Tietojohtaminen nousemassa kunnossapidon avaintekijäksi
Vaikka Lahti Energia Oy:ssä on kunnossapitotiedon hallitsemiseksi tehty järjestelmällisesti töitä jo vuosikymmeniä, käytössä ollut toiminnanohjausympäristö oli hajanainen. Kunnossapitojärjestelmä toimi omana ”saarekkeenaan”, ja järjestelmäintegraatiot aiheuttivat pullonkauloja ja päällekkäistä työtä. Tunnuslukujen luominen hajautetusta järjestelmästä oli hankalaa.
Samoihin aikoihin, kun yhtiössä lähdettiin suunnittelemaan uuden voimalaitoksen rakentamista Kymijärvelle, päätettiin myös parantaa laitoksen elinkaaren hallintaa ja tuotannon käyttövarmuutta tehokkaammalla kunnossapitotiedon hallinnalla.
Lahti Energia Oy:n päätuotantolaitos on Kymijärven voimalaitos. Kivihiiltä, maakaasua ja tuotekaasua polttoaineena käyttävän Kymijärvi I:n sähköteho on 200 MW ja kaukolämpöteho 250 MW.
Vuonna 2012 otettiin käyttöön Kymijärvi II. Voimalaitoksessa käytetään kierrätyspolttoainetta, joka kaasutetaan kiertopetikaasutusprosessissa. Voimalaitos on ensimmäinen laatuaan koko maailmassa. Kaasutuksen jälkeen kaasu puhdistetaan, ja sen jälkeen puhdas ekokaasu poltetaan tavallisessa maakaasukattilassa. Kymijärvi II:n sähköteho on 50 MW ja kaukolämpöteho 90 MW. Vuotuinen energian tuotanto on noin 600 GWh kaukolämpöä ja 300 GWh sähköä.
Voimalaitoksen erikoisuus ja ainutlaatuisuus eivät piile yksittäisessä teknisessä laitteessa, vaan kokonaisuuden hallinnassa. Tehokas sähkön tuotanto on mahdollista, kun kaasu on suodatuksen jälkeen puhdasta. Suodattaminen on mahdollista, kun kierrätyspolttoaine kaasutetaan ja jäähdytetään. Kaasuttaminen taas onnistuu, kun polttoaine sisältää vain palavaa ja kaasutettavaksi kelpaavaa materiaalia.
Asiantuntijatieto ja osaaminen yhdistettävä
Kunnossapitotiedon hallinnan ydintä on yrityksen kunnossapitoon liittyvän asiantuntijatiedon ja osaamisen yhdistäminen. Jatkuva järjestelmien käyttäminen yrityksen eri toiminnoissa kasvattaa tietopääomaa. Haasteena on saada kerätty tieto valjastetuksi tehokkaasti hyötykäyttöön. Tätä problematiikkaa Lahti Energiassakin lähdettiin purkamaan.
– Avainosaamiseksi alkaa muodostua tietojohtaminen. Mekin ryhdyimme tarkastelemaan kriittisesti omaa toiminnanohjausympäristöämme. Kunnossapitotiedon hallinnan tavoitteeksi asetettiin prosessi- ja kunnossapitoinformaation parempi hyödyntäminen, kertoo kunnossapitopäällikkö Jukka Ailama Lahti Energiasta.
Käytössä olleet järjestelmäintegraatiot eivät mahdollistaneet parhaalla mahdollisella tavalla tunnuslukujen luomista. Järjestelmät olivat omia saarekkeitaan, eikä niiden välille pystytty helposti luomaan toimivaa keskusteluyhteyttä. Käytössä oli omat järjestelmänsä mm. laskutukselle, arkistoinnille, raportoinnille, tuotantoprosessien hallinnalle ja kunnossapidolle.
Kunnossapitopäällikkö Jukka Ailama muistuttaa, että kunnossapitotoimintojen kehittäminen on jatkuvaa työtä.
Ennen kunnossapitotiedon järjestelmäprojektia Lahti Energian toiminnanohjausympäristö näytti tältä.
Tavoitetilaksi asetettiin saumattomasti toistensa kanssa keskustelevat järjestelmät toimivassa toiminnanohjausympäristössä.
– Perustimme kunnossapidon järjestelmäprojektia varten ohjausryhmän, joka keskittyi vain tähän hankkeeseen. Riittävät resurssit ja johdon selkeä tuki ovat tällaisessa projektissa ensiarvoisen tärkeitä. Projektissa on paljon aikaa vievää työtä, kuten masterdatan harmonisointi, koulutukset ja testaus, eikä niitä pysty tehokkaasti toteuttamaan oman työn ohessa, Ailama muistuttaa.
– Ensiksi selvitimme lähtötilan ja asetimme selkeät tavoitteet uudelle järjestelmäkokonaisuudelle. Työ käynnistyi järjestelmän toiminnallisten vaatimusten määrittelyllä. Koko ajan tavoitteena oli saada iso kuva tulevasta tavoitetilasta. Lähdimme liikkeelle käyttäjän näkökulmasta. Lahti Energialla on ympäri vuorokauden toiminnassa oleva valvomo, ja prosessinohjausjärjestelmästä on päästävä helposti kiinni kunnossapitojärjestelmään.
Tärkeää oli myös luoda järjestelmän käyttöä ohjaavat mittarit, jotta kunnossapidon tasoa ja sen vaikutuksia voidaan yksiselitteisesti arvioida. Kunnossapitotöiden ja projektien osalta seurannassa ovat mm. suunnitellut kunnossapitotyöt, ennakkohuollot, häiriökorjaukset ja erilaiset projektit. Seurantaa on sekä kuukausitasolla että kumulatiivisesti. Toimiva mittaristo mahdollistaa tilannekatsauksen lähes online-ajassa. Ensimmäistä kertaa raportointikuutiota on nyt käytetty yhtiössä myös budjetoinnin apuna.
– Kyllä kunnossapitojärjestelmän pitää ottaa kantaa myös rahavirtaan. Jos on kunnossapitotyö, sille pitää löytyä työnumero, johon kustannukset kohdistuvat, Ailama sanoo.
Eroon ”käytävätöistä”
Määrittelyvaiheen jälkeen Lahti Energiassa ryhdyttiin kartoittamaan eri kunnossapitojärjestelmiä ja mahdollisuuksia niiden integrointiin kokonaisketjussa. Tarjouskilpailun ja tarkempien neuvottelujen jälkeen valituksi tuli Solteqin Solax-järjestelmä, joka kattaa nyt Kymijärven voimalaitosten lisäksi myös Lahti Energian pienvoimalaitokset.
– Järjestelmävalinnassa yksi tärkeä tekijä oli käyttöönottamamme AX-Dynamics-ympäristö, johon kunnossapitojärjestelmä piti saada linkitetyksi. Se toi myös haasteensa, sillä toiminnanohjausjärjestelmän toimittaneen Logican ja Solteqin välille oli luotava saumaton yhteistyö, jotta kehitystyön onnistuminen varmistetaan. Se oli yksi sopimuksen ehdoista. Myös linkki Metson automaatiojärjestelmän sähköiseen päiväkirjaan oli tärkeä pala kokonaisuutta. Tarvittaessa ulkopuoliset toimijatkin voivat käyttää Solaxia ja kartuttaa tietojärjestelmään ulkopuolista osaamistaan, Jukka Ailama sanoo.
Järjestelmätoimittajan pitkä historia, kokemus kunnossapitosektorilta ja toiminnassa olleet sovellukset olivat niin ikään vaikuttavia tekijöitä päätöksenteossa.
Hanke eteni juohevasti
Järjestelmästä piti päästä kiinni myös dokumentteihin, esimerkiksi käyttöohjeisiin ja piirustuksiin, jotka arkistoidaan keskitetysti. Kunnossapitojärjestelmän toiminnallisuuksiin kuuluvat mm. töiden ja huoltojen, kohteiden ja hierarkioiden, resurssien ja kuormitusten, varastojen, varaosien ja hankintaketjun sekä kumppanien ja verkoston hallinta.
Hanke eteni ripeästi, ja testiympäristö saatiin pystyyn keväällä 2011, noin puoli vuotta projektin käynnistämisen jälkeen. Masterdatan siirto järjestelmään oli koko suunnitteluajan käynnissä, ja syyskuussa Solax oli käytössä.
– Työtilausprosessi saatiin kuntoon, jolloin ”käytävätöistä” päästiin eroon. Kaikki työtilaukset tehdään nyt kunnossapitojärjestelmän kautta, jolloin niistä jää dataa ja historiatietoa kunnossapidon taustaksi. Osa ammattitaidosta on tehdä kunnossapitotyö järjestelmän kautta.
Tunnusjärjestelmä helpottaa tiedon hallintaa
Lahti Energian tuotannossa on noin 60 000 laitepositiota. Laitehierarkian luominen oli yksi iso ratkaistava asia. Työ jaettiin sopiviin osakokonaisuuksiin, jolloin se oli helpommin hallittavissa.
Lahti Energia käyttää saksalaista AKZtunnusjärjestelmää automaation ja prosessin eri osien yksilöintiin. Sama järjestelmä on pohjana Solax-kunnossapitojärjestelmässä. Siihen on liitetty jokainen komponentti rakennuksista venttiileihin, mikä mahdollistaa kaikkien huoltokohteiden huoltohistorian seuraamisen. Kun sekä kunnossapidon että tuotannon käytössä on samanlainen toimintamalli, ”sama slangi”, kaikki ymmärtävät asiat samalla tavalla.
– Toiminnanohjausympäristö tuottaa hirvittävän datamassan, jota se kerää fiksusti ja myös omatoimisesti koko ajan. Hallintajärjestelmät eivät kuitenkaan itse luo uutta tietoa. Datan saaminen käyttöön ohjatusti ja suunnitellusti on ollut tämän projektin punainen lanka. Nyt on menossa projektin kolmas vaihe, eli prosessin jatkuva kehittäminen ja parantaminen. Kunnossapito on jatkuvaa kehitystyötä. Jos asioita jää tekemättä, ne alkavat näkyä vuoden–kahden viiveellä, Jukka Ailama toteaa.
– Meillä on työn alla vielä kunnossapitojärjestelmän linkitys sähköiseen työturvallisuusjärjestelmään. Sinne kirjataan erilaiset läheltä piti -tilanteet, ennakoivat turvallisuushavainnot ja työluvat. Ilmoitukset pitävät sisällään korjaavan toimenpiteen, jolle annetaan määräaika ja vastuuhenkilö. Kirjaukset palvelevat kunnossapitotoimintaa ja luovat näin myös suoria työtilauksia kunnossapito- organisaatiolle, Jukka Ailama kertoo.
– Kunnossapitotöihin mennään tänä päivänä turvallisuuskylki edellä. Kun turvallisuus- ja ympäristöasiat ovat kunnossa, työ onnistuu laadukkaasti.
Lahti Energiankin tapauksessa toiminnanohjausympäristön kehittäminen on ollut haastava projekti. Jukka Ailaman viesti vastaavaa suunnitteleville on kuitenkin selkeä:
– Kokonaisvaltainen ja hyvin suunniteltu järjestelmän käyttöönotto luo mahdollisuudet monipuoliseen elinkaarijohtamiseen ja raportointiin. Tietojärjestelmien hyväksikäyttö on tietojohtamista parhaimmillaan ja oikein toteutettuna antaa merkittävästi enemmän faktaa päätöksenteon tueksi. Kunnossapidossa osaamisen, tiedon ja päätöksenteon saaminen samaan pakettiin on iso haaste.
»»Artikkelissa asiantuntijana toimiva Jukka Ailama on Lahti Energian kunnossapitopäällikkö, joka opiskelee tietojohtamista Lappeenrannan yliopistossa.
