noin 30 miljoonaa euroa ja sen toteuttaa VR Kunnossapito Oy.

Maailman ensimmäinen markkinapaikka hiilidioksidin poistolle

Puro on maailman ensimmäinen markkinapaikka, joka käy kauppaa hiilidioksidin poistolla ilmakehästä. Puro on 23 yrityksen pilottihanke, jonka tavoitteena on tehdä hiilidioksidin poistosta verifioitavaa, vertailukelpoista ja kaupallista toimintaa.

Lahti Precision tuo markkinoille mobiilipohjaisen punnituspalvelun

Lahti Precision on tuonut markkinoille maailman ensimmäinen järjestelmistä riippumattoman mobiilipohjaisen punnituspalvelun mScalesin.

PostNord ja GKN Powder Metallurgy vauhdittavat 3D-tulostuksen toimitusketjun kehitystä

Globalisaatio ja digitalisaatio vaikuttavat merkittävällä tavalla nykypäivän tuotantoteollisuuteen. Toimitusajoista on tullut keskeinen kilpailutekijä laadukkaan ja tehokkaan tuotannon rinnalle, mikä nostaa automaation merkityksen uudelle tasolle. PostNord ja GKN Powder Metallurgyn ovat ryhtyneet yhteistyöhön tavoitteenaan lisätä 3D-tulostusmarkkinoiden avoimuutta ja saatavuutta.

Ilmastonmuutos kuriin aurinkopolttoaineiden tuotannolla

Uudessa keinotekoisen fotosynteesin tutkimushankkeessa imitoidaan luonnon fotosynteesiprosessia ja kehitetään teknologia, joka tuottaa auringonvalosta, ilmakehän hiilidioksidista ja vedestä uusiutuvaa hiilineutraalia energiaa yhteiskunnan tarpeisiin.

3.4.2019 | Kumppaniartikkeli

GlobalReader vie tuotantolaitokset lähemmäs Industry 4.0 maailmaa

Ammattitaitoisen ja motivoituneen työvoiman löytäminen on tänä päivänä monelle valmistavan teollisuuden yritykselle haastavaa. Vaikka tehdastyön luonne on lisääntyneen automaation ansiosta muuttunut vuosien varrella täysin, työn arjen todellisuus ei useinkaan vastaa millenniaalisukupolven edustajien odotuksia. Pelkkä rahallinen korvaus työstä ei useinkaan heille riitä, vaan työn tekemisen on oltava myös mielekästä ja motivoivaa.