Alan Uutiset | 20.1.2020

Energiateollisuus: Kaukolämmön päästöt vähentyneet kaksitoista prosenttia 2019

Kaukolämmön tuotannossa on pystytty tuntuviin päästövähennyksiin ilman, että kuluttajien kustannukset olisivat nousseet samassa suhteessa, ilmenee Energiateollisuus ry:n julkaisemista kaukolämmön vuositilastoista. Vuoden 2019 aikana ilmastopäästöt vähenivät 12 prosenttia.

clouds-cornfield-farm-158827

Viimeisen viiden vuoden aikana kaukolämmön hinta on kohonnut keskimäärin noin 1,5 prosenttia vuodessa. Saman viisivuotiskauden aikana kaukolämmön tuotannon hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet 24 prosenttia suhteessa tuotettuun lämpöyksikköön. Kymmenessä vuodessa kaukolämmön päästöt ovat vähentyneet yhteensä 37 prosenttia per tuotettu lämpöyksikkö.

Kaukolämmön tuotannossa siirrytään päästöllisistä polttoaineista päästöttömiin, hyödynnetään teollisuuden, datakeskusten ja asumisen tuottamia hukkalämpöjä ja korvataan turvetta biopolttoaineilla.

-Alan yhtiöissä on vahva yhteinen näkemys siitä, että päästöt pitää saada alas, toteaa Energiateollisuus ry:n kaukolämpötoimialaryhmän johtaja Janne Kerttula.

- Nyt siirrytään vähäpäästöisiin polttoaineisiin ja samalla jatkuvasti etsitään uusia lämmön lähteitä, olivat ne sitten auringon lämmittämiä kerrostalon seiniä tai viemärivesiä, joissa on pesuvesien jättämiä lämpöjä jäljellä, Kerttula jatkaa.

Turpeen osuus lämmöntuotannossa on laskenut vuoden 2018 viidestätoista ja puolesta prosentista neljääntoista. Ilmastopäästöjä tuottavien polttoaineiden osuuden jatkuva lasku selittyy osin myös kustannuksilla. Esimerkiksi kivihiilen hinta on kolminkertaistunut vuodesta 2004 lähtien, ja päästökauppa vauhdittaa muutosta jatkuvasti.

-Ilmastopolitiikka on tältä osin ollut onnistunutta, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

– Päästökaupan keinoin on nostettu päästöjen hintaa niin, että merkittävät päästövähennykset ovat olleet taloudellisesti järkeviä sekä lämmöntuottajille että asiakkaille. Päästökauppaa on edelleen vahvistettava. On tärkeää huolehtia siitä, että yritysten toimintaympäristö pysyy ennakoitavana myös jatkossa, Leskelä jatkaa. 

Uusiutuvien polttoaineiden osuus on yli viisinkertaistunut kuluneen kahden vuosikymmenen aikana. Hukkalämpöjä ei ole hyödynnetty yhtä pitkään kuin uusiutuvia. Niiden osuus on kuitenkin yli kolminkertaistunut kymmenessä vuodessa, ja trendi on kasvava.

- Hallitusohjelmaan on kirjattu, että kaukolämpöä syöttävät lämpöpumput tullaan siirtämään alempaan veroluokkaan, Jukka Leskelä toteaa. - Päätös olisi syytä tehdä nopeasti, että esimerkiksi teollisuuden ja datakeskusten sivutuotteena tuottama lämpöenergia saadaan entistä paremmin hyötykäyttöön.

Faktaa 

  • Kaukolämmön käyttö oli 32,4 TWh vuoden 2019 aikana. Laskua edelliseen vuoteen oli noin 3 prosenttia. Lasku johtuu säistä. Lämmityskuukausista varsinkin helmi- ja joulukuu olivat poikkeuksellisen lämpimiä. Lämpötilakorjattuna kaukolämmön kulutus kasvoi, ollen 35,4 TWh.
  • Kaukolämpö on säilyttänyt markkinaosuutensa hyvin. Sen osuus kaikkien rakennusten lämmityksestä on lähes puolet, ja uudisrakennusten osalta 57 prosenttia. 
  • Kaukolämpöä hyödyntävistä kunnista 70 prosenttia tuottaa lämpöä uusiutuvilla polttoaineilla ja/tai hyödyntämällä hukkalämpöjä
  • Noin 90 prosenttissa kunnista kaukolämpö tuotetaan pääasiallisesti kotimaisilla polttoaineilla. Kotimaisten polttoaineiden osuus kaukolämmön kokonaistuotannosta oli 68 prosenttia (2018 65%). Fossiilisten tuontipolttoaineiden osuus oli 31 prosenttia, laskua vuodesta 2018 oli kolme prosenttiyksikköä.
  • Ilmastoneutraalien polttoaineiden osuus on 53 prosenttia tuotannosta. Nousua vuoteen 2018 verrattuna oli seitsemän prosenttiyksikköä
  • Energiateollisuus tukee hallituksen ilmastoneutraaliustavoitetta 2035 ja on luvannut vähintään puolittaa energiantuotannon päästöt vuoteen 2030 mennessä.
  • Kaukojäähdytyksen sopimusteho kasvoi edellisvuodesta 15 prosenttia eli kaukojäähdytystoiminta jatkaa laajentumistaan. Kaukojäähdytysenergian myynti vuonna 2019 oli 280 GWh. Laskua edellisvuodesta kertyi 7 prosenttia, mikä johtui edellistä viileämmästä kesästä. Yli 90 prosenttia kaukojäähdytyksestä tuotetaan energialähteillä, jotka muuten menisivät hukkaan.

 

Uusimmat artikkelit

Ennätyksellinen 6 000 tonnin tavarajuna liikennöi Vainikkalasta Haminaan

VR Transpoint on pilotoinut maaliskuun aikana ennätyksellisen suurta tavarajunaa transitoliikenteen kuljetuksissa Vainikkalasta Haminan satamaan. 6 000 tonnia painavassa junassa on 66 vaunua ja vajaa kilometrin mittainen kokoonpano liikkuu kahden Vectron-sähköveturin voimin. Suuret junakoot tuovat tehokkuutta rautatiekuljetuksiin.

Ilman typpidioksidipitoisuus on laskenut Suomessa 40 prosenttia poikkeustilan aikana

Koronaviruksen myötä vähentyneet liikennemäärät ovat parantaneet kaupunkien ilmanlaatua. Katupöly kuitenkin heikentää monin paikoin ilmanlaatua.

30.3.2020 | Alan Uutiset

Luke: Pienet metsäkoneyritykset syvissä vaikeuksissa

Puunkorjuun ennätyksistä huolimatta metsäkoneyritysten tuloskehitys on ollut heikkoa viime vuosina. Erityisesti pienet korjuuyritykset ovat vaikeuksissa, joita kuluva talven seisokit syventävät entisestään. Yksistään ulkoiset olosuhteet eivät kuitenkaan selitä yritysten menestystä, ja myös pienten yritysten joukossa on kannattavia. Tuoreet tutkimustulokset kertovat myös tarpeesta kehittää liiketoimintaosaamista erityisesti talouden hallinnan ja neuvottelutaitojen saralla.

Kevään kelirikosta ennustetaan keskimääräistä helpompaa - talvi ei ole ollut yhtä hellä päällysteille

Maanteillä kelirikosta ennustetaan keskimääräistä helpompaa, mutta alueellisia eroja on. Talven runsaat vesisateet Etelä-Suomessa ja runsas lumimäärä Pohjois-Suomessa aiheuttavat eniten epävarmuutta kelirikon vaikeuden ennustamiseen keväällä, kertoo Väylä virasto lehdistötiedotteessa.

26.3.2020 | Tutkimus ja koulutus

Tutkijaryhmä selvittää, kuinka etätyö-Suomi pysyy toimintakykyisenä myös koronaepidemian aikana

Fast Expert Teams- asiantuntijaverkosto selvittää etätyöhön siirtymisen vaikutuksia työelämään. Kaikkia etätyöhön siirtyneitä työntekijöitä pyydetään vastaamaan aiheeseen liittyvään kyselyyn.

Voimalaitosten älykäs ohjaus tukemaan uusiutuvan energian kasvua

Kaksivuotisessa SmartFlex-projektissa kehitetään älykkäitä valvonta- ja säätötyökaluja, joiden avulla voimalaitoksia voidaan ohjata nopeasti muuttuvissa tilanteissa. Tavoitteena on pidentää laitosten elinkaarta sekä ylläpitää hyvä hyötysuhde ja pienet päästöt luotettavasti koko elinkaaren ajan.

24.2.2020 | Kumppaniartikkeli

Tunnista kemikaalivuodot ja reagoi ajoissa – uusi DENIOS innovaatio SpillGuard®

Jo pienikin kemikaali- tai öljyvuoto voi aiheuttaa suuret vahingot meille ihmisille ja ympäristölle, etenkin jos vuotoa ei havaita ajoissa. Halusimme ratkaista tämän ongelman, joten heitimme haasteen tuotekehityksestä vastaaville insinööreillemme.