https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Väitös: Resurssien tehokas käyttö järkevällä aikataulutuksella

Kunnossapidon aikataulutuksen rooli on erityisen tärkeä aloilla, joilla järjestelmävika on taloudellisesti merkittävä tai jopa henkilö- tai ympäristöriski. Niitä ovat esimerkiksi rautatiet, tieverkosto sekä sähkö- ja putkiverkot.

maintenance

Resurssien käytön optimoinnilla on tärkeä rooli nykypäivän tuotanto- ja palveluympäristöissä. Joukko tehtäviä voidaan toteuttaa resurssitehokkaammin niille varatussa ajassa huomioimalla aikataulutuksessa asetusajat ja -kustannukset. Tämä kokoomaväitöskirja keskittyy erityisesti tuotannon ja kunnossapidon aikataulutusongelmiin.

Tuotantoa aikatauluttaessa yrityksellä voi olla tarve luoda töille aikataulu, jossa työtehtäviä ja töiden käsittelyjärjestystä ajoittamalla pyritään minimoimaan kokonaisläpimenoaika ja yksittäisten töiden myöhästymisistä aiheutuvat kulut. Aikataulujen suunnittelulla on keskeinen rooli esimerkiksi elektroniikka-, paperi- ja tekstiiliteollisuuksissa.

Kunnossapito-ongelman ratkaisemiseksi infrastruktuurista vastaavan tahon tulee luoda paras mahdollinen aikataulu kunnossapitotoimille (esim. korjaus tai uusiminen) huomioiden jokainen järjestelmän komponentti ja pyrkien minimoimaan kunnossapitotoimien ja vikatilojen aiheuttama kokonaiskustannus. Kunnossapidon aikataulutuksen rooli on erityisen tärkeä aloilla, joilla järjestelmävika on taloudellisesti merkittävä tai jopa henkilö- tai ympäristöriski. Tällaisia ympäristöjä ovat esimerkiksi rautatiet, tieverkosto sekä sähkö- ja putkiverkot. Tuotannon ja kunnossapidon aikataulutuksen avulla yritykset voivat käyttää resurssinsa tehokkaammin sekä ajalliset että rahalliset rajoitteet huomioon ottaen.

Master of Science (Engineering) Farzad Pargar väittelee tohtoriksi Oulun yliopistossa torstaina 30.11.2017. Tuotantotalouden alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Resource optimization techniques in scheduling; applications to production and maintenance systems (Resurssien käytön optimointitekniikat aikataulutuksessa; sovelluksia tuotanto- ja kunnossapitojärjestelmiin). Vastaväittäjinä toimivat professori Juha-Matti Lehtonen (Maanpuolustuskorkeakoulu) ja tohtori Jussi Hakanen (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena professori Jaakko Kujala (Oulun yliopisto). 

Uusimmat artikkelit

7.5.2024 | Alan Uutiset

Fortum testaa vedyntuotantoa Loviisassa

Fortum rakentaa vedyntuotannon koelaitoksen Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksen lähellä sijaitsevalle Källan alueelle. Rakentaminen alkaa ensi kesänä ja laitos on tarkoitus ottaa käyttöön loppuvuodesta 2025.

Puolustusvoimat ostaa Instalta F-35-hävittäjien huolto- ja ylläpitopalveluita

Insta ja Puolustusvoimien Logistiikkalaitos ovat sopineet Suomen F-35-hävittäjähankkeeseen liittyvästä kolmivuotisesta hankintakokonaisuudesta. Hankinnalla halutaan varmistetaan, että Suomessa on tarvittava osaaminen ja F-35-järjestelmän huoltokyky sekä huoltovarmuus vuosikymmeniksi eteenpäin.

VTT rakentaa uuden puolijohteiden pilottilinjan

Puolijohdealalla kiekkokoko on keskeisessä roolissa. Uuden yhteiskäyttöisen pilottilinjan laitteistot tulevat tukemaan sirukehitystä ja piensarjatuotantoa sekä 300 millimetrin että 200 millimetrin piikiekoille.

Euroopan suurin ja modernein taivekartonkikone vihittiin käyttöön Husumissa Ruotsissa

Metsä Boardin Husumin taivekartonkikone on 600 000 tonnin vuosikapasiteetilla Euroopan suurin ja modernein, ja sen tuotannossa käytetty energia on 98-prosenttisesti fossiilitonta

Kuinka hyvä 3D-tulostettu ja laserkarkaistu työkalu voi olla?

SSAB:n Borlängen tehtaalla testattiin 3D-tulostettuja työkaluja tuotannossa. Laserkarkaistu lävistin saavutti kolminkertaisen käyttöiän verrattuna alkuperäiseen osaan. Pidemmän käyttöiän lisäksi kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat.

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.

Metsä Tissuen Kreuzaun tehtaalla siirryttiin puupelletteihin - päästöt vähenevät 30 000 CO2-tonnia vuodessa

Siirtymän taustalla oli yksinkertainen idea vaihtaa polttoainetta, mutta säilyttää tekninen infrastruktuuri ennallaan.