UPM:n teknologiajohtaja Jyrki Ovaskan mukaan myös tekoälyn ja robotiikan kehittyminen avaa perinteisen alan toimijoille uusia ovia tulevaisuudessa.

IT-yrityksille digitalisoituminen on kaiken tekemisen ytimessä. Mutta sitä se on nykyisin myös monen muun toimialan yritykselle. Myös perinteinen liiketoiminta voi saada digitalisoitumisesta yhtiön kilpailukyvyn kasvun kannalta tarvittavan piristysruiskeen. Digitalisaation avulla monet perinteisenkin alan toimijat voivat tehostaa päätöksentekoaan, jonka tueksi tarvitaan paljon tietoa ja analytiikkaa, ja toisaalta optimoida prosessejaan esimerkiksi monien esineiden internet -sovellusten avulla. UPM:n teknologiajohtaja Jyrki Ovaskan mukaan myös tekoälyn ja robotiikan kehittyminen avaa perinteisen alan toimijoille uusia ovia tulevaisuudessa.  

Ovaska korostaa, että yhtiö hakee uusia liiketoimintaansa tehostavia digisovelluksia ja teknologioita toimimalla ketterästi yhteistyössä innovatiivisten ja kasvuhakuisten startup-kumppaneiden kanssa.

– Olemme keväästä 2015 lähtien rakentaneet yhteistyötä startupien suuntaan. Suomessa on hyvin vahvana digitalisaatioon liittyvä ekosysteemi, ja tämä antaa erittäin hyvät mahdollisuudet kehittää erilaisia yhteistoimintamalleja nopeasti kasvavien, innovatiivisten kumppaneiden kanssa, hän sanoo.

Fokus kunnossapitotoimien tehostamiseen

Kunnossapito on yksi selkeä osa-alue, johon yhtiö hakee lisää kustannustehoa. Tähän pyritään muun muassa kehittämällä yhdessä kumppaneiden kanssa uusia digitaalisia teknologioita yhtiön tuotantolaitosten kunnossapitotoimien optimoimiseksi ja erilaisten laitteiden toiminnallisuuden kehittämiseksi. 

– Olemme käynnistäneet muun muassa erilaisia tiedon visualisointihankkeita ja käyttömahdollisuuksien luomista mobiililaitteisiin. Kunnossapitopuolella etsimme uusia toiminnallisuuksia, jotka auttavat siirtymään tarvepohjaisen, ennakoivan kunnossapidon toimintamalliin. Tämä vähentäisi tehtaidemme kunnossapitoseisokkien tarvetta ja samanaikaisesti pienentäisi kunnossapidon kustannustasoa.

Startupien kanssa tehtäviä pilottiprojekteja on yhtiöllä parhaillaan käynnissä noin tusinan verran eri liiketoiminta-aloilla. Kiinnostavimmat näistä liittyvät teollisen internetin sovellusten lisäksi muun muassa kiertotalouteen ja sivuvirtojen hyödyntämiseen, uusien liiketoimintamallien kehittämiseen sekä ei-ydinosaamiseemme liittyvien ideoiden ja patenttien kaupallistamiseen. Erityisesti biotalous- ja cleantech-yritykset houkuttavat UPM:ää.

– Seuraamme aktiivisesti startup-kenttää osallistumalla aktiivisesti alan tapahtumiin – viimeisten kahden vuoden aikana myös Slush-messutapahtumiin. Yhteistyöprojektit startupien kanssa valitaan tilanteen ja haasteen mukaan. Yhteisenä nimittäjänä voi todeta, että olemme olleet positiivisesti yllättyneitä siitä fokuksesta, ammattitaidosta ja ratkaisuhakuisuudesta mitä näihin yrityksiin liittyy.

Yhtiö pyrkii siirtymään nykyisestä kunnossapitomallista ennakoivamman kunnossapidon toimintamalliin.

Fiksua kunnossapitoa

Kunnossapitopuolella UPM starttasi viime syksynä niin sanotun SmartMaint-hankkeen, jonka puitteessa yhtiö etsii uusia eväitä kunnossapitotoimiensa tehostamiseksi yhdistämällä tuotantolaitteiden hyvä käytettävyys ja alhaisemmat kunnossapitokustannukset. Yhtiö pyrkii siirtymään nykyisestä kunnossapitomallista ennakoivamman kunnossapidon toimintamalliin vähentääkseen huoltoseisokkien tarvetta laitoksillaan ja toisaalta mahdollistaakseen resurssiensa kohdentamisen tehokkaasti uusien liiketoimien kehittämiseen ja niiden kasvattamiseen.

– Varsinkin mittavat remontit erityisesti prosessitehtaillamme haluamme siirtää yhdistettyyn aika- ja tarvepohjaiseen kunnossapidon toimintamalliin. 

Ovaska korostaa, että kunnossapito on laitteiden käytettävyyden kustannusten jatkuvaa optimointia. 

– Hankkeen kautta pyrimme pitämään laitteidemme käytettävyyden vähintään samalla tasolla kuin mitä se on ollut, mutta samanaikaisesti vähentämään sen kustannustasoa. 

Esimerkiksi varastojen nykyistä paremman hallinnan avulla yhtiö pyrkii muun muassa parempiin varaosien kiertonopeuksiin. Ovaskan mukaan kunnossapitotarvikkeiden varastoarvojen osuus on merkittävä koko firman sidotussa pääomassa.

– Kunnossapitopuolella pyrimme varaosien varastojen tehokkaampaan hallintaan ja parempiin kiertonopeuksiin, jotta voimme vapauttaa yhtiön pääomia tämän kautta. Tavoitteena on käyttää varaosia yli tehtaiden sikäli kun ne ovat vaihtokelpoisia.

Uuden teknologian lisäksi hankkeessa panostetaan myös muun muassa kunnossapitohenkilöstön ikäjakauman hallintaan. Koska luontaista eläköitymistä odotetaan tulevina vuosina metsäteollisuuden alalla paljon, Ovaskan mukaan yhtiön täytyy huolehtia siitä, että alan osaaminen ei häviä ihmisten mukana. 

– Digitalisaatiolla on meille merkitystä tässäkin suhteessa. Siirrymme vaativien kunnossapitotoimintojen digitaaliseen dokumentointiin ja alamme tarjoamaan henkilöstöllemme Intranetin välityksellä erilaisia opetusvideoita. Jokunen tällainen meillä onkin jo ollut työntekijöillemme tarjota, mutta jatkossa tulemme hyödyntämään niitä entistä enemmän.

Myös työvoiman käyttöä yhtiö haluaa tehostaa tulevaisuudessa paremmin, ja tämä edellyttää yhtiöltä vahvaa panostusta moniosaajiin sekä heidän kouluttamiseensa myös organisaation sisäisissä koulutusohjelmissa.

– Käyttäjävetoisen kunnossapidon rooli on meillä vahvassa kasvussa. Haemme lisää joustavuutta työvoimamme käyttöön, ja tämä merkitsee muun muassa sitä, että tuotantolaitostemme operaattoreilta odotetaan tulevaisuudessa entistä enemmän myös kunnossapitotaitoja.

Elokuussa UPM Timber kertoi etsivänsä syksyn aikana käynnistyvän oppisopimusohjelman kautta uusia saha-alan moniosaajia prosessitehtäviin Kaukaan sahalle Lappeenrantaan. Kaukaan sahalla yli 40 ihmistä on jäämässä eläkkeelle seuraavien neljän vuoden aikana, joten yhtiö pyrkii tällä tavoin ajoissa turvaamaan osaamisen siirtymisen uusille työntekijöille. 

Ovaskan mukaan automaation ja digitalisaation lisääntyminen alalla mahdollistaa myös sen, että kunnossapitopuolen asioissa siirrytään nykyistä vahvemmin alueellisiin, tai jopa globaaleihin ratkaisuihin. Tämä toisaalta voi merkitä myös sitä, että yhtiö tulee käyttämään nykyistäkin enemmän ulkoistuspartnereita hyödyksi. 

– Perinteisestihän paperikone oli niin sanottu hard-wired -järjestelmä eli automaatiojärjestelmät sijaitsivat tiukasti koneen vieressä. Nykyisin meillä on kuitenkin mahdollisuus sensoreiden kautta kerätä jatkuvasti dataa ja hyödyntää sitä tehokkaammin sekä siirtää tietoja verkon yli minne tahansa eri puolille maailmaa.

BioDigissä tulevaisuus

UPM on yksi Suomen johtavista suuryrityksistä biotaloustoimialalla. Kesän aikana yhtiö lanseerasi BioDigi -konseptin, joka kuvaa yhtiön strategisia painopisteistä biotaloutta ja digitaalisuutta. Yhtiön mielestä termi kuvaa hyvin sitä, mihin suuntaan maapallon tulevaisuus on menossa – kohti kestävän kehityksen entistä suurempaa vaatimusta. Tämä edellyttää yhtiöltä tehokkuutta ja resurssien optimaalista hyödyntämistä kaikissa yhtiön toiminnoissa, myös kunnossapidollisissa toimissa. 

Yhtiön ongelmana on pitkään ollut Euroopan ja Pohjois-Amerikan supistuvien markkinoiden paperiliiketoiminta. Kuitenkin yhä edelleen paperiliiketoiminta tuo yli puolet yhtiön myynnistä. Paperiliiketoiminnan tuottama rahavirta tukee yhtiön tulevaisuuden kasvua, joten sen merkitys UPM:n tulevaisuudelle on edelleen suuri, vaikka sen osuus liikevaihdosta tuleekin pienentymään.

– Vahva kassavirtamme mahdollistaa uusien, nousevien liiketoimintojen kehittämisen – keihäänkärkenä muun muassa uuden Lappeenrannassa sijaitsevan biolaitoksemme tutkimustoiminta. Tutkimme muun muassa, miten biokemikaaleja, erityisesti puupohjaisia biomassoja, voidaan tulevaisuudessa käyttää hyvin erilaisessa loppukäytössä kuten muovipullojen korvikkeena, maalien ja liuottimien raaka-aineena, liimoina ja jopa biolääketeollisuudessa.

Teksti: Nina Garlo-Melkas, Promaint-lehti

Kuvat: UPM