Verot koostuvat sähkönsiirtolaskun yhteydessä perittävästä sähköverosta ja arvonlisäverosta, ja niiden yhteenlaskettu osuus siirtolaskusta on noin 30 prosenttia.  

- Pidemmällä aikajaksolla katsottuna merkittävä osa sähkönsiirron kallistumisesta johtuu verotuksen kiristymisestä, toteaa Energiateollisuuden asiantuntija Ina Lehto. – Viimeisen kymmenen vuoden aikana sähkönsiirtolaskulla maksettava sähkövero on noussut 2,5 kertaiseksi, samalla kun vuonna 2013 voimaantullut laki sähkön toimitusvarmuuden parantamisesta on nostanut yhtiöiden kustannuksia, Lehto jatkaa.  

Enemmistö vastaajista on edelleen valmis maksamaan sähkön toimitusvarmuudesta, vaikka pudotusta on vuodesta 2012 jonkin verran.  Vuonna 2012 niiden osuus, jotka eivät olleet lainkaan valmiita panostamaan toimitusvarmuuteen oli 28 prosenttia, nyt se oli noussut ja oli 41 prosenttia.  

- Sähkökatkojen hallinta on aika hyvällä mallilla, mutta toimitusvarmuutta edelleen parannetaan muun muassa maakaapeloimalla, rakentamalla ilmajohtoja säävarmemmiksi, kehittämällä verkostoautomaatiota ja hyödyntämällä älyverkkoratkaisuja, Lehto toteaa. – Sunnuntain ja maanantain välisenä yönä myrsky katkoi sähköt 16.000 asiakkaalta, mutta jo samana iltana katkot oli saatu painettua muutamaan kymmeneen. Saavutus on aika komea, kun huomioidaan että pahin katkopiikki tuli neljältä aamulla, Lehto jatkaa.  

Yhtiöt investoivat sähköverkkoihin vuosittain lähes miljardi euroa, ja se vastaa arvioiden mukaan lähes viittätoista prosenttia kaikista teollisuuden vuonna 2020 tekemistä investoinneista. Elinkeinoelämän keskusliiton julkistaman arvioin mukaan teollisuuden yhteenlasketut investoinnit tulevat olemaan noin seitsemän miljardia vuonna 2020.  

Ihmiset kokevat sähkölaskunsa epäselviksi. Noin 42 prosenttia vastanneista koki ymmärtävänsä kaiken tarpeellisen, mutta lopuille ainakin osa sähkölaskusta jää epäselväksi.  

- Osa siirtolaskusta perustuu kulutettavaan energiaan, osa sähköverkkojen ylläpitoon, ja loput on veroa, Lehto kertoo. Siirron osuutta on vaikea hahmottaa, koska näennäisesti asiakas saa vain johdon talonsa kulmalle, verkkojen ylläpidon vaatima jatkuva työ jää piiloon. Linjoja kuitenkin uusitaan jatkuvasti, ja uudet älykkäät verkot vaativat kehitystyötä ja järjestelmämuutoksia, että palvelu pelaa myös jatkossa, Lehto toteaa.  

Tiedot kerättiin sähköisenä kyselynä 29.11 – 2.12.2019 välisenä aikana YouGovin kuluttajapaneelissa. Tutkimuksen kohderyhmään kuuluvat 18 vuotta täyttäneet suomalaiset. Lähtöotos muodostettiin ja lopullinen vastaajajoukko painotettiin suomalaista aikuisväestöä edustavaksi iän (18v.+), sukupuolen ja asuinpaikan mukaan. Kokonaisvastaajamäärä on 1001.