https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Uusi tuotantolaitos nostaa renkaiden kierrätysmateriaalin jalostusastetta ja luo uusia työpaikkoja

Suomen Rengaskierrätys ja Lopen kunta ovat sopineet uudenlaisen tuotantolaitoksen rakentamisesta Silmänkannon teollisuusalueelle. Uusimmalla tekniikalla toimiva laitos nostaa kierrätysmateriaalin jalostusastetta ja luo uusia työpaikkoja

rengaskierrätys

Kiertotalouden lähituotanto tuo työpaikat ulkomailta Suomeen ja auttaa pienentämään kuljetuksista syntyviä päästöjä.

 Suomen Rengaskierrätys Oy ja Lopen kunta ovat sopineet uudenlaisen tuotantolaitoksen rakentamisesta Lopen Silmänkannon teollisuusalueelle.  Riihimäen kupeessa sijaitsevalle, noin 7800 asukkaan Lopelle nouseva laitos kykenee vuodessa käsittelemään noin 20 000 tonnia renkaita.

- Pystymme jalostamaan kierrätysrenkaasta nykyisten materiaalien lisäksi aiempaa korkeamman lisäarvon materiaaleja esimerkiksi teollisuuden raaka-aineeksi. Tällaisia ovat vaikkapa äänieristysmattoihin ja kengänpohjiin käytettävä kumijauhe, Suomen Rengaskierrätys Oy:n toimitusjohtaja Risto Tuominen perustelee.

Laitos valmistuu vuoden 2022 syksyllä. Tuotanto käynnistyy vuoden 2023 alussa.

Kiertotalouden pelinavaaja pienelle kunnalle

Käsittelylaitoksen toiminta perustuu alan nykyaikaisimpaan teknologiaan. Pelkästään koneinvestointien suuruus on noin 6–7 miljoonaa euroa. Päälaitteistoksi kaavaillaan noin 65 metriä pitkää linjastoa.

- Linjastossa renkaat leikataan ja hienonnetaan niin pieneksi, että eri materiaalit saadaan erotettua toisistaan. Sen jälkeen ne puhdistetaan ja pakataan säkkeihin toimitettavaksi teollisuudelle, Tuominen kertoo.

Silmänkannon teollisuusalue valmistui Lopelle muutama vuosi sitten. Valmistuessaan Suomen Rengaskierrätys Oy:n tuotantolaitos on vasta toinen alueen teollisuuskiinteistöistä. Lopen kunnanjohtaja Mikko Salmelan mukaan uudet teollisuusinvestoinnit ovatkin pienelle kunnalle merkittäviä.

- Uusia yrityksiä ei tule koputtelemaan ovea joka päivä. Kuntien kesken yritysten investoinneista on kova kilpailu, Salmela sanoo.

Salmela näkee arvokkaana tuotantolaitoksen alueelliset työllisyysvaikutukset. Alkuvaiheessa laitos työllistää suoraan 11 henkeä ja välillisesti tuotanto- ja logistiikkaketjun kautta kymmeniä lisää.

- Näemme vahvan panostuksen kiertotalouden kehittämiseen myönteisenä asiana. Toivomme, että valmistuttuaan tuotantolaitos toimii päänavaajana ja innostaa myös muita kiertotalouden yrityksiä investoimaan Silmänkannon  alueelle.”

Laitos korvaa tuonnin kiertotalouden lähituotannolla

Suomen Rengaskierrätys Oy on yksi Suomen 17:sta ympäristölain mukaisesta tuottajayhteisöstä. Se huolehtii jäsenyritystensä puolesta käytöstä poistuvien renkaiden keräys- ja kierrätystoiminnasta.

Renkaiden kierrätysaste on asettunut 2000-luvun aikana lähes sadan prosentin tasolle. Tähän mennessä käytöstä poistetut autonrenkaat on käytetty suurelta osaltaan maanrakentamisessa, missä niistä on tehty esimerkiksi tiestön rakennusainetta, pehmeitä alustoja ratsastuskentille ja kevennysrakenteita vaativiin kohteisiin.

Lopelle tehtävällä investoinnilla Suomen Rengaskierrätys vastaa EU:n kierrätysvelvoitteisiin, sillä uudessa käsittelylaitoksessa pystytään valmistamaan korkeamman jalostusasteen materiaaleja.

- Tähän asti tällainen teollisuuden kumipohjainen raaka-aine on tuotu pääasiassa ulkomailta, sillä maastamme on puuttunut korkeamman jalostusasteen tuotantolaitos”, Tuominen huomauttaa.

Renkaasta saatavien materiaalien hyödyntämistä on tutkittu paljon. Kiertotalousajattelu lähtee siitä, että kierrätetystä renkaasta muokattu materiaali pääsee nopeasti ja edullisesti raaka-aineena takaisin markkinoille. Lopen investointi luo kaivattua lähituotantoa kiertotalouteen ja auttaa pienentämään hiilidioksidipäästöjä, joita pitkät kuljetusmatkat aiheuttavat.

- Edustamme renkaiden valmistajia ja maahantuojia Suomessa, ja olemme yhdessä sitoutuneet maamme hiilijalanjäljen pienentämiseen.

Uusimmat artikkelit

16.1.2025 | Alan Uutiset

Sähkön vuosi 2024: päästöt vähenivät 25 prosenttia

Ydinvoima on edelleen suurin sähkön tuotantomuoto, tuuli on noussut toiseksi suurimmaksi. Sähkön päästöt ovat nyt vain kymmenes vuoden 2010 päästöistä.

Iijoen Haapakosken vesivoimalaitoksen turbiinin peruskunnostus valmistui

Tammikuun alussa tehtyjen onnistuneiden koekäyttöjen jälkeen voimalaitoksen molempien turbiinien koko kapasiteetti on taas käytössä.

30.12.2024 | Tutkimus ja koulutus

Ammoniakki -tutkimusprojekti sai miljoonarahoituksen

Ammoniakki kytkeytyy erittäin vahvasti vetytalouden edistämiseen. Sen käyttöön liittyy kuitenkin monia kysymyksiä, joita selvitetään yliopistojen ja teollisuuden yhteisessä tutkimushankkeessa.

12.12.2024 | Kumppaniartikkeli

Väylät kuntoon

Väylävirastolla, kunnilla ja kaupungeilla on paljon tieverkoston korjausvelkaa. Teitä ei kuitenkaan kannata päällystää ennen kuin on tutkittu kantavatko teiden pohjat. Pahimmassa tapauksessa päällystetty tie on seuraavana keväänä taas rikki.

Metsä Group: Puuperäisen hiilidioksidin talteenotto on iso mahdollisuus

Metsä Group ja Andritz ovat selvittäneet, millaisia vaikutuksia aiheutuisi noin neljän miljoonan hiilidioksiditonnin talteenotosta Kemin biotuotetehtaalla.

Fazer sähköistää Lappeenrannan makeistehtaan höyryn tuotannon – yli 10 prosentin vähennys koko konsernin päästöihin

Höyryn tuotannon sähköistyksen myötä tehtaan hiilidioksidipäästöt vähenevät vuositasolla noin 90 prosenttia ja koko Fazer-konsernin päästöt yli 10 prosenttia.

Vesilaitosyhdistyksen Kalkkikivialkalointiopas on päivitetty ajantasalle

Päivitettyyn oppaaseen on kerätty käyttökokemuksia vedenkäsittelylaitoksilta ja uutta tietoa muun muassa kalkkikivialkaloinnin hiilijalanjälkeen, huoltovarmuuteen ja turvallisuuteen liittyen.