Glastonin tutkimusaihe LIFETEX-ohjelmassa keskittyy karkaisukoneen koneälyyn tähdäten kohti täysin automatisoitua karkaisu-uunia. MIDAS-projekti jatkaa Glastonilla tehtyä työtä digitalisaation luomien mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Viime vuonna digitalisaatiota tukivat mm. lasialan startup-tapahtuma Step Change sekä ensimmäistä kertaa allalla järjestetty Hack the Glass -hackathon.

- Osallistumme nyt DIMECCin johtamaan tekoälykonsortioon, koska se suunniteltiin teollisuuslähtöisesti ja meillä on suuret mahdollisuudet soveltaa tekoälyä uuneihimme ja asennetuista koneista tehtävään analyysiin. Panostamme liiketoimintalähtöiseen tutkimukseen ja kehitämme lasinjalostusta, missä edustamme maailman ehdotonta kärkeä, toteaa Glaston Oyj:n toimitusjohtaja Arto Metsänen.

Glaston panostaa vahvasti tuotekehitykseen, jonka kärjessä ovat digitaaliset ja IoT-pohjaisten tuotteiden kehittäminen, kuten esimerkiksi analytiikan hyödyntäminen, automaatioasteen nostaminen, jatkuvan seurannan kehittäminen sekä ennakoiva huolto.

Hyödyntämällä pilvipalveluita ja IoT:n tarjoamia mahdollisuuksia Glaston auttaa asiakkaitaan käyttämään koneitaan mahdollisimman tehokkaasti. Toimialansa edelläkävijänä yhtiö toi ensimmäisenä lasinjalostusmarkkinoille palvelun, joka mahdollistaa asiakkaille reaaliaikaisen tuotannon seurannan.

Yhteistyöstä etua

MIDAS-hankkeeseen osallistuvat yritykset tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään, sekä TTY:n kanssa. Mukana on teköälyyn erikoistuneita tutkijoita, joilla on vahvaa osaamista koneoppimisen kehitykseen.

- Rakennamme TTY:stä tekoälyn johtavaa tutkimuslaitosta teollisuussovelluksissa. MIDAS-projekti lienee eräs suurimmista, joita Business Finlandin rahoittamassa tekoälyohjelmassa on toistaiseksi rahoitettu, kertoo Tampereen teknillisen yliopiston tekoälyyn erikoistunut professori Heikki Huttunen.

Tekoälyn avulla saadaan myös Novatronin työkoneiden mittaus- ja ohjausjärjestelmiin uusia tärkeitä ominaisuuksia ja tehokkuutta. MIDAS-projektin muut keskeiset toimijat ovat Nokia Technologies, Epec ja Tampereen teknillinen yliopisto. DIMECC LIFEX -ohjelmaan osallistuu jo 14 huippuyritystä ja neljä tutkimuslaitosta. Ohjelman budjetti on 10 miljoonaa euroa ja julkinen rahoitus tulee Business Finlandilta.

- Kun tekoälyä sovelletaan sellaiseen, missä Suomen teollisuus on jo maailman huipulla, kansantalous hyötyy huomattavasti varmemmin kuin jos vain pohditaan, mitä uutta tekoälyllä voisi tehdä. Lähtökohtamme on maamme parhaat yritykset ja ylivoimainen osaaminen sekä niiden vahvistaminen maailmanmarkkinoilla, toteaa LIFEX-ohjelman päällikkö tekniikan tohtori Arto Peltomaa.

Vähemmän suunnittelua, enemmän tekemistä

LIFEX-ohjelman erikoispiirre on avoimuus ja ohjelma-ajan avonaisuus. Ohjelmaan voidaan liittää uusia projekteja ja nyt käynnistettyihin projektihinkin voi päästä mukaan, mikäli riittävä teollinen kiinnostus johonkin teemaan löytyy.

- Vähemmän suunnittelua ja enemmän tekemistä, sillä tavalla maailmaa muutetaan. Meillä tämä dynaamisuus on ollut kantava ajatus jo pitkään. Innovaatioekosysteemimme vaikuttavuus ja tehokkuus takaavat yritysten kiinnostuksen, kuvaa toimintamallia DIMECCin toimitusjohtaja Harri Kulmala.

LIFEXin ensimmäiset tulokset ovat kannustavia.

- Värinänvaimennuksessa mm. Vibrol Oy on jo päässyt historiansa parhaaseen tasoon. Uusilla projekteillamme etenemme vääjäämättä kohti autonomisten koneiden ja tuotantojärjestelmien aikaa, päättää Peltomaa.

Nina Garlo-Melkas