Kuvassa Ovako Imatran tehtaan teräsbloomi matkalla karkeavalssaamolle. Ennen valssausta bloomin koko on 370 x 310 mm ja lämpötila on noin 1 200 astetta.

Kunnossapito parantaa toiminnan kannattavuutta erityisesti käytettävyyden kautta. Kun voimme pitää häiriöt pienenä, se mahdollistaa tuotannon normaalin toiminnan ja parantaa käyttöastetta. Lisäksi se mahdollistaa pienemmän rahan käytön, kuvaa Ovako Imatra Oy Ab:n kunnossapitopäällikkö Jarmo Johansson toimintaa. Terästehdas täyttää tänä vuonna sata vuotta.

Johanssonin mukaan toimintatapa, jossa osa kunnossapidosta on ostettua ja osa on omaa, vaatii vankan asiantuntemuksen talon sisällä ja erityisesti työn suunnittelun merkitys korostuu. Terästehtaalla kuumuus, pöly, vesi ja sularoiskeet tuovat erityisiä haasteita laitekannan kunnossapidolle.

– Tuotantotehokkuuden parantamisessa erityisesti käytettävyys on se, mihin kunnossapito voi vaikuttaa. Laitteen suorituskyky ja elinkaari ovat tällöin keskiössä ja yhtenä välineenä on peruskunnostus ja laitteen elinkaaren hallinta, muistuttaa Johansson.

Tietojohtaminen ohjaa kunnossapitoa

Prosessidatan hyödyntäminen on parantunut viimeisen 10 vuoden aikana. Laadun tekemiseen tarvittavia prosessiparametreja hyödynnetään nyt myös kunnossapidossa. Tämä vaatii paljon prosessidatan analysointia ja trendien tulkintaa. Niistä ennustetaan huoltovälejä ja laitteiden vikaantumisia.

– Mittaavan kunnossapidon, kuten värähtelymittausten, osuus kasvaa tulevaisuudessa, Ovako Imatran tehtaan kunnossapitopäällikkö Jarmo Johansson kertoo.

– Tänä päivänä muistitila ei ole datan käytön esteenä, ja jatkossa olemassa olevan prosessidatan kautta saadaan lisää potentiaalia vian etsintään tai vikojen ennustamiseen, kuvaa Johansson toiminnan kehittymistä.

– Valmius korjata laitteet on kunnossapidon perustehtäviä. Meidän on tunnistettava laitekannasta riskit ja korjauskohteet. Kriteerinä on todennäköisyys ja se, millaisen vian kestämme, toteaa Johansson. Ennakkohuolto-ohjelmisto auttaa Ovakolla ohjaamaan toimintaa siten, että ennakoivan huollon osuus on nousemassa suuremmaksi kuin korjaavan huollon osuus.

Johanssonin mukaan mittaavan kunnossapidon, kuten esimerkiksi värähtelymittausten, osuus kasvaa tulevaisuudessa. Tämän avulla ehkäisevän kunnossapidon osuus nousee. Mittaustavat ja mittareiden käyttö kehittyvät koko ajan.

– On tärkeää, että henkilöt osaavat ja ymmärtävät koneiden tuottamaa dataa sekä tietävät, mitä mitataan, muistuttaa Johansson.

– Oikea-aikaisten ylläpitotoimenpiteiden varmistaminen vaatii priorisointia, mihin rahat laitetaan. Tällöin kysymyksenä on, mitkä ovat kriteerit ja oikean vastauksen antaminen vaatii entistä korkeampaa asiantuntemusta ja osaamista sekä riskien hallintaa. Tällöin korostuu myös kokonaisuuden hallinta eli kunnossapidon henkilöstön on osattava tuoda kriittiset kohteet esille johdon päätöksenteon pohjaksi, kuvaa Johansson toimintojen kehittämistä.

Alkuvaiheessa suomalaisessa palveluliiketoiminnassa esiintyi omaan pussiin pelaamista puolin ja toisin. Tavoite, että molemmat voittavat – win-win – unohtui. Palveluliiketoiminnassa määrittelyt eivät aina kohdanneet toisiaan, mikä toi ongelmia. Puuttui yhteinen käsitys, mitä oli ostettu tai mitä oli myyty.

Verkostoituminen edellyttää tiedonkulun paranemista.

– Koko tuotantolaitoksen toiminnan kehittäminen onnistuu paremmin, kun eri alojen osaajat oppivat toimimaan tehokkaammin yhteisessä toimintaverkostossa, sanoo Johansson.

– Sanotaan, että työura on jatkuvaa oppimista. Sitä tarvitaan sekä tekniikassa että yhteistyössä.

Kunnossapitoon tarvitaan osaajia

Johansson muistuttaa, että kunnossapitoinsinöörit ja -päälliköt ovat kaikki itseoppineita. Ammattikorkeakoulussa suuntautumisvaihtoehtona voi olla kunnossapito, mutta yliopistotasolla sitä mahdollisuutta ei ole.

– Ammattiosaamisen kehittäminen Suomessa ei ole riittävällä tasolla ja siihen pitäisi satsata. Parhainta kunnossapitokoulutusta saa Kunnossapitoyhdistyksen, koulutusta tarjoavien yritysten tai laitetoimittajien kautta kursseilla, toteaa Johansson.

Oman haasteensa muodostaa henkilöstöturvallisuuden varmistaminen, kun tehtaalla on eri ikäluokkien laitteita ja prosessiyksikköjä. Konedirektiivit ovat muuttuneet tiukemmiksi aikojen myötä, mutta vanhoilla laitoksilla on vielä käytössä koneita, joita ei ole pysyvästi eristetty.

– Tärkeää on, että työohjeet ja asenne ovat kunnossa. Energiasta erottaminen, eristäminen ja turvalukitukset pitää olla kunnossa, toteaa Johansson.

– Lisäksi on tarvittu käyttäytymismallin muuttumista. Vaikka koneelle voisi mennä ilmankin, niin ei mennä – ensin turvallistetaan laite erottamalla se energiasta, hän jatkaa.

Modernisoinnit auttavat kehittämään henkilöturvallisuutta, sillä niiden yhteydessä päivitetään turvaavat laitteet nykyvaatimusten tasolle. Ovakon tyyppisissä tuotantolaitoksissa vanhoille koneille tehdään systemaattisesti riskiarviointeja, joiden yhteydessä niiden turvallinen käyttö varmistetaan.

Uudistuva teräskonserni

Ovako on johtava eurooppalainen koneenrakennusterästen valmistaja, jonka asiakkaita ovat kuulalaakeri-, ajoneuvo- ja konepajateollisuus. Tuotannon pääraaka-aine on kierrätysteräs, josta valmistetaan tankoja, putkia, renkaita ja puolivalmiita komponentteja. Ovako on yksi Pohjoismaiden suurimpia kierrätysteräksen käyttäjiä.

Tuotteet ovat pitkiä, niukkaseosteisia terästuotteita. Ovako on ainoa pohjoismainen yritys tällä tuotealueella ja sillä on johtava asema Euroopan erikoisteräsmarkkinoilla. Imatran tehtaan tuotevalikoimaan kuuluvat kuumavalssatut ja jatkojalostetut tankotuotteet pyörötankoina ja neliötankoina, jotka valmistetaan kierrätysteräksestä. Tehdas työllistää noin 600 henkeä.

Ovakon tavoitteena ovat kasvu ja tehokkaat prosessit, johon liittyvät myös investointihankkeet. Se keskittyy myös toimimaan yhtenä konsernina, joka mahdollistaa eri yksiköiden yhteistyön avulla asiakkaalle joustavampaa ja asiakaslähtöisempää palvelua ja parantaa sen asemaa markkinoilla.

Ovakon tarjoamat tuotteet tuovat asiakkaalle selviä etuja sekä kustannuksissa että laadussa. Tästä on yhtenä esimerkkinä Imatralla tuotettu helposti lastuttava M-Steel. Teknologinen kärkiasema on tärkeää myös jatkossa; konsernin visiona on kehittää korkealaatuisia ja innovatiivisia terästuotteita, joiden avulla mahdollistetaan parempi tulevaisuus.

www.ovako.com