Verkostoituminen ja palveluliiketoiminnan laajeneminen edellyttävät tuotantolaitoksilla toimivien eri osapuolten kesken koko ajan laajempaa tiedonsiirtoa. Jo tuotantolaitosten suunnittelun yhteydessä siirretään paljon tietoa, mutta tehokkaan toiminnan kannalta on myös elinkaaren aikainen tieto arvokasta kaikille toimijoille.

Suomalainen Collaxion Oy on tehnyt useita vuosia kehitystyötä sähköisen tiedonsiirron helpottamiseksi. Toimitusjohtaja Arto Marttinen muistuttaa, että vaikka sähköinen tiedonsiirto on ollut mahdollista jo vuosia, sen käyttö ei juuri ole yleistynyt prosessiteollisuuden yritysten välisessä tiedonvaihdossa. Laitehankintaan ja palveluhankintaan liittyvä tiedonvaihto on aina ollut kaksisuuntaista. Mukana on tyypillisesti useita eri tahoja. Perinteisen paperidokumenttien vaihdon rinnalle on jo parikymmentä vuotta sitten tullut sähköposti ja pdf- sekä excel-liitetiedostot.

– Jotain piti tehdä asian korjaamiseksi. Havaitsimme, että mikään tilaajan ostoportaali tai toimittajan tietoportaali ei pysty palvelemaan toimijoita tehokkaasti – niiden väliin tarvitaan välittäjää. Olemme siis puuttuva lenkki, Marttinen naurahtaa.

Kuudella paikkakunnalla Stora Enson tuotantolaitoksien kunnossapitoa hoitava Efora Oy on käyttäjäosapuolena uudessa tiedonhallintapalvelussa, jossa kehitetään palvelu- ja laitehankintaa tehostavia tiedonsiirtoratkaisuja. Kehityspäällikkö Pertti Kukkola vahvistaa, että pilotti tietojen vaihtoon on tehty Varkauteen, mutta venttiilien hankinta-alustalla se kattaa kaikki Eforan hoitamat paikkakunnat.

Tiedonhallintapalvelun tukemat osa-alueet.

Kehitystarve on tiedostettu

– Projekti lähti liikkeelle tietojen vaihdon automatisoinnissa uudishankinnoissa, mutta pian tuli ilmeiseksi, että hyötyä saadaan myös päivittäisissä toiminnoissa ja sen vuoksi venttiilien kotiinkutsu päätettiin liittää projektiin, muisteli Kukkola kehityshankkeen rajauksia.

– Eforalle on ensisijaisen tärkeää, että työkalumme SAP on aina ajan tasalla. Koko SAP-järjestelmän ajan tasalla pitäminen muuttuvassa ympäristössä on haaste, joka sai meidät miettimään, miten automatisoidaan SAP-tietojen keräys ja ylläpito. Keskustelu lähti vähän kuin vahingossa eräässä toisessa palaverissa, jossa kerroin meidän tavoitteistamme. Collaxionin edustaja oli paikalla ja siitä se kehittely lähti heti liikenteeseen, kuvailee Kukkola hankkeen käynnistymistä.

Laitetoimittajapuolelta mukana on kaksi yhteistyökumppania, Sulzer Pumps Oy ja Metso Automation Oy. Osallistumispäätöksen taustaa valotti huoltopalveluliiketoiminnasta Sulzerilla vastaava Pekka Salmi seuraavasti:

– Kehitimme oman teknisen tuotetiedon, varaosatilausten ja laitekannan hallinnan välittämiseen järjestelmäratkaisun, PumpsOnline:n jo yli 10 vuotta sitten. PumpsOnline on sopimuspohjaiseen kahdenväliseen tiedonsiirtoon toimiva ratkaisu, mutta vaati erillistä järjestelmäratkaisua toiminnanohjausjärjestelmän lisäksi. Collaxionin tiedonhallintapalveluhanke kiinnosti meitä, sillä palvelualusta mahdollistaa toimimisen verkostossa, vaikka tiedot onkin suojattu kahdenvälisessä liikenteessä.

Myös Metso Automation on havainnut tarpeen kehittää tiedonsiirtoa, vahvistaa avainasiakaspäällikkö Ilpo Miettinen.

– Kunnossapidon palvelusopimustemme kautta olemme havainneet, että tälle on tilaus ja tarve, jos yhteistoimintamalleja halutaan kehittää. Toiminnanohjausjärjestelmiin tehdyistä satsauksista huolimatta asennetun kannan laitetiedon eli nimiketiedon hallinta ei ole riittävän yksityiskohtaista tarvittavien kunnossapitotoimenpiteiden suunnittelemiseksi. Ellei ole ennakkosuunnittelua, muutkaan ennakkohuoltotoimintaa tukevat toiminnot eivät voi olla kovin tehokkaassa käytössä. Tehokkuusvaatimukset molemmin puolin ovat haastamassa olemassa olevaa. Tässä on aika iso kuva kaiken kaikkiaan.

Verkostoituminen ohjaa integrointiin

Sulzerin Pekka Salmi kuvailee tiedonsiirtoratkaisun toimintoja seuraavasti.

– Pumppujemme ja sekoittimiemme teknisiä tuotetietoja replikoidaan toiminnanohjausjärjestelmästämme siirtotiedostojen avulla työtilaamme Collaxionin palvelussa. Omasta työtilastamme tietoja siirretään ja tarvittaessa tulkataan asiakaskohtaisesti tuotantolaitosten omiin työtiloihin, joista käyttäjät voivat puolestaan ne ladata omiin järjestelmiinsä. Vastaavasti käyttäjiltä tulevia lähtötietoja voidaan vastaanottaa, tarkastaa ja siirtää meidän toiminnanohjausjärjestelmäämme edellä mainittujen työtilojen kautta.

– Tiedoista siirretään vain oleellinen, eli ei haeta kaiken kattavaa ideaalia. Tämän pitää siis sisältää ammatillista ymmärrystä tekniikasta ja sovelluksista, jotta asian voi yksinkertaistaa. Tämä ei siis ole IT-vetoinen, algoritmeihin pohjaava datamassanmyllytysharjoitus, Ilpo Miettinen täydentää.

– Tiedonvaihto on kaksisuuntainen kanava. Tarvittava laitetieto syntyy palvelusopimusten piirissä yhteistyössä tietoa rikastamalla. Siirtopolku on siis asiakasjärjestelmä – toimittajan järjestelmä – asiakasjärjestelmä. Itse tiedonsiirron prosessissa on sovittu määrämuotoisuus ja syklisyys, jotta asia mahdollistuu, jatkaa Miettinen.

Yhteistoiminnan yhteisö projektin/tuotantolaitoksen ympärillä.

Toiminnanohjaus-järjestelmän rooli kasvaa

Toiminnanohjausjärjestelmällä on merkittävä rooli, kun toimintojen verkostoituminen edelleen kasvaa. Eforan näkemykset ja kokemukset listaa Pertti Kukkola seuraavasti.

– Suurimman hyödyn näen siinä, että uudishankinnoissa SAP on yhtä aikaa koneen kanssa valmis käytettäväksi. Toinen merkittävä seikka on tietojen helppo saanti. Ennen vaadittiin melkein salapoliisin taidot, että pystyi täyttämään meidän SAP-siirtotaulukot, nyt se onnistuu automaattisesti, eikä kenenkään aikaa kulu tietojen etsimiseen ja kirjaamiseen. Ratkaisulla saavutetaan merkittäviä säästöjä sekä tilaajalle että toimittajalle.

Sama näkemys on myös kehityshankkeeseen osallistuneilla yrityksillä.

– Metso Automation odottaa tämän tyyppisten ratkaisujen yleistyvän niin Suomessa kuin maailmallakin, sillä tehokkuuden sekä kunnossapitotoimien että säätötehokkuuden lisääminen ei liene mahdollista ilman suunnitelmallisuuden lisäämistä, vahvistaa Miettinen.

– Tässä digitalisoituvassa maailmassa erilaisten tietojen tehokas välittäminen organisaatioiden välillä tulee olemaan entistä tärkeämpää. Tiedon oikeellisuus, ajantasaisuus ja nopea käytettävyys ovat merkittäviä tehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä useissa eri toiminnoissa. Uskon, että tiedonvälitysratkaisuilla, joissa autenttista tietoa välitetään sopimuksiin ja sääntöihin perustuen kahdenvälisesti, mutta alustalla, joka mahdollistaa monenkeskisen toiminnan, tulee olemaan kysyntää Suomen teollisuudessa, toteaa Pekka Salmi lopuksi.

Teksti Martti Hakonen

Lisätietoja:  www.collaxion.com ,  www.efora.fi ,  www.sulzer.com ,  www.metso.com

Välityspalvelun avulla suoritettu vaihtoventtiilin kotiinkutsu.

Välityspalvelu varmistaa tiedonvaihdon

CollaXion™ välityspalvelu mahdollistaa laitehankintaan ja palveluhankintaan liittyvän sujuvan tiedonvaihdon osapuolten kesken. Hankittavien laitteiden vaatimustiedot ovat lähtöisin prosessisuunnittelusta. Laitehankinnat tehdään näiden vaatimustietojen perusteella. Mitä vaativimmista tuotantoprosesseista on kysymys, sitä monimutkaisemmaksi laitteen valinta suunniteltuun tehtäväänsä tulee. Toimitetun laitteen mukana pitää saada ne laitetiedot ja dokumentit, joita tarvitaan laitteen käytössä ja kunnossapidossa.

Jokainen osapuoli ylläpitää tietojaan omissa järjestelmissään. Välityspalvelu korvaa perinteisen tiedonvaihdon manuaalisen menettelyn tilaajalta toimittajalle ja toimittajalta tilaajalle. Jokainen yritys voi täten muista osapuolista riippumattomasti kehittää omien taustajärjestelmiensä integraatiota välityspalveluun. Ensimmäisessä vaiheessa integraatio voi olla täysin manuaalinen – eli sellainen kuten nytkin on jokaisen kanssa erikseen aina tapauskohtaisesti tehty. Mutta se on yksi vakiorajapinta kullekin osapuolelle, jota kukin voi itse kaiken aikaa kehittää ja automatisoida oman kulloisenkin tarpeensa mukaisesti.

Tiedonvaihto tapahtuu tehtävissä. Laitehankintatehtävä alkaa tarjouspyynnöstä ja päättyy hankittujen laitteiden tietojen toimittamiseen tilaajan kunnossapitojärjestelmään. Sopimuspohjainen palveluhankintatehtävä alkaa tyypillisesti kotiinkutsusta (esimerkiksi venttiilivaihtotehtävä kuvassa 3).

Arto Marttinen