Lähde: SKF

Kunnossapidon tehtävänä on varmistaa tuotantolaitteiden käyttövarmuus, jotta ne toimisivat niin kuin niiden pitää, oikealla nopeudella ja tuottamalla oikeaa laatua. Kaiken kaikkiaan tämä asettaa uusia vaatimuksia organisaatiolle ja osaamiselle yhtiöissä, jotka ovat matkalla kohti Teollisuus 4.0:aa. Tämä on erityisen tärkeää niissä monissa tapauksissa, joissa tuotantolaitteisto on yhdistelmä sekä vanhaa että uusinta, IoT-valmista teknologiaa.

– Tämä edellyttää, että kehitämme jatkuvasti kunnossapito-ohjelmiimme, poikkeamien käsittelyyn ja analysointiin sekä koulutukseen ja organisaatioon liittyviä toimintatapojamme ja valintojamme, Johnny Stieger sanoo.

– Monet sanovat nyt, että ”emme ole vielä valmiita siirtymään digitaaliseen tehtaaseen”, mutta monessa paikassa siihen on jo siirrytty. Jo nyt prosessitietoja kerätään antureiden välityksellä. Käyttöön tulee myös jatkuvasti kehittyneempiä työkaluja kuten lämpökameroita, sähkökäyttöisiä rasvapuristimia tai esimerkiksi SKF QuickCollect kunnonvalvonta-antureita, jotka ovat helppokäyttöisiä ja joiden käyttö ei edellytä erityisosaamista. Mobiilisovellusten avulla voidaan kytkeä toimintaan analyysitoimintoja, mikä ei ennen ollut mahdollista. Kynnys suunnitelmallisen ja ennakoivan kunnossapidon käyttöönottoon laskee jatkuvasti.

Nykyaikaiseen digitaaliseen tuotantotekniikkaan siirtyminen ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki ongelmat katoaisivat yhdessä yössä. Tämä on huomattu myös viime vuonna Göteborgissa avatussa uudessa World Class Manufacturing -laitoksessa.

– Uuden tekniikan käyttöönotto tuo mukanaan jatkuvasti uusia asioita. Opimme joka päivä jotain uutta.

– Kunnossapitohenkilöstön tehtävät muuttuvat: aiemmin käytössä olleiden manuaalisten tarkastusten sijaan antureiden välityksellä saadaan nyt jo etukäteen tietoa asioista, joiden tila on muuttumassa.

Oikeat prosessitiedot

Matka World Class Manufacturing -tilaan merkitsee myös aiempien työtapojen osittaista muuttamista. Nykyaikaisen koneen varsinaisiin ohjausjärjestelmiin sisältyy paljon prosessitietoa, jota on pystyttävä käyttämään tehokkaasti hyödyksi. Johnny Stiegerin mielestä siitä voi olla paljon hyötyä, ja hän mainitsee esimerkkinä laitteen, jossa on edestakaisin liikkuva ohjauskisko.

– Siinä ottotehon on pysyttävä hyvin tasaisena. Jos näin ei ole, vaan ohjauskiskon ottoteho alkaa kasvaa, syynä voi olla puutteellinen voitelu. Jos ottoteho kuitenkin kasvaa yhtäkkiä jyrkästi, laite on ehkä saanut pienen kolhun.

Se tarkoittaa, että kaikki ei ole pysynyt aivan linjassa. Ennen konetta saatettiin käyttää, kunnes se meni rikki. Vasta sen jälkeen alettiin etsiä vikaa. Vaihda kisko tai korjaa sen suuntaus.

– Nykyään pyrimme löytämään poikkeamat jo varhaisessa vaiheessa ja toimimaan, ennen kuin laatuongelmia ilmenee tai kone rikkoutuu. Kun laitteemme ovat yhä useammin kytkettyinä verkkoon ja saamme käyttöön yhä parempia verkossa toimivia työkaluja, joilla voidaan esimerkiksi mitata ja valvoa, että akselit ovat linjassa, voitelu on optimaalista ja miten lämpötilat tai värähtelyt muuttuvat. Tämä antaa meille vahvan perustan päätöksenteolle siitä, mitä on tehtävä ja milloin. Seuraavana haasteena on,  laitteessa esiintyvän poikkeaman havaitsemisen lisäksi, varsinaisen juurisyyn poistaminen, jotta vika ei ilmenisi uudestaan.

Kun meillä on käytettävissä enemmän esimerkiksi antureista saatua selkeästi visualisoitua tietoa analyysien helpottamiseksi, ratkaisevat päätökset voidaan tehdä paremmin tosiasioiden pohjalta. Enää ei tarvitse entiseen tapaan luottaa vain yksittäisten ihmisten kokemukseen tai subjektiivisiin tuntemuksiin. Tai kuten Johnny Stieger asian ilmaisee:

– Luotettavien, reaaliajassa visualisoitujen tietojen ansiosta voimme entistä paremmin havaita poikkeavuudet, ennen kuin ne vaikuttavat negatiivisesti tuotantoon. Nykyisin on myös saatavana työkaluja, jotka helpottavat siirtymistä Smart Maintenance -vaiheeseen ja lisäävät mahdollisuuksia suunnitella kunnossapitotoimet entistä tehokkaammin.

www.SKF.fi

Lue lisää aiheesta Promaint-lehden numerosta 1/2018: "Tulevaisuuden tehdas tiedostaa" - Erja Sankari, Nokia Oyj:n VP, Supply Chain Engineering.