Lähde: Fortiss

Tampereella marraskuun puolessavälissä järjestetyssä Tulevaisuuden tehdas -seminaarissa, yhdeksi kiinnostavaksi kysymykseksi tulevaisuuden työmarkkinoilla nostettiin se, kuinka työ jakautuu ihmisen ja tekoälyn välillä. Esimerkiksi terveysteknologiassa, jossa älykkäitä ratkaisuja voi käyttää lähes jokaisessa työvaiheessa, tulevaisuuden työparina työskentelee todennäköisesti ihminen ja robotti. Kuten teollisen internetin asiantuntija Taneli Tikka, Tieto Oy:stä sanoi, on mietittävä, missä tehtävissä voi parhaiten hyödyntää älykkyyttä ja automatiikkaa ja missä kannattaa käyttää ihmisen tekemää työtä.

Teknologian kehittyminen alentaa vaatimusta työntekijöiden osaamiselle.

 - Aiemmin teknologia-alanyrityksiin palkattiin korkeasti koulutettua henkilökuntaa, eikä tohtoritason rekrytoinnit olleet lainkaan harvinaisia. Tulevaisuuden kompleksiset systeemit vaativat automaatiota ja robotiikkaa tuotantoketjujen kaikissa työvaiheissa, mutta koska teknologia on yksinkertaisempaa, osaajilta vaaditaan vähemmän, Tikka toteaa.

 Pelkkä teknologian osaaminen ei kuitenkaan riitä, vaan luonnollisesti IoT-taidot korostuvat työnhaussa.

- Tämä pitäisi ottaa huomioon oppilaitosten opetustarjonnassa, huomautti Tikka.

Onko Suomi kilpailukykyinen tulevaisuudessa?

Suomessa olevaan osaamiseen luotetaan ja sitä pidetään kilpailukykymme jatkuvuuden perustana. Digitaalisia ohjelmia ja älykkäitä ratkaisuja ei kuitenkaan käytetä niin paljon kuin olisi mahdollista.

- Esimerkiksi IoT:n suuria hyötyjä asiakasrajapinnassa ja käyttökokemuksessa ei hyödynnetä läheskään riittävästi, totesi UPM:n teknologiajohtaja Jyrki Ovaska.

Kuluttajapuolella alustatalouden kehitys etenee vahvasti, mutta miksei teollisuudessa ole nähty vastaavaa alustatalouden kehityskulkua? Yksi syy on, että alustaliiketoiminnan revanssia ei aina hahmoteta oman tuote- ja palveluvalikoiman kannalta eli puuttuu näkemys oman liiketoiminnan kytköksestä alustatalouteen. Lisäksi muutospaine ei ole vielä iskenyt tuntuvasti, sillä voitot kasvavat vanhallakin menettelyllä eikä pakottavaa tarvetta liittyä alustoihin ilmene.

Suurin osa tulevaisuuden tehtaista on samoja, joita tänä päivänä kehitetään eteenpäin. Informaation linkittäminen materiaalivirtaan on tulevaisuuden tehtaan perusta, siksi erityisesti kunnossapito-, varasto- ja materiaalinhankintajärjestelmiin pitää jo nyt alkaa panostaa, kuten Tapani Tilus, Konecranesin Agilo-liiketoiminnasta vastaava johtaja totesi.

- Tulostaloudessa tekoälyllä ja koneoppimisella on keskeinen rooli, mutta silti jostain syystä meillä pelätään, että robotiikka vie työpaikat alta. Kuitenkin tänä vuonna esimerkiksi ABB teki miljoona-investoinnin Porvooseen - ja kuinka kävi? Yhtään työpaikkaa ei hävinnyt, huomautti Juha Alopaeus, Industry Segment Manager, ABB Finland.

Kiinassa ollaan jo jonkin aikaa oltu täysin tulevaisuusorientoituneita. Automaatiota hyödynnetään siellä paljon enemmän kuin Euroopassa. Pysyäksemme kilpailussa mukana, meidän pitää tunnistaa osaamisemme ja tuotantomme mahdollisuudet ja alkaa rohkeasti toteuttaa automaation hyötyjä. Yritysten pitää olla avoimia ja tehdä rohkeasti sellaisiakin kokeiluja, jotka eivät onnistu, sillä ilman niitä ei voi olla tarpeeksi innovatiivisia. Lisäksi pitää ymmärtää, että digitaalisuus ei ole vain teknologiaa ja liiketoimintamalleja, vaan myös kulttuuria ja johtajuutta.

Tampereella 14.11.2017 järjestetty Tulevaisuuden tehdas -tapahtuma kokosi yhteen noin 100 tehtaiden toiminnasta vastaavaa johtajaa kuulemaan ja jakamaan keskustelemaan edellä mainituista teemoista. Mukana tapahtumassa oli muun muassa Delete kertomassa teollisuuden prosessipuhdistukseen liittyvistä innovaatioistaan.

Teksti: Tarja Rannisto