Jatkossa esineiden internet muuttaa toimintamallit myös kunnossapidon- ja huollon osalta aivan uudelle tasolle, toteaa Jouko Kiiveri.

Suomi taantuu digitalisaatiossa ja muut maat menevät vauhdilla ohi. Yritysten tulee uskaltaa ottaa suurempia harppauksia, sillä tarjolla on paljon uusia liiketoiminta mahdollisuuksia, kuvaa johtaja Jouko Kiiveri tilannetta. Hänen vastuullaan on Solteq Oyj:ssä Palvelujen toiminnanohjaus -liiketoiminnan ratkaisumyynti- ja kumppanikanavat.

Jouko Kiiveri on toiminut kunnossapidon- ja materiaalinhallinnan tietojärjestelmien parissa yli 30 vuotta, joten hänellä on perspektiiviä kannanottoonsa. Hän käyttää myös termejä edestä johtaminen ja takaa johtaminen.

– Toiminnot eivät kehity, jos malleina ovat tuli vika, se korjattiin tai vaihdettiin suodin ennakkohuoltosuunnitelman mukaisesti, hän painottaa. Nyt tarvitaan lisää innovatiivisuutta takaa johtamisen eli historiatiedolla johtamisen tilalle.

– Erityisesti huoltopalveluyrityksillä tietojohtaminen on ratkaisevassa asemassa menestymisessä. Kentälle on saatava nopeasti riittävä tieto kaikista toimeksiannoista, työt on pystyttävä välittämään maantieteellisesti ja osaamisen kannalta sopivimmille vapaille tekijäresursseille, työturvallisuus ja töihin liittyvät luvat on pystyttävä todentamaan, työn etenemistä on pystyttävä seuraamaan lähes reaaliajassa ja laskun on lähdettävä asiakkaalle oikeana heti työn päätyttyä hyväksytysti. Ja kaikki tämä on pystyttävä tulevaisuudessa tekemään kohteen lähettämän älykkään tiedon perusteella vähän ennen kuin mitään vikaantumista tai häiriötä tapahtuu. Tämä on siis sitä edestä johtamista.

– Elinkaaren hallinta on yhä enemmän tietojohtamista. Siinä tulee pystyä muuttamaan älykkäiden kohteiden ja laitteiden omasta kunnostaan lähettämä data informaatioksi, jolla päätöksiä tehdään.

Yhden työssään näkyvän muutoksen Kiiveri nostaa myös esille.

– Pääkonttori-pohjainen ohjaus ei täysin sovi suomalaiseen toimintatapaan, sillä sen myötä innovatiivisuus ja me-henkisyys ovat vähentyneet. Se estää myös nopeat ketterät pilotointiprojektit, jotka ovat tarvelähtöisiä ja niiden toteutukset onnistuvat yleensä vain hyvin motivoidun toteutustiimin ansiosta.

Tietojärjestelmän käyttöönotto on tärkeä prosessi

– Yritysten omat resurssit ovat vähentyneet ja vastaavasti elinkaaren hallintaan liittyvien tietojärjestelmien käytön laajuus ja tärkeys liiketoiminnan onnistumisessa ovat kasvaneet. Tämä on myös otettava huomioon sekä järjestelmien hankintavaiheessa että järjestelmiä käyttöönotettaessa, toteaa Kiiveri.

Uuden Palvelujen toiminnanohjaus- tai kunnossapito -järjestelmän hankinnan onnistuminen kulminoituu usein käyttöönottoon.

– Järjestelmäprojektien käyttöönotto ratkaisee, sillä onnistuminen alle yhden vuoden kestävässä projektissa heijastuu onnistumisena 15 vuoden käyttöjaksolle. Valitettavasti epäonnistuminen vaikuttaa yleensä vastaavasti tai vielä enemmän, Kiiveri muistuttaa.

– Valtaosalla asiakkaiden käyttämistä ohjelmistoista on vain melko vähän käyttäjiä. Niistä ovat esimerkkeinä muun muassa henkilöstöhallinta, osto, varastot ja taloushallinta. Erilaisia palveluja, esimerkiksi kunnossapitoa, ohjaavaa tietojärjestelmää käyttävät toivottavasti kaikki siivoojasta toimitusjohtajaan. Koulutustarpeessa on suuri ero, jos tulee opastaa 5 ostajaa tai 500 työntekijää erilaisilla toimenkuvilla.

Kiiverin mukaan Palvelujen toiminnanohjaus -järjestelmien käyttäjäryhmiä on paljon. Esimerkkeinä hän luettelee kunnossapito- ja huoltopalveluyritykset, elinkaaripalveluja tarjoavat kone- ja laitevalmistajat, teollisuuden tuotantolaitokset, energiasektori, kuntien ja kaupunkien tekninen toimi sekä hoivapalvelut ja kiinteistöhuolto.

Tietojärjestelmien käyttöönotossa onnistutaan nykyisin yhä paremmin.

– Yleensä avainasemassa ovat sekä asiakkaan että toimittajan projektipäälliköt, joilla pitää olla sekä kutsumus että osaaminen ja kyky ymmärtää eri käyttäjien tarpeet ja oman yrityksen toiminnalliset prosessit, toteaa Kiiveri.

– Jos hankkijapuolelta ei löydy sopivaa vetäjää, se kannattaa palkata ulkopuolelta. Projektipäällikön tulisi aina ehdottomasti olla sekä projekti- että prosessiosaaja.

Kiiveri on havainnut, että onnistuneessa toteutuksessa kannattaa ensin rakentaa sovittujen lähtömäärittelyjen mukainen toiminnallisuus. Jos sitten hankkeen aikana havaitaan, että tarvitaan lisätoimintoja tai muutoksia, ne tulee hänen mukaansa toteuttaa vasta, kun alkuperäisen määrittelyn mukainen toiminnallisuus on saavutettu. Hyvin alkaneet toimitusprojektit voivat ajautua sivuraiteille, kun ei ole noudatettu yllä olevaa menettelytapaa.

Menossa on kaikkien aikojen suurin tekninen murros

Keskustelumme aikana Jouko Kiiveri totesi, että hän viihtyy työssään, koska vastaan tulee koko ajan uusia haasteita ja se pakottaa opiskelemaan uutta.

– Työn paras osa on, että eletään muuttuvassa maailmassa, joka pakottaa kouluttautumaan sekä miettimään uusien ratkaisujen soveltamismahdollisuuksia asiakkaidemme liiketoimintaan. Lisäksi tapaan erilaisia, monipuolisia asiakkaita ja ihmisiä, joilla on myös hyvin erityyppistä työkokemusta ja koulutustaustaa. Palveluja ohjaavat toiminnanohjausjärjestelmät ovat parempia kuin koskaan ennen, mutta niin on myös tapaamieni asiakkaiden osaamistaso, hän kuvaa työtään.

– Juuri nyt esillä ovat vahvasti erilaiset mobiiliratkaisut, selainpohjainen teknologia, palveluna (SaaS) käytettävät toiminnanohjausratkaisut ja sosiaalisen median yhdistäminen toiminnanohjaukseen. Jatkossa esineiden internet (teollinen internet/Internet of Things) muuttaa toimintamallit myös kunnossapidon- ja huollon osalta aivan uudelle tasolle. Sekä alan palveluyritykset että loppuasiakkaat joutuvat mukauttamaan ja myös kokonaan uudistamaan toiminnallisia prosessejaan, kun liiketoiminta digitalisoituu. Muutos voi olla suurempi kuin viimeisten 30 vuoden aikana yhteensä.

Suomessa Tieto Oyj on vastikään perustanut uuden teollisen internetin ratkaisuihin keskittyvän liiketoiminnan. Solteq on yhtenä partnerina mukana tässä verkostossa tuomassa IoT/ERP/EAM -osaamistaan Tiedon kokonaisratkaisuun. IBM on ilmoittanut investoivansa neljän vuoden aikana yhteensä kolme miljardia dollaria uuteen liiketoimintayksikköön, joka tarjoaa teollisen internetin järjestelmiä ja palveluita yrityksille.

– Ollaan siis melkoisen vallankumouksen alkumetreillä. Kun aiemmin kuvittelimme hyödyntävämme isoja tietomääriä ja big dataa, emme oikeasti ole nähneet siitä vielä mitään, toteaa Jouko Kiiveri.

– Seuraavaksi myös toiminnanohjauksen pilvipalvelut korvaavat yhä enemmän omat järjestelmät ja palvelimet, luettelee Kiiveri muutoksia toimintaympäristössä.

Suomi saadaan nousuun uudistumalla

Jouko Kiiverillä on selkeä näkemys siitä, kuinka Suomen tulee parantaa kansallista kilpailukykyään.

– On uskallettava uudistua ja innovoida. Moni toimenpide voidaan tehdä paremmin kuin nykyisellä menettelyllä. Esimerkiksi töiden ohjaus ja resursointi voi olla eri tilanteissa hyvin tehotonta, sillä ollaan jumissa useiden vanhojen järjestelmien kanssa, joita ei ole integroitu toisiinsa tai käytössä ei ole mitään toimintaa ohjaavaa järjestelmää. Myöskin liitynnät muihin laitoksen ohjelmistoihin voivat täysin puuttua, Kiiveri painottaa.

– Toiminnan ohjauksen tehostamisella esimerkiksi kuntien ja kaupunkien osalta voitaisiin saavuttaa huomattavia säästöjä, sillä nyt on käytössä aivan liikaa erilaisia yksittäisiä tietojärjestelmiä, jotka voitaisiin korvata yhdellä toimivalla resursseja, töitä, projekteja ja kustannuksia ohjaavalla järjestelmällä, hän jatkaa.

Kiiveri antaa myös ohjeen, minne panostuksia kannattaa suunnata.

– Suomen menestyminen mobiilipeleissä todistaa, että täällä on hyvää ja innovatiivista ohjelmisto-osaamista. Nyt meidän kannattaa panostaa teollisen internetin sovelluksiin, joita ei vuonna 2010 ollut juuri yhtään. Vuonna 2020 ennustetaan maailmanlaajuisesti olevan tarjolla jo 5 miljoonaa sovellusta jotka hyödyntävät älykkäiltä laitteilta saatavaa tietoa ja vuonna 2035 jo 100 miljoonaa. Nurkan takana on isoja mahdollisuuksia tehdä asioita eri tavalla ja paremmin kuin kilpailijat – miksi emme uskalla tarttua niihin?

Solteq on mukana kehittämässä uutta

Tuoreena uutisointina Jouko Kiiveri otti esille EU-rahoitteisen MANTIS-kehityshankkeen. Se alkaa toukokuussa 2015 ja kestää kolme vuotta. Hankkeen kokonaisrahoitus on yli 20 miljoonaa euroa.

Siinä tullaan määrittelemään uusia teknologia-alustoja ja toimintamalleja, jotka on suunniteltu täyttämään teollisen internetin mukanaan tuomia uusia vaatimuksia. Solteqin kehittämisalueena ovat kunnossapidon- ja palvelujen toiminnanohjausjärjestelmän uudet ominaisuudet ja niiden sijoittuminen uuden mallisessa palvelukokonaisuudessa.

– Teollinen internet kiihdyttää verkostoitumista tietojärjestelmien toimittajien osalta ja mahdollistaa verkostoitumisen palvelujen tarjoajien osalta. Tulevaisuuden menestyjiä ovat ne, jotka osaavat parhaiten hyödyntää omassa liiketoiminnassaan nopeasti lisääntyvää laitteiden ja järjestelmien välistä älykästä tietoa. Juuri nyt on oikea aika lähteä rohkeasti liikkeelle ja etsiä sopivia pilotointikohteita. Niitä löytyy lähes kaikista yrityksistä!

Solteq Oyj

• syntynyt 1960 Lappeessa (nykyinen Lappeenranta)
• perusopiskelut Joutsenon lukio
• Kotkan teknillinen opisto
• naimisissa, 3 lasta

 

1984     Nokia Finnish Chemicals Oy, kunnossapidon tietojärjestelmän pystytys

1985     Nokia Data Oy, kunnossapidon tietojärjestelmiin liittyviäerilaisia toimenkuvia

1987     Artekus Oy, yksi yrityksen perustajista, viimeisin tehtävä toimitusjohtajana

2006     Solteq Oyj, nykyinen tehtävä Palvelujen toiminnanohjaus, liiketoiminta, ratkaisumyynti ja kumppanikanavat

2006     Ramentor Oy, yksi yrityksen perustajista, osakas ja hallituksen jäsen                                                                                                             

Teksti: Martti Hakonen // Kuvat: Timo Porthan