Väitös: Resurssien tehokas käyttö järkevällä aikataulutuksella
Kunnossapidon aikataulutuksen rooli on erityisen tärkeä aloilla, joilla järjestelmävika on taloudellisesti merkittävä tai jopa henkilö- tai ympäristöriski. Niitä ovat esimerkiksi rautatiet, tieverkosto sekä sähkö- ja putkiverkot.
Resurssien käytön optimoinnilla on tärkeä rooli nykypäivän tuotanto- ja palveluympäristöissä. Joukko tehtäviä voidaan toteuttaa resurssitehokkaammin niille varatussa ajassa huomioimalla aikataulutuksessa asetusajat ja -kustannukset. Tämä kokoomaväitöskirja keskittyy erityisesti tuotannon ja kunnossapidon aikataulutusongelmiin.
Tuotantoa aikatauluttaessa yrityksellä voi olla tarve luoda töille aikataulu, jossa työtehtäviä ja töiden käsittelyjärjestystä ajoittamalla pyritään minimoimaan kokonaisläpimenoaika ja yksittäisten töiden myöhästymisistä aiheutuvat kulut. Aikataulujen suunnittelulla on keskeinen rooli esimerkiksi elektroniikka-, paperi- ja tekstiiliteollisuuksissa.
Kunnossapito-ongelman ratkaisemiseksi infrastruktuurista vastaavan tahon tulee luoda paras mahdollinen aikataulu kunnossapitotoimille (esim. korjaus tai uusiminen) huomioiden jokainen järjestelmän komponentti ja pyrkien minimoimaan kunnossapitotoimien ja vikatilojen aiheuttama kokonaiskustannus. Kunnossapidon aikataulutuksen rooli on erityisen tärkeä aloilla, joilla järjestelmävika on taloudellisesti merkittävä tai jopa henkilö- tai ympäristöriski. Tällaisia ympäristöjä ovat esimerkiksi rautatiet, tieverkosto sekä sähkö- ja putkiverkot. Tuotannon ja kunnossapidon aikataulutuksen avulla yritykset voivat käyttää resurssinsa tehokkaammin sekä ajalliset että rahalliset rajoitteet huomioon ottaen.
Master of Science (Engineering) Farzad Pargar väittelee tohtoriksi Oulun yliopistossa torstaina 30.11.2017. Tuotantotalouden alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Resource optimization techniques in scheduling; applications to production and maintenance systems (Resurssien käytön optimointitekniikat aikataulutuksessa; sovelluksia tuotanto- ja kunnossapitojärjestelmiin). Vastaväittäjinä toimivat professori Juha-Matti Lehtonen (Maanpuolustuskorkeakoulu) ja tohtori Jussi Hakanen (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena professori Jaakko Kujala (Oulun yliopisto).