https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Tehoa arvometallien talteenottoon ja jätteiden hyötykäyttöön

Oulun yliopiston epäorgaanisten sivuvirtojen kiertotaloustutkimukselle on myönnetty Business Finlandin rahoitus: MIMEPRO-hankkeessa edistetään hyödyntämättömien, mutta lupaavien teollisuuden epäorgaanisten jätteiden ja sivuvirtojen hyötykäyttöä ja kaupallistamista. Hankkeessa korvataan kiertotalouden materiaaleilla primäärisiä raaka-aineita.

Ouluyo

Business Finlandin myöntämä co-innovation rahoitus toteutetaan tiiviissä yhteistyössä suomalaisen teollisuuden kanssa. Hankeen kokonaisbudjetti on 2,8 miljoonaa euroa, josta yritysten tuotekehityshankkeiden osuus on 1,7 miljoonaa euroa ja yliopiston tutkimushankkeen osuus 1,1 miljoonaa euroa.

- Tavoitteena on saada merkittäviä parannuksia teollisuuden jätteiden ja sivuvirtojen sisältämien metallien erotusprosesseihin ja edistää Suomen omavaraisuutta metallien osalta. Lisäksi hankkeessa kehitetään sementtiä korvaavia sideaineita, geopolymeerejä. Sementtiteollisuuden päästöt ovat maailmanlaajuisesti merkittävät, joten sementtiä korvaavat materiaalit ovat tärkeässä osassa hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä, kertoo Oulun yliopisto lehdistötiedotteessa.

Tavoitteena on kierrättää tai uusiokäyttää materiaaleja, sillä teollisuuden jäämien loppusijoittaminen kaatopaikoille ei tue tämän päivän kiertotalousajattelua. Kaatopaikkasijoittaminen on paitsi kallista ja sillä voi olla paikallisesti negatiivisia ympäristövaikutuksia, mutta se on myös arvokkaiden mineraalien ja metallien haaskausta. Omavaraisuus metallien osalta on tulevaisuudessa myös Suomelle kriittinen tekijä: teollisuuden ja liikenteen sähköistyessä metallien tarve kasvaa.

- MIMEPRO-hanke vastaa juuri tähän tarpeeseen. Hankkeessa kehitetään uusia tapoja metallien erotteluun, sekä tehokkaampaan hyödyntämiseen. Lisäksi tärkeässä roolissa on metallien erottamisessa syntyvien kuonien ja selluteollisuudessa syntyvän viherlipeäsakan hyödyntäminen, toteaa yliopistotutkija Katja Ohenoja, hankkeen projektipäällikkö.

MIMEPRO liittyy keskeisesti yhteen Oulun yliopiston viidestä fokusalueeseesta: ”Kestävyyttä luovat materiaalit ja järjestelmät”. Lisäksi MIMEPRO kuuluu Oulun yliopiston profilaatioalaan ”Epäorgaanisten sivuvirtojen kiertotalous”, johon yliopisto on saanut Suomen Akatemian rahoituksen syksyllä 2019. Hankkeeseen kuuluu Oulun yliopiston kolme tutkimusyksikköä sekä seitsemän suomalaista yritystä: Fortum Waste Solutions, Metsä Fibre, Stora Enso, Valmet Technologies, Keliber, Matnur ja Parma (osa Consolis-konsernia).

Uusimmat artikkelit

22.4.2024 | Alan Uutiset

Nesteen ensimmäinen koeajo käytetyistä renkaista valmistetulla pyrolyysiöljyllä onnistui

Koeajossa Neste tuotti korkealaatuista raaka-ainetta uusien muovien ja kemikaalien valmistukseen.

Euroopan suurin ja modernein taivekartonkikone vihittiin käyttöön Husumissa Ruotsissa

Metsä Boardin Husumin taivekartonkikone on 600 000 tonnin vuosikapasiteetilla Euroopan suurin ja modernein, ja sen tuotannossa käytetty energia on 98-prosenttisesti fossiilitonta

15.4.2024 | Tutkimus ja koulutus

VTT:n miljoonainvestointi plasma-FIB-pyyhkäisyelektronimikroskooppiin – Huippuluokan materiaalikehitystä teollisuuden tarpeisiin

Suomen ensimmäinen plasma-FIB-tekniikkaan perustuva pyyhkäisyelektronimikroskooppi on otettu käyttöön VTT:n tiloissa Espoossa. Investointi edistää merkittävästi suomalaista materiaalien tutkimusta esimerkiksi vetytalouden, laivateollisuuden ja akkuteollisuuden tarpeisiin sekä palvelee materiaalivaurioiden selvitystä.

Kuinka hyvä 3D-tulostettu ja laserkarkaistu työkalu voi olla?

SSAB:n Borlängen tehtaalla testattiin 3D-tulostettuja työkaluja tuotannossa. Laserkarkaistu lävistin saavutti kolminkertaisen käyttöiän verrattuna alkuperäiseen osaan. Pidemmän käyttöiän lisäksi kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat.

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.

Espoosta ensimmäinen kaupunki, jonka sähköverkosta tulee pullonkaula puhtaalle siirtymälle?

“Espoossa sähköverkon kapasiteetti tulee vastaan ensimmäisenä ja datan perusteella muutos tapahtuu nyt nopeammin kuin kukaan olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut”, Carunan asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen sanoo.

Metsä Tissuen Kreuzaun tehtaalla siirryttiin puupelletteihin - päästöt vähenevät 30 000 CO2-tonnia vuodessa

Siirtymän taustalla oli yksinkertainen idea vaihtaa polttoainetta, mutta säilyttää tekninen infrastruktuuri ennallaan.