Uusi tuotantolaitos nostaa renkaiden kierrätysmateriaalin jalostusastetta ja luo uusia työpaikkoja

Suomen Rengaskierrätys ja Lopen kunta ovat sopineet uudenlaisen tuotantolaitoksen rakentamisesta Silmänkannon teollisuusalueelle. Uusimmalla tekniikalla toimiva laitos nostaa kierrätysmateriaalin jalostusastetta ja luo uusia työpaikkoja

rengaskierrätys

Kiertotalouden lähituotanto tuo työpaikat ulkomailta Suomeen ja auttaa pienentämään kuljetuksista syntyviä päästöjä.

 Suomen Rengaskierrätys Oy ja Lopen kunta ovat sopineet uudenlaisen tuotantolaitoksen rakentamisesta Lopen Silmänkannon teollisuusalueelle.  Riihimäen kupeessa sijaitsevalle, noin 7800 asukkaan Lopelle nouseva laitos kykenee vuodessa käsittelemään noin 20 000 tonnia renkaita.

- Pystymme jalostamaan kierrätysrenkaasta nykyisten materiaalien lisäksi aiempaa korkeamman lisäarvon materiaaleja esimerkiksi teollisuuden raaka-aineeksi. Tällaisia ovat vaikkapa äänieristysmattoihin ja kengänpohjiin käytettävä kumijauhe, Suomen Rengaskierrätys Oy:n toimitusjohtaja Risto Tuominen perustelee.

Laitos valmistuu vuoden 2022 syksyllä. Tuotanto käynnistyy vuoden 2023 alussa.

Kiertotalouden pelinavaaja pienelle kunnalle

Käsittelylaitoksen toiminta perustuu alan nykyaikaisimpaan teknologiaan. Pelkästään koneinvestointien suuruus on noin 6–7 miljoonaa euroa. Päälaitteistoksi kaavaillaan noin 65 metriä pitkää linjastoa.

- Linjastossa renkaat leikataan ja hienonnetaan niin pieneksi, että eri materiaalit saadaan erotettua toisistaan. Sen jälkeen ne puhdistetaan ja pakataan säkkeihin toimitettavaksi teollisuudelle, Tuominen kertoo.

Silmänkannon teollisuusalue valmistui Lopelle muutama vuosi sitten. Valmistuessaan Suomen Rengaskierrätys Oy:n tuotantolaitos on vasta toinen alueen teollisuuskiinteistöistä. Lopen kunnanjohtaja Mikko Salmelan mukaan uudet teollisuusinvestoinnit ovatkin pienelle kunnalle merkittäviä.

- Uusia yrityksiä ei tule koputtelemaan ovea joka päivä. Kuntien kesken yritysten investoinneista on kova kilpailu, Salmela sanoo.

Salmela näkee arvokkaana tuotantolaitoksen alueelliset työllisyysvaikutukset. Alkuvaiheessa laitos työllistää suoraan 11 henkeä ja välillisesti tuotanto- ja logistiikkaketjun kautta kymmeniä lisää.

- Näemme vahvan panostuksen kiertotalouden kehittämiseen myönteisenä asiana. Toivomme, että valmistuttuaan tuotantolaitos toimii päänavaajana ja innostaa myös muita kiertotalouden yrityksiä investoimaan Silmänkannon  alueelle.”

Laitos korvaa tuonnin kiertotalouden lähituotannolla

Suomen Rengaskierrätys Oy on yksi Suomen 17:sta ympäristölain mukaisesta tuottajayhteisöstä. Se huolehtii jäsenyritystensä puolesta käytöstä poistuvien renkaiden keräys- ja kierrätystoiminnasta.

Renkaiden kierrätysaste on asettunut 2000-luvun aikana lähes sadan prosentin tasolle. Tähän mennessä käytöstä poistetut autonrenkaat on käytetty suurelta osaltaan maanrakentamisessa, missä niistä on tehty esimerkiksi tiestön rakennusainetta, pehmeitä alustoja ratsastuskentille ja kevennysrakenteita vaativiin kohteisiin.

Lopelle tehtävällä investoinnilla Suomen Rengaskierrätys vastaa EU:n kierrätysvelvoitteisiin, sillä uudessa käsittelylaitoksessa pystytään valmistamaan korkeamman jalostusasteen materiaaleja.

- Tähän asti tällainen teollisuuden kumipohjainen raaka-aine on tuotu pääasiassa ulkomailta, sillä maastamme on puuttunut korkeamman jalostusasteen tuotantolaitos”, Tuominen huomauttaa.

Renkaasta saatavien materiaalien hyödyntämistä on tutkittu paljon. Kiertotalousajattelu lähtee siitä, että kierrätetystä renkaasta muokattu materiaali pääsee nopeasti ja edullisesti raaka-aineena takaisin markkinoille. Lopen investointi luo kaivattua lähituotantoa kiertotalouteen ja auttaa pienentämään hiilidioksidipäästöjä, joita pitkät kuljetusmatkat aiheuttavat.

- Edustamme renkaiden valmistajia ja maahantuojia Suomessa, ja olemme yhdessä sitoutuneet maamme hiilijalanjäljen pienentämiseen.

Uusimmat artikkelit

Ennätyksellinen 6 000 tonnin tavarajuna liikennöi Vainikkalasta Haminaan

VR Transpoint on pilotoinut maaliskuun aikana ennätyksellisen suurta tavarajunaa transitoliikenteen kuljetuksissa Vainikkalasta Haminan satamaan. 6 000 tonnia painavassa junassa on 66 vaunua ja vajaa kilometrin mittainen kokoonpano liikkuu kahden Vectron-sähköveturin voimin. Suuret junakoot tuovat tehokkuutta rautatiekuljetuksiin.

Ilman typpidioksidipitoisuus on laskenut Suomessa 40 prosenttia poikkeustilan aikana

Koronaviruksen myötä vähentyneet liikennemäärät ovat parantaneet kaupunkien ilmanlaatua. Katupöly kuitenkin heikentää monin paikoin ilmanlaatua.

30.3.2020 | Alan Uutiset

Luke: Pienet metsäkoneyritykset syvissä vaikeuksissa

Puunkorjuun ennätyksistä huolimatta metsäkoneyritysten tuloskehitys on ollut heikkoa viime vuosina. Erityisesti pienet korjuuyritykset ovat vaikeuksissa, joita kuluva talven seisokit syventävät entisestään. Yksistään ulkoiset olosuhteet eivät kuitenkaan selitä yritysten menestystä, ja myös pienten yritysten joukossa on kannattavia. Tuoreet tutkimustulokset kertovat myös tarpeesta kehittää liiketoimintaosaamista erityisesti talouden hallinnan ja neuvottelutaitojen saralla.

Kevään kelirikosta ennustetaan keskimääräistä helpompaa - talvi ei ole ollut yhtä hellä päällysteille

Maanteillä kelirikosta ennustetaan keskimääräistä helpompaa, mutta alueellisia eroja on. Talven runsaat vesisateet Etelä-Suomessa ja runsas lumimäärä Pohjois-Suomessa aiheuttavat eniten epävarmuutta kelirikon vaikeuden ennustamiseen keväällä, kertoo Väylä virasto lehdistötiedotteessa.

26.3.2020 | Tutkimus ja koulutus

Tutkijaryhmä selvittää, kuinka etätyö-Suomi pysyy toimintakykyisenä myös koronaepidemian aikana

Fast Expert Teams- asiantuntijaverkosto selvittää etätyöhön siirtymisen vaikutuksia työelämään. Kaikkia etätyöhön siirtyneitä työntekijöitä pyydetään vastaamaan aiheeseen liittyvään kyselyyn.

Voimalaitosten älykäs ohjaus tukemaan uusiutuvan energian kasvua

Kaksivuotisessa SmartFlex-projektissa kehitetään älykkäitä valvonta- ja säätötyökaluja, joiden avulla voimalaitoksia voidaan ohjata nopeasti muuttuvissa tilanteissa. Tavoitteena on pidentää laitosten elinkaarta sekä ylläpitää hyvä hyötysuhde ja pienet päästöt luotettavasti koko elinkaaren ajan.

24.2.2020 | Kumppaniartikkeli

Tunnista kemikaalivuodot ja reagoi ajoissa – uusi DENIOS innovaatio SpillGuard®

Jo pienikin kemikaali- tai öljyvuoto voi aiheuttaa suuret vahingot meille ihmisille ja ympäristölle, etenkin jos vuotoa ei havaita ajoissa. Halusimme ratkaista tämän ongelman, joten heitimme haasteen tuotekehityksestä vastaaville insinööreillemme.