https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Alan Uutiset | 28.9.2021

Ensimmäinen ja ainut suomenkielinen generaattorikirja

Generaattorit: käyttö, huolto ja kunnossapito -kirja on käytännönläheinen generaattorikäsikirja alalla työskenteleville ammattilaisille ja toisaalta sisältää syvemmälle menevää kerrontaa laitteistojen rakenteesta ja toiminnasta.

 

kir

Sähkö on yhteiskunnan toiminnalle tärkeää ja välttämätöntä. Sähkön tasaisen ja varman saatavuuden takaamiseksi on tehtävä suuria taloudellisia investointeja voimaloihin ja niiden generaattoreihin sekä huolehdittava henkilökunnan korkeasta ammattitaidosta.

Kirjassa käsitellään höyry- ja kaasuturbiinien generaattorienrakenteita, niiden osia ja käyttöön liittyvää tarkastus- ja huoltotoimintaa.

Kirjassa käsitellään generaattorin ohjausta ja tahdistusta sähköverkkoon. Eri luvuissa syvennetään tietämystä, mitkä osat voivat vaurioitua ja niihin liittyvät vikamekanismit. Kirjassa esitellään vesi-, tuuli-, moottori-, ja varavoimaloiden tärkeää tehtävää. Niitä tarkastellaan monesta näkökulmasta, sekä lastinkäsittelykoneiden ja veturien että lentokoneiden generaattoreihin liittyviä käytännön asioita.

Kirjan tavoitteena on antaa lukijoille käytännön tietoa ja kokemusta sähköntuotannon keskeisistä laitteistoista ja niiden toiminnasta. Tiedot ja kokemukset on kerätty alan asiantuntijoilta.

Kirjan ovat kirjoittaneet DI Lauri Hietalahti, hän on aiemmin kirjoittanut seitsemän kirjaa sähköstä. Lauri on työskennellyt muutamia vuosia ABB:n generaattoripuolella laivojen generaattorien parissa. Nykyisin hän työskentelee lehtorina Teollisuusteknologia osastolla Tampereen ammatti­korkea­koulussa. Toisena kirjoittajana Rauno Wikström. Rauno on työskennellyt aiemmin 20 vuotta ABB:llä generaattori- ja prosessinohjaustöissä. Kolmantena kirjoittajana on Taitotalon kouluttaja Jukka Kauppinen, hän on kirjoittanut Turbiinitekniikka kirjan ja kirjoittaa tällä hetkellä englanninkielistä höyryturbiinikirjaa. Jukka on aiemmin työskennellyt yhteensä 30 vuotta 17 eri voimalaitoksessa neljässä eri maassa. Nykyään Jukka kouluttaa konemestareita voimalaitoksiin Taitotalossa.

Teksti Jukka Kauppinen Taitotalo

Uusimmat artikkelit

Euroopan suurin ja modernein taivekartonkikone vihittiin käyttöön Husumissa Ruotsissa

Metsä Boardin Husumin taivekartonkikone on 600 000 tonnin vuosikapasiteetilla Euroopan suurin ja modernein, ja sen tuotannossa käytetty energia on 98-prosenttisesti fossiilitonta

18.4.2024 | Alan Uutiset

Finavia liittyi Suomen vetyklusteriin – valmistautuu vedyn käyttöön ja siihen tarvittavaan infrastruktuuriin lentoasemalla

Finavia osallistuu lisäksi EU-hankkeeseen, jossa yhtiö pilotoi Helsinki-Vantaalla vedyn käyttöä kunnossapidon kalustossa ensimmäisenä Euroopassa.

15.4.2024 | Tutkimus ja koulutus

VTT:n miljoonainvestointi plasma-FIB-pyyhkäisyelektronimikroskooppiin – Huippuluokan materiaalikehitystä teollisuuden tarpeisiin

Suomen ensimmäinen plasma-FIB-tekniikkaan perustuva pyyhkäisyelektronimikroskooppi on otettu käyttöön VTT:n tiloissa Espoossa. Investointi edistää merkittävästi suomalaista materiaalien tutkimusta esimerkiksi vetytalouden, laivateollisuuden ja akkuteollisuuden tarpeisiin sekä palvelee materiaalivaurioiden selvitystä.

Kuinka hyvä 3D-tulostettu ja laserkarkaistu työkalu voi olla?

SSAB:n Borlängen tehtaalla testattiin 3D-tulostettuja työkaluja tuotannossa. Laserkarkaistu lävistin saavutti kolminkertaisen käyttöiän verrattuna alkuperäiseen osaan. Pidemmän käyttöiän lisäksi kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat.

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.

Espoosta ensimmäinen kaupunki, jonka sähköverkosta tulee pullonkaula puhtaalle siirtymälle?

“Espoossa sähköverkon kapasiteetti tulee vastaan ensimmäisenä ja datan perusteella muutos tapahtuu nyt nopeammin kuin kukaan olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut”, Carunan asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen sanoo.

Metsä Tissuen Kreuzaun tehtaalla siirryttiin puupelletteihin - päästöt vähenevät 30 000 CO2-tonnia vuodessa

Siirtymän taustalla oli yksinkertainen idea vaihtaa polttoainetta, mutta säilyttää tekninen infrastruktuuri ennallaan.