TSE ja Neste hakevat hukkalämmöstä hiilineutraalia kaukolämpöä
Neste Oyj ja Turun Seudun Energiantuotanto Oy (TSE) selvittävät mahdollisuuksia Naantalin jalostamon hukkalämpöjen hyödyntämisestä kaukolämmön tuotannossa. Hanke edistäisi kaukolämmön hiilineutraalia tuotantoa Turun alueella ja parantaisi Nesteen jalostamon energiatehokkuutta.
Osapuolet ovat sopineet tekevänsä hukkalämmön hyödyntämisestä esisuunnitelman tänä vuonna. Mahdollinen investointipäätös tehdään vuoden 2020 aikana. Jos ratkaisu löytyy, käytännössä hukkalämmön hyödyntäminen voisi alkaa aikaisintaan vuoden 2022 syksyllä.
Jalostamosta lämpöä satoihin kerrostaloihin
Hanke olisi toteutuessaan toinen TSE:n ulkopuolisia hukkalämpöjä hyödyntävä lämmöntuotantoratkaisu. Osa TSE:n kaukolämmöstä tuotetaan jo nykyään Turun alueen jätevesistä saatavalla hukkalämmöllä.
Alustavan arvion mukaan Nesteen jalostamon hukkalämmöillä voitaisiin kattaa satojen kerrostalojen lämmön tarve kestävällä tavalla.
– Turun Seudun Energiantuotanto tavoittelee nykyisen Naantalin voimalaitoksen kivihiilen käytön korvaamista muilla ratkaisuilla ja polttoaineilla mahdollisesti jo vuoteen 2025 mennessä, ja jalostamon hukkalämmöllä voitaisiin hyvin kattaa yksi osa tästä tarpeesta, TSE:n toimitusjohtaja Maija Henell sanoo.
– Nesteelle on tärkeää kehittää jatkuvasti oman toimintansa energiatehokkuutta ja pienentää hiilijalanjälkeään. Yhtenä keinona haluamme selvittää hukkalämmön tarjoamisen kivihiilen korvaavaan lämmöntuotantoon, Nesteen Öljytuotteet -liiketoimintayksikön energiajohtaja Jussi Hintikka sano tiedotteessa.
Sähkön verotus kantona kaskessa
TSE ja Neste tekevät nykyisinkin laajaa yhteistyötä energia-asioissa. TSE vastaa Naantalin jalostamon höyryntuotannosta, ja Neste toimittaa TSE:lle jalostamokaasua polttoaineeksi. Loppuvuodesta alkaen Neste toimittaa myös asfalteenia, joka on öljynjalostuksen sivutuotteena syntyvä hiiltä korvaava voimalaitospolttoaine. Mahdollinen yhteistyö hukkalämmön hyödyntämisessä lisäisi tätät yhteistyötä entisestään.
Teollisten hukkalämpöjen hyödyntämisessä Suomessa on yhtenä taloudellisena kynnyksenä sähköverotus, joka tekee teollisten lämpöpumppujen käytöstä kaukolämmöntuotannossa suhteellisen kallista.
– Näiden yhteishankkeiden mahdollistamiseksi olisi syytä pohtia yhtenä keinona kulutusjoustoon kykenevien, suurten lämpöpumppujen sähköverotuksen siirtäminen alempaan sähköveroluokkaan, Nesteen Hintikka huomauttaa.
– Tämä mahdollistaisi osaltaan hukkalämpöjen maksimaalisen hyödyntämisen kaukolämpösektorilla. Se tekisi sähköjärjestelmästä entistä joustavamman kytkemällä lämpö- ja sähköjärjestelmät tiiviimmin yhteen, Henell jatkaa.
Markku Pervilä
