Tiedolla johtamisella ja tiimityöllä lisäarvoa teolliseen kunnossapitoon

Siilinjärveläinen perheyritys KP-ServicePartner on ohituskaistalla teollisuuden kunnossapidon liiketoimissaan. Yhtiön liiketoimintaan kuuluvat teollisuuden kunnossapito, älykkäät laitteet ja järjestelmät sekä teollisuusnosturit ja nostureiden elinkaaripalvelut.

kpserviceOy

Yhtiö on hiljattain hankkinut STAHL CraneSystemsin prosessi- ja erikoisnosturit vahvistamaan jo ennestään laajaa nostureiden ja nostimien tuotevalikoimaansa, johon kuuluvat muun muassa ABUS Crane Systems -nostolaitteet.

Teollisuuden kunnossapidon kantavana teemana on jo pitkään ollut käyttövarmuuden ja tuotannon tehokkuuden maksimointi, olipa kyse sitten ulkoistuksista tai palvelusopimuksista nykyisten ja uusien asiakkaiden kanssa.

Toimitusjohtaja Pekko Herolan mukaan KP-ServicePartnerilla on havaittu, että tyytyväisetkin asiakkaat kaipaavat aina uutta lisäarvoa kunnossapidon palveluilleen.

– Kunnossapito ei ole enää pelkkä kustannustekijä, vaan parantunut käyttövarmuus ja tehostunut tuotanto ovat integroitujen kunnossapitoratkaisujen muita olennaisia näkökulmia. Juuri näitä integroituja ratkaisuja varten olemme luoneet toimintamallin, jossa eri alojen osaajamme toimivat kehitystiimeissä yhdessä asiakkaiden kanssa, Herola kertoo.

Hänen mukaansa asiakkaiden kehitystiimien toimialakohtainen osaaminen tuo kunnossapitoon tehokkaan toimintamallin, jossa myös asiakkaiden parhaat käytännöt otetaan huomioon, ja vieläpä niin, että perinteisen mallisten ulkoistusten ja palvelusopimusten turhilta päällekkäisyyksiltä vältytään.

– Kehitystiimien avulla haluamme tuottaa asiakkaille parhaan lisäarvon ja olla heidän halutuin kumppaninsa. Haluamme kehittää toimintaa yhdessä niin, että asetetut tavoitteet saavutetaan mahdollisimman nopeasti, Herola summaa.

KP-ServicePartnerin aluepäällikkö Aki Miettunen on Herolan kanssa yhtä mieltä siitä, että palvelujen osuus edustaa jo yli puolta koko yrityksen liikevaihdosta ja on lisääntymään päin.

– Kunnossapidon palvelut kasvavat koko ajan eikä lakipistettä ole vielä läheskään saavutettu, Miettunen sanoo.

– Palveluihin kuuluu muun muassa seuranta koneiden ja laitteiden todellisista käyttöajoista sekä laitteiden elinkaaren tilanteesta. Näillä mittauksilla asiakkaat saavat merkittäviä säästöjä. Kunnossapidon johtamisjärjestelmää ei hinnoitella erikseen, vaan palvelusopimusten avulla asiakkaiden on helppo saavuttaa hyvä kunnossapidon perustaso suunnitelmallisuuden ja tiedolla johtamisen myötä, Miettunen lisää.

Omia kunnonvalvonnan älyratkaisuja

Nykyään kaikki nostavat esille digitaaliset ratkaisut ja niiden mahdollisuudet kunnossapidossa. Miettusen mukaan KP-ServicePartner on valinnut oman tiensä ja luonut omat ohjelmistonsa ja laitteensa merkittävän tiedon keräämiseksi ja analysoimiseksi kustannustehokkaimmalla tavalla.

– Nämä kunnossapidon älykkäät ratkaisut perustuvat laitteiden elinkaaren hallintaan niin, että käytettyjen materiaalien, energian ja työvoiman määrien vaikutukset optimoidaan, Miettunen kertoo ja sanoo uusien digitaalisten välineiden helpottavan tiedon keräämistä ja poikkeavuuksien havaitsemista.

Miettusen mukaan älykäs kunnossapito minimoi jopa asiakkaan tuotannosta johtuvia ympäristövaikutuksia eli älylaitteet antavat eväitä myös kestävän kehityksen päämäärien saavuttamiseksi.

Etävalvonnasta kilpailuetua

Betoniyhtiö Parma Consoliksen Oulun tehtaiden kunnossapidosta vastaava KP-ServicePartner Oy:n Oulun yksikönpäällikkö Mika Ekholm vahvistaa Pekko Herolan ja Aki Miettusen näkemykset.

Ekholm aprikoi, että tekoälyn ja muiden uusien teknologioiden rooli kasvaa tulevina aikoina myös teollisuuden kunnossapidossa päätöksenteon tukena.

kpserviceOy2

Mika Ekholm tarkastelee Oulun Rajavillen tehtaan betonisekoittimen värähtelymittausten tuloksia tehdaspäällikkö Hannu Rannanjärven kanssa.

– Olemme Oulussa jo vuosien ajan hyödyntäneet KP-ServicePartnerin älykkäitä ratkaisuja. Trendionin kunnonvalvontajärjestelmä otettiin käyttöön viisi vuotta sitten ja uusia kunnonvalvonnan online-palveluja on lisätty tarpeiden mukaan.

Hänen mukaansa esimerkiksi online-pohjalta toimivat värähtelymittaukset ja muut laitteiden kuntoon perustuvat neljännen sukupolven mittausmenetelmät tuovat selkeitä säästöjä laitteiden omistajille.

– KP-ServicePartnerilla on moneen muuhun verrattaessa selkeä kilpailuetu aidossa digitalisaatiossa. Olemme usein jopa laitevalmistajia pidemmällä laitteiden kunnon tosiaikaisessa arvioinnissa. KP-ServicePartner toimittaa kustannustehokkaan kokonaisratkaisun laitetiedon keräämiseen, tiedon analysoimiseen, tiedolla johtamiseen ja oikeiden konkreettisten toimenpiteiden toteuttamiseen laitteilla ja prosessissa. Visio ja konseptit ovat kohdallaan, Ekholm sanoo.

Kasvu-ura jatkuu Stahlin myötä

Kuten sanottu, vuonna 2003 perustettu siilinjärveläinen perheyhtiö on viime vuosien aikana kasvanut vauhdikkaasti. Vuonna 2016 KP-ServicePartner hankki omistukseensa ABB Industrial Cranesin kunnossapidon liiketoiminnot, joista jättiyhtiö samalla luopui.

Lokakuussa KP-ServicePartner vahvisti jo entuudestaan laajaa nostolaitteiden tuote- ja ratkaisuvalikoimaansa hankkimalla Abus Crane Systemsin rinnalle toisen tunnetun saksalaisyhtiön, nostureita jo 140 vuoden ajan rakentaneen STAHL CraneSystemsin prosessi- ja erikoisnosturituotteet.

– Stahlin edustus toi meille merkittävästi uusia asiakkaita, mutta heidän tarkka määränsä on toistaiseksi luottamuksellista tietoa, Pekko Herola sanoo.

Teollisen kunnossapidon tulevaisuudesta Herola sanoo sen verran, että tekoälyn ja lisätyn todellisuuden ratkaisut kasvavat nopeasti. Ne yritykset, jotka kykenevät käyttämään uusia teknologioita parhaiten hyödykseen, menestyvät varmasti myös tulevaisuudessa.

Teksti: Markku Pervilä
Kuvat: KP-Servicepartner Oy

Uusimmat artikkelit

27.10.2020 | Alan Uutiset

Valmetin Q3 tulos vakaa – vahva kehitys Papereissa jatkui

Konepajayhtiö Valmetin tilausmäärät laskivat odotetusti kolmannella kvartaalilla, mutta vertailukelpoinen liiketulos nousi edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. 

Liikenteen päästöt puoleen 2030 mennessä – laaja keinovalikoima avuksi

Liikenne- ja viestintäministeriön johtama fossiilittoman liikenteen työryhmä on antanut suosituksensa siitä, miten kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan puolittaa vuoteen 2030 mennessä ja pudottaa nollaan vuoteen 2045 mennessä. Työryhmä on tarkastellut myös keinoja, joiden avulla kansainvälisen meri- ja lentoliikenteen päästöjä voitaisiin vähentää Suomessa.

22.10.2020 | Tutkimus ja koulutus

LUT: Uutta rakennusmateriaalia teollisuuden sivuainevirroista

Teollisuuden sivuainevirroista on kehitetty Urban Infra Revolution -hankkeessa rakentamiseen soveltuvia, ekologisia ja 3D-tulostettavia geopolymeerikomposiitteja. Materiaaleja testataan Lappeenrannassa junaradan meluesteessä. Hankekonsortio pyrkii luomaan materiaaleille kannattavan liiketoimintaekosysteemin.

HSY: Häiriöttömämpää viemäröintiä pumppaamosaneerauksilla

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n jätevedenpumppaamo Vantaan Ylästöntiellä uusitaan. Pumppaamon kapasiteetti nousee ja samalla se uudistuu teknisesti. Pumppaamojen ja viemäreiden saneerauksella parannetaan toimintavarmuutta ja vähennetään häiriöitä, joista pahimmillaan voi syntyä jäteveden ylivuoto maastoon tai vesistöön.

SSAB:n Raahen-tehtaalla kokeiltiin lisätyn todellisuuden hyödyntämistä asennustyön valvonnassa

SSAB:n Raahen-tehtaan nauhavalssaamon vuosihuollossa otettiin kesällä digiloikka, kun asennustyön valvonnassa hyödynnettiin ensimmäistä kertaa lisättyä todellisuutta (AR). Tämä mahdollisti sen, että kyseistä asennustyötä yleensä valvovan asiantuntijan ei tarvinnut matkustaa Saksasta SSAB:n tehtaalle Raaheen, vaan hän pystyi seuraamaan ja ohjaamaan työtä AR-lasien kautta, jotka oli kiinnitetty tehtaan oman asennusvalvojan kypärään.

20.9.2020 | Kumppaniartikkeli

Somotec: Lisää kulumiskestävyyttä tuotantoprosessiin

Teollisuuden kasvavat kilpailukyky- ja tehokkuusvaatimukset sekä usein raskaat käyttöolosuhteet edellyttävät laitteiden kulutuksen- ja korroosionkestävyyden jatkuvaa parantamista.

OL3 EPR:n sähköntuotanto alkaa helmikuussa 2022

Teollisuuden Voima Oyj (TVO) on saanut laitostoimittaja Areva-Siemens -konsortiolta päivitetyn aikataulun OL3 EPR -laitosyksikön käyttöönotosta. Sen mukaan polttoaine ladataan reaktoriin maaliskuussa 2021, laitosyksikkö liitetään valtakunnan sähköverkkoon saman vuoden lokakuussa ja säännöllinen sähköntuotanto alkaa helmikuussa 2022.