Elinkeinoelämän tutkimuslaitos arvioi, että koronaviruspandemian takia Suomen bkt supistuu tänä vuonna 1–5 prosenttia. Positiivisin ennuste voisi toteutua, jos pandemia saadaan Euroopassa hallintaan maalis-huhtikuussa. Tässä skenaariossa EU-maat myös elvyttäisivät rajusti koordinoidulla tavalla.

COVID-19-koronaviruspandemia on yhtäaikainen kysyntä- ja tarjontashokki globaaliin talouteen. Sen merkittävimmät taloudelliset kustannukset syntyvät pandemian pysäyttämistoimenpiteistä.

Koronaviruspandemian aiheuttamat karanteenit sekä koulujen ja palveluelinkeinojen sulkemiset vähentävät työn tarjontaa ja johtavat tuotantoseisokkeihin. Samaan aikaan on käynnissä voimakas kysyntäshokki. Se vähentää palvelukysyntää, ennen kaikkea turismia, mutta myös ravintola- ja viihdepalveluiden käyttöä. Se lisää epävarmuutta sekä heikentää yritysten ja kotitalouksien talousluottamusta.

Kolme skenaariota – negatiivisin nyt todennäköisin

Etlan perusskenaariossamme Suomen bkt supistuisi runsaat 3 prosenttia ja yksityinen kulutus supistuisi voimakkaasti kahden kuukauden ajan eli noin 30 prosenttia ja sen jälkeen päästäisiin takaisin hitaalle kasvu-uralle. Vientishokki olisi noin puolet vuoden 2009 finanssikriisin aiheuttamasta shokista, joten vienti supistuisi koko vuonna noin 10 prosenttia. Yksityiset investoinnit supistuisivat jonkin verran, sillä rakentamiseen ei kohdistu samanlaista shokkia kuin muuhun talouteen, muun muassa tehokkaiden elvytystoimien ansiosta.

– Tällä hetkellä positiivisen, ja perusskenaarionkin, toteutuminen näyttää kuitenkin epätodennäköiseltä. Arvioimme, että haarukan negatiivinen pää vaikuttaa juuri nyt selvästi todennäköisemmältä, Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus arvioi.

Heikomman talouskehityksen skenaariossa Suomen bkt supistuu 5 prosenttia tänä vuonna. Talous supistuisi toisella vuosineljänneksellä lähes kymmenyksen, mutta alkaisi kasvaa sen jälkeen.

Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju toteaa oletuksen perustuvan ensimmäisiin länsimaisiin arvioihin Kiinan reaalitalouden kehityksestä.

– Näiden länsimaisten arvioiden mukaan Kiinan talous supistui tammi-helmikuussa jopa 13 prosenttia, mutta on maaliskuun aikana jo uudelleen käynnistynyt. Oletamme, että Euroopassa ja Suomessa ei tehdä yhtä rajuja viruksen leviämisen estämistoimia, joten talous ei pysähdy yhtä voimakkaasti, mutta viruksen vaikutus on samalla pidempiaikainen, Kangasharju sanoo.

”Emme odota 2009 finanssikriisin toisintoa”

Etla arvioi, että talouden supistuminen koko vuoden 2020 aikana olisi pahimmillaan runsaat puolet finanssikriisin vuoden 2009 aikana tapahtuneesta bkt:n pudotuksesta. Ulkomaankauppa ja yksityinen kulutus vähenisivät lähes yhtä paljon kuin silloin, mutta yksityiset investoinnit vähemmän. Investointien lasku ei olisi finanssikriisin luokkaa, toisaalta elvytystoimien ja toisaalta shokin luonteen vuoksi.

– Vuoden 2009 finanssikriisissä Suomen talouskasvu käynnistyi kunnolla vasta puolentoista vuoden päästä siitä, kun talous alkoi supistua. Odotamme tällä kertaa V:n muotoista shokkia, jossa meidänkin tuotantomme käynnistyisi vuoden kolmannella neljänneksellä, Kiinan kehitystä seuraillen, Kangasharju toteaa.

– Vaikka Etla vertaakin shokin suuruusluokkaa finanssikriisiin, emme odota korona-arviossamme finanssikriisin toisintoa.

Syy on Kangasharjun mukaan se, että koronakriisi alkoi talouden ulkopuolelta ja terveydenhuoltojärjestelmällä on hyvät mahdollisuudet hidastaa viruksen leviämistä. Myös rahoitusjärjestelmä on turvallisempi kuin kymmenen vuotta sitten, ja rahoitusjärjestelmässä on nyt selvästi vähemmän ennalta tuntemattomia tekijöitä.

Finanssikriisin paluu voisi Etlan arvion mukaan olla mahdollinen vain, jos talous ei käynnistykään uudelleen kesän kuluessa. Jos talous jää nollakasvuun koko loppuvuodeksi, bkt sukeltaisi tänä vuonna lähes yhtä paljon kuin vuonna 2009.

Etla korostaa, että edellä mainitut laskelmat ovat luonteeltaan suuntaa-antavia.

– Epävarmuus on tällä hetkellä erittäin suurta, eikä tilastotietoa Euroopan tai Yhdysvaltojen reaalitalouden kehityksestä ole vielä olemassa.

Vaula Aunola