Uusi tuotantolaitos nostaa renkaiden kierrätysmateriaalin jalostusastetta ja luo uusia työpaikkoja

Suomen Rengaskierrätys ja Lopen kunta ovat sopineet uudenlaisen tuotantolaitoksen rakentamisesta Silmänkannon teollisuusalueelle. Uusimmalla tekniikalla toimiva laitos nostaa kierrätysmateriaalin jalostusastetta ja luo uusia työpaikkoja

rengaskierrätys

Kiertotalouden lähituotanto tuo työpaikat ulkomailta Suomeen ja auttaa pienentämään kuljetuksista syntyviä päästöjä.

 Suomen Rengaskierrätys Oy ja Lopen kunta ovat sopineet uudenlaisen tuotantolaitoksen rakentamisesta Lopen Silmänkannon teollisuusalueelle.  Riihimäen kupeessa sijaitsevalle, noin 7800 asukkaan Lopelle nouseva laitos kykenee vuodessa käsittelemään noin 20 000 tonnia renkaita.

- Pystymme jalostamaan kierrätysrenkaasta nykyisten materiaalien lisäksi aiempaa korkeamman lisäarvon materiaaleja esimerkiksi teollisuuden raaka-aineeksi. Tällaisia ovat vaikkapa äänieristysmattoihin ja kengänpohjiin käytettävä kumijauhe, Suomen Rengaskierrätys Oy:n toimitusjohtaja Risto Tuominen perustelee.

Laitos valmistuu vuoden 2022 syksyllä. Tuotanto käynnistyy vuoden 2023 alussa.

Kiertotalouden pelinavaaja pienelle kunnalle

Käsittelylaitoksen toiminta perustuu alan nykyaikaisimpaan teknologiaan. Pelkästään koneinvestointien suuruus on noin 6–7 miljoonaa euroa. Päälaitteistoksi kaavaillaan noin 65 metriä pitkää linjastoa.

- Linjastossa renkaat leikataan ja hienonnetaan niin pieneksi, että eri materiaalit saadaan erotettua toisistaan. Sen jälkeen ne puhdistetaan ja pakataan säkkeihin toimitettavaksi teollisuudelle, Tuominen kertoo.

Silmänkannon teollisuusalue valmistui Lopelle muutama vuosi sitten. Valmistuessaan Suomen Rengaskierrätys Oy:n tuotantolaitos on vasta toinen alueen teollisuuskiinteistöistä. Lopen kunnanjohtaja Mikko Salmelan mukaan uudet teollisuusinvestoinnit ovatkin pienelle kunnalle merkittäviä.

- Uusia yrityksiä ei tule koputtelemaan ovea joka päivä. Kuntien kesken yritysten investoinneista on kova kilpailu, Salmela sanoo.

Salmela näkee arvokkaana tuotantolaitoksen alueelliset työllisyysvaikutukset. Alkuvaiheessa laitos työllistää suoraan 11 henkeä ja välillisesti tuotanto- ja logistiikkaketjun kautta kymmeniä lisää.

- Näemme vahvan panostuksen kiertotalouden kehittämiseen myönteisenä asiana. Toivomme, että valmistuttuaan tuotantolaitos toimii päänavaajana ja innostaa myös muita kiertotalouden yrityksiä investoimaan Silmänkannon  alueelle.”

Laitos korvaa tuonnin kiertotalouden lähituotannolla

Suomen Rengaskierrätys Oy on yksi Suomen 17:sta ympäristölain mukaisesta tuottajayhteisöstä. Se huolehtii jäsenyritystensä puolesta käytöstä poistuvien renkaiden keräys- ja kierrätystoiminnasta.

Renkaiden kierrätysaste on asettunut 2000-luvun aikana lähes sadan prosentin tasolle. Tähän mennessä käytöstä poistetut autonrenkaat on käytetty suurelta osaltaan maanrakentamisessa, missä niistä on tehty esimerkiksi tiestön rakennusainetta, pehmeitä alustoja ratsastuskentille ja kevennysrakenteita vaativiin kohteisiin.

Lopelle tehtävällä investoinnilla Suomen Rengaskierrätys vastaa EU:n kierrätysvelvoitteisiin, sillä uudessa käsittelylaitoksessa pystytään valmistamaan korkeamman jalostusasteen materiaaleja.

- Tähän asti tällainen teollisuuden kumipohjainen raaka-aine on tuotu pääasiassa ulkomailta, sillä maastamme on puuttunut korkeamman jalostusasteen tuotantolaitos”, Tuominen huomauttaa.

Renkaasta saatavien materiaalien hyödyntämistä on tutkittu paljon. Kiertotalousajattelu lähtee siitä, että kierrätetystä renkaasta muokattu materiaali pääsee nopeasti ja edullisesti raaka-aineena takaisin markkinoille. Lopen investointi luo kaivattua lähituotantoa kiertotalouteen ja auttaa pienentämään hiilidioksidipäästöjä, joita pitkät kuljetusmatkat aiheuttavat.

- Edustamme renkaiden valmistajia ja maahantuojia Suomessa, ja olemme yhdessä sitoutuneet maamme hiilijalanjäljen pienentämiseen.

Uusimmat artikkelit

24.9.2020 | Tutkimus ja koulutus

VTT:n uusi prosessikemian pilotointialusta vauhdittaa bio- ja kiertotaloutta

Uusi prosessikemian pilotointialusta VTT Bioruukki -pilotointikeskuksessa on suunniteltu nopeuttamaan yritysten ja tutkimusorganisaatioiden bio- ja kiertotaloushankkeita. Pilotointialustan avajaisia vietettiin 23.9.

Puuhuoltoketjun työhyvinvoinnissa on haasteita

Luonnonvarakeskus (Luke) selvitti koko puuhuoltoketjun työhyvinvointia tähän saakka laajimman ja ketjun eri ammattiryhmät kattavan kyselyn avulla. Puuhuoltoketjussa tehdään pitkää työpäivää, mutta työolosuhteisiin ollaan tyytyväisiä. Liki puolet vastaajista arvioi työn kuitenkin henkisesti rasittavaksi.

20.9.2020 | Kumppaniartikkeli

Somotec: Lisää kulumiskestävyyttä tuotantoprosessiin

Teollisuuden kasvavat kilpailukyky- ja tehokkuusvaatimukset sekä usein raskaat käyttöolosuhteet edellyttävät laitteiden kulutuksen- ja korroosionkestävyyden jatkuvaa parantamista.

Fingrid valitsi Empowerin sähköasemien ja voimajohtojen kunnossapitopartneriksi

Päästöttömien energiaratkaisujen toteuttaja Enersense International Oyj:n omistama Empower on valittu Fingridin julkisen hankinnan kilpailutuksessa ”yhdeksi merkittäväksi kunnossapitopartneriksi". Hankinnan kohteena ovat Fingridin sähköasemien ja voimajohtojen peruskunnossapitopalvelut vuosille 2021–2023.

14.9.2020 | Alan Uutiset

Neste aloittaa yt-neuvottelut, suunnittelee lakkauttavansa Naantalin jalostamon toiminnot

Neste suunnittelee Naantalin jalostamotoimintojen lakkauttamista ja toiminnan keskittämistä terminaali- ja satamatoimintoihin sekä Porvoon jalostamon kehittämistä kohti uusiutuvien ja kierrätys- raaka-aineiden prosessointia.

OL3 EPR:n sähköntuotanto alkaa helmikuussa 2022

Teollisuuden Voima Oyj (TVO) on saanut laitostoimittaja Areva-Siemens -konsortiolta päivitetyn aikataulun OL3 EPR -laitosyksikön käyttöönotosta. Sen mukaan polttoaine ladataan reaktoriin maaliskuussa 2021, laitosyksikkö liitetään valtakunnan sähköverkkoon saman vuoden lokakuussa ja säännöllinen sähköntuotanto alkaa helmikuussa 2022.

Liikuteltavat lasertyökalut tuovat joustavuutta kentälle

Uudet laserteknologiat mahdollistavat uuden joustavuuden tehdashalleissa ja kentällä tapahtuvassa työssä. Koherentti valo kohdistaa energian pienelle alueelle, jolloin alusta tai ympäristö ei vahingoitu, mutta työ käy nopeasti, siististi ja tarkasti.