– Käyttäjäkunnossapito tuo uutta osaamista, sanoo Efora Oy:n Mika Immonen.

Käyttäjäkunnossapidon avulla tuotannon henkilöt ymmärtävät paremmin laitteiden toimintaperiaatteita, toteaa Mika Immonen, joka toimii projektipäällikkönä liiketoiminnan kehityksessä. Hänen tehtävänään on muun muassa käyttäjäkunnossapidon kehittäminen Efora Oy:ssä, jonka vastuulla on Stora Enson tuotantolaitosten kunnossapito kuudella paikkakunnalla Suomessa.

– Oman käyttäjäkunnossapitäjän tukemana tuotanto oppii ymmärtämään mahdollisia vika – syy -yhteyksiä, joista voi joissain tilanteessa syntyä vaurioita laitteelle, vaikka se ei näkyisi vielä lainkaan tuotannossa, muistuttaa Immonen.

 – Käyttäjäkunnossapidon avulla saadaan tuotantoon kunnossapidon osaamista. Toisaalta myös kunnossapitäjät saavat osaamista, kun tuotannon henkilöt osaavat paremmin kuvata vian, mitä se aiheuttaa laitteille ja miten se näkyy varsinaisessa tuotannossa. Jos sanotaan yhdellä lauseella, käyttäjä- kunnossapito tulee vähentämään häiriöitä, lyhentämään vikakorjausaikoja ja lisäämään osaamista puolin ja toisin. Varsinkin näinä aikoina nuo moniosaajat ovat erittäin toivottuja. Yhdessä tekemällä saadaan paras hyöty, täydentää Immonen.

Turvallisuus on mukana koko toiminnassa

Työnantajan luomaan turvallisuuskulttuuriin Immonen on omien sanojensa mukaan kasvanut sisään. Turvallisuusajattelun tulee olla mukana sekä työssä että vapaa-ajalla.

– Puhdistan taloni räystäskourut normaalisti kaksi kertaa vuodessa. Putoamisvaljaat ovat silloin aina käytössä, sillä töissäkin niitä käytetään vastaavissa tilanteissa, hän toteaa.

– Turvallisuus on asenne, joka lähtee omien korvien välistä. Autoilemaan lähdettäessä kannattaa miettiä, aiheuttavatko olosuhteet erikseen varottavia uhkatekijöitä. Tien päällä tulee seurata muiden toimintaa ja varautua odottamattomiin tilanteisiin.

Immonen aloitti vuonna 1998 Stora Enson Varkauden yksikössä ja on uransa aikana ehtinyt tehdä töitä kunnossapidossa eri yksiköissä ja tehtävissä. Turvallisuuslähtöinen toimintatapa on hänelle itsestään selvää.

– Turvallisuuskoulutuksia Eforassa pidetään jatkuvasti. Vaaran arvioinnin muistilista on töissä aina mukana. Lisäksi selkeät ohjeet esimerkiksi läheltä piti -tilanteiden raportointiin ja käsittelyyn auttavat turvallisuuden jatkuvassa kehittämisessä, muistuttaa Immonen.

Kunnossapito on jatkuvaa parantamista

Eforan rooli kunnossapitäjänä kattaa laitosten kunnossapidon sekä suorituskyvyn ja luotettavuuden kehittämisen. Yhtiön Engineering -palveluihin kuuluu projektien suunnittelun ja projektinjohdon tehtäviä, joilla kehitetään tuotantotehokkuutta, -kapasiteettia tai laitoksen elinkaarta. Efora käyttää palvelustaan nimitystä älykäs kunnossapito.

– Meidän tulee jatkuvasti varmistaa, että ohjeet on ymmärretty. Väärinkäsitykset aiheuttavat aina turhaa työtä, ja usein niiden korjaaminen vie enemmän aikaa kuin varsinainen toiminta, Immonen muistuttaa.

Työnantajan tarjoama Lean-koulutus auttoi häntä ymmärtämään paremmin, kuinka omaa työtä pystytään tehostamaan.

– Kaikki pääsevät helpommalla ja halvemmalla, kun asiat tehdään kerralla oikein, hän toteaa.

Immosen mukaan alalle kehitetään koko ajan uutta tekniikkaa ja ratkaisuja, jotka tehostavat toimintaa. Niitä on seurattava ja otettava käyttöön. Toiminnan kehittämisen mittareita löytyy kaikkeen tarpeelliseen. Niitä voivat olla esimerkiksi työturvallisuus, kustannukset, henkilöstötyytyväisyys, tuotantotehokkuus ja ajankäyttö vain muutama mainiten.

– Kunnossapito-osaamista meillä Suomessa on riittävästi, mutta muualla maailmassa tehtyä alan kehitystyötä tulisi meillä hyödyntää paremmin. Eri koulutustaustojen ja työvastuiden kokemukset, tiedot ja taidot yhdistelemällä saadaan lisäetuja. Osaamisen perustaso on hyvä, mutta jatkuvaa kehittämistä tarvitaan lisää, toteaa Immonen.

– Ulkomailta kannattaa ottaa oppia, kun otetaan käyttöön uusia toimintatapoja. On oltava avoimempia kokeilemaan uutta, sillä aina voi – ja kannattaakin – palata takaisin, jos muutos ei tuo haluttuja tuloksia.

– Toimintatapoja tulee pystyä kehittämään systemaattisesti. Suuntina ovat turvallisemmin, tehokkaammin, paremmin ja laadukkaammin, hän täydentää.

Osaamistason sertifiointi on tärkeää

Osaamistason sertifiointia voidaan lähestyä tilaajan ja toimittajan näkökulmista. Immosen mukaan tilaajan puolelle tämä tuo varmuutta siitä, minkälaisia resursseja ollaan hankkimassa. Tärkeää on myös se, että voidaan luottaa toimittajan osaamiseen vaativissa kunnossapitotöissä.

Toimittajan puolelle sertifiointi tuo varmuutta rekrytoinneissa. Varmasti siitä on hyötyä, kun haetaan uusia henkilöitä yritykseen.

– Kannattaa muistaa, että toimittajan henkilöstö on yrityksen käyntikortti tilaajalle. Lisäksi toimittajan roolissa tiedetään, että ollaan lähettämässä ammattilaisia kohteeseen. Uskon myös, että kunnossapidon sertifiointi tulee auttamaan yrityksiä, kun mennään Suomen rajojen ulkopuolelle. On myös helpompi lähestyä mahdollisia asiakkaita, kun riittävät sertifioinnit ovat jo olemassa, sanoo Immonen.

Työtapaturmista johtuneet poissaolot (LTA, Lost Time Accident) ovat selvästi alentuneet Eforalla, kun läheltä piti -tilanteiden (SN, Safety Notice) raportointia on parannettu.

Verkostoituminen avaa uusia mahdollisuuksia

Mika Immonen on toiminut jo pitkään Promaint ry:n Kunnonvalvonta- ja diagnostiikkatoimikunnan jäsenenä ottaen puheenjohtajan eli veturin vastuun kuluvan vuoden alussa. Toimikunta kokoontuu normaalisti kolme kertaa vuodessa, ja läsnä on silloin merkittävä määrä alan ammattiosaamista. Toimikunnan kokoukset ovat hyvä foorumi jakaa kokemuksia alan menettelytapojen ja tekniikan kehittymisestä.

– Minulla on kokemusta kunnonvalvonnasta vuodesta 1998 saakka. Tällä hetkellä toimin pääosin muissa tehtävissä, mutta opitut taidot eivät häviä, toteaa Immonen.

– Toimintatapoja voidaan tehostaa ja asiat tehdä uudella tavalla. Uutta osaamista kannattaa hakea toimintaympäristöstä. Verkostoituminen kannattaa ja avaa uusia mahdollisuuksia toimia paremmin ja tehokkaammin, hän toteaa lopuksi.

Mika Immonen, Efora Oy

• syntynyt 1975 Varkaudessa
• 1998 teknikko
• 2001 insinööri
• 2010 DI, Lappeenrannan teknillinen yliopisto
• Toiminut vuodesta 1998 alkaen eri kunnossapitoalan tehtävissä Varenso Oy:ssä ja Efora Oy:ssä
• Naimisissa, 3 tytärtä
• Harrastukset: kesäisin moottoripyöräily ja valkoisten pallojen hukkaaminen, talvisin pallopelit ja muu kuntoilu

Teksti:  Martti Hakonen // Kuvat:  Timo Porthan