Huippuvaikuttajat MPD:ssä: Teollisuuden menestys tarvitsee julkista tk-rahoitusta - DIMECC innovaatioyhteistyön esikuva
Suomen suurin teollisuustapahtuma Manufacturing Performance Days 2017 (MPD) käynnistyi tiistaina Tampere-talolla. Tilaisuuden aikana lavalle astuu huipputason puhujia niin Suomesta kuin muualta Euroopasta.
- Tampere-taloon kokoontuu 800 teollisuuden huippuvaikuttajaa samalla asialla: Teollisuuden menestyksellinen uudistuminen digitaaliseen maailmaan edellyttää valtavia panostuksia innovointiin, summaa MPD-tapahtuman pääjärjestäjän DIMECC Oy:n toimitusjohtaja Harri Kulmala.
Suomen innovaatiokeskusteluun tulee kaksipäiväisen tapahtuman aikana painokkaita puheenvuoroja julkisen ja yksityisen sektorin laajaan yhteistyöhön perustuvan innovoinnin puolesta.
- DIMECC on tuottanut selvästi parempia tuloksia kuin mitä syntyisi yksin yritysten omilla panostuksilla, totesi työministeri Jari Lindström esittäessään valtiovallan tervehdyksen 800 teollisuuden johtavalle vaikuttajalle.
Lindströmin mukaan julkinen innovaatiorahoitus on keskeisen tärkeää yritysten menestykselle. DIMECCin työ perustuu malliin, jossa julkinen rahoitus kattaa vajaa puolet laajan innovaatioyhteistyön kuluista ja yritykset maksavat loput.
- Innovaatioekosysteemit voivat olla ratkaisevan tärkeässä roolissa ja aikaansaada erittäin korkean tuoton investoidulle pääomalle. Tarvitsemme lisää tällaisia myönteisiä esimerkkejä, painotti puolestaan EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen videotervehdyksessään MPD-vaikuttajille. Kataisen mukaan teollisuuden on kukoistettava Euroopassa, siitä on kiinni 50 miljoonaa eurooppalaista työpaikkaa.
Asiakas teollisen digitalisoitumisen ytimessä
Ministeri Lindström painotti omassa puheenvuorossaan myös asiakkaan ottamista huomioon. Asiakasnäkökulma nousi keskeiseen rooliin Kone Oyj:n toimitusjohtajan Henrik Ehrnroothin puheenvuorossa.
- Elämme asiakkaan aikaa. Asiakkaat vaativat jatkuvaa ja välitöntä palvelua. Asiakkaat haluavat ostaa tuloksia, eivät uusia ominaisuuksia, painotti Ehrnrooth. Vaikuttajia hauskuutti asiakasnäkökulmalla MPD:n järjestelytoimikunnan puheenjohtaja, Euroopan valmistavan teollisuuden kattojärjestön Orgalimen presidentti Tomas Hedenborg.
- Voisimmeko ajatella, että sähköhammasharja lähettäisi Koneen hissille tiedon, ja että sama tieto välittyisi myös Valmet Automotiven Uudessakaupungissa valmistamalle autolle? Tällaiseen mahdollisesti soveltuva älyharja on Hedenborgin mukaan jo käytössä.
Valmet Automotiven valmistuspalvelujen johtaja Pasi Rannus avasi vaikuttajille Uudenkaupungin autotehtaan menestystarinan, jota Tomas Hedenborg kuvasi parhaaksi esimerkiksi automaation myönteisistä vaikutuksista työllisyyteen.
- Robotisaation pelätään vievän työpaikkoja. Uudenkaupungin tehdas on robotisoitunein tehdas Suomessa, ja sinne on palkattu jatkuvasti lisää tuhansia työntekijöitä. Muutos on totta, mutta myönteinen, kuittaa Hedenborg kysymyksen automatisaatiosta ja työpaikoista.
MPIDEA-kilpailu huipentui finaaliin
MPD -tapahtumassa toteutettiin myös MPIDEA-ideakilpailu. Kilpailun päätösseremoniassa nähtiin neljä finalistia pitchaamassa omia ehdotuksiaan: Joona Heikkinen (M-Files) Tampereelta, Kaarlo Paakinaho (Adaptos) Tampereelta, Minna Lappalainen (Fixteri Group Oy) Kannonkoskelta sekä Juha Roininen (SFTec Oy) Oulusta.
Kilpailussa voiton vei Roinisen pitchaama ModHeat, Modular Heating -teollinen kuivuri, joka hyödyntää teollisen hukkalämmön kuivaamalla bioenergiamateriaaleja. Useat pilotit ovat osoittaneet, että kuivuri pystyy käsittelemään monenlaisia materiaaleja, joita on ollut vaikea kuivattaa perinteisillä menetelmillä. Innovaatio mahdollistaa uudenlaista bioenergian liiketoimintaa, sillä helposti käytettävän kuivausjärjestelmän avulla voidaan muuttaa tuotantoketjua.
- Innovaatio alentaa materiaalin käsittelyn ja kuljetuksen huomattavia kustannuksia, ja samalla saavutetaan myös ympäristön kannalta myönteisiä vaikutuksia. Kuivaaminen parantaa bioenergian tehokkuutta. Säästynyttä energiaa ja lisääntynyttä kapasiteettia voidaan käyttää materiaalien kuivaamiseen kaikkialla Suomessa. Bioenergiaa voidaan hyödyntää paikallisesti esimerkiksi vaihtamalla öljypolttimot käyttämään pellettejä, kerrotaan lehdistötiedotteessa.
MPIDEA:n muiden finaaliehdotusten lyhyet esittelyt:
M-Files, tiedonhallinnan alusta - Joona Heikkinen, M-Files Corporation, Tampere
M-Files-alusta parantaa ja yksinkertaistaa liiketoiminnan tapaa hallita dokumentteja ja muuta tietoa tuottavasti ja tehokkaasti. M-Files poistaa tietosiilot ja tarjoaa nopean ja helpon pääsyn oikeaan sisältöön liiketoiminnan kaikista keskeisistä järjestelmistä ja laitteista. Alustan käyttöä edistää intuitiivinen tapa jäsentää tietoa sen sisällön eikä sijaintipaikan mukaan. M-Files vähentää IT:n tarvetta tarjoamalla käyttäjille pääsyn heidän tarpeidensa mukaiseen sisältöön ja sen hallintaan. Esimerkiksi M-Files-alustan käyttöönotolla yhdysvaltalainen sähköalan insinööriyhtiö Booth & Associates saavutti investoinnilleen liki 400 prosentin tuoton ja vain neljän kuukauden takaisinmaksuajan.
Adaptos, luunkorvike - Kaarlo Paakinaho, Tampereen teknillinen korkeakoulu, Tampere
Adaptos on kehittänyt innovatiivisia teknologioita vahvan ja yhteensopivan synteettisen luun valmistamiseksi. Aiempia materiaaleja ei voida käyttää samalla tapaa kuin ihmisen luukudosta. Adaptos on ratkaissut ongelman kehittämällä komposiittimateriaalin, jolla on samanlainen tai parempi aktiivisuus kuin olemassa olevilla synteettisillä luunkorvikemateriaaleilla, mutta jonka mukautuvuus ja muokattavuus vastaavat ihmisen luuta. Adaptos on maailman ainoa luukorvike, jota kirurgi voi leikata, muovata ja puristaa. Sitä voi käyttää yksin tai yhdessä potilaan oman luun tai solujen kanssa. Moninaisuus lisää kirurgin suorituskykyä ja säästää aikaa ja rahaa. Parhaillaan ollaan etenemässä kliinisiin potilaskokeisiin. Maailmassa on valtava tarve luunsiirroille; Adaptosta voidaan varastoida ja kuljettaa edullisesti mihin tahansa päin maailmaa.
Fixteri-puunkorjuuteknologia - Minna Lappalainen, Fixteri Group Oy, Kannonkoski
Suomessa on miljoona hehtaaria nuorta hoitamatonta metsää, jossa puut estävät toistensa kasvua ja ovat vaarassa jäädä hyödyntämättä, sillä pienikokoisina puut eivät myöskään kiinnosta selluteollisuutta raaka-aineen lähteenä. Fixteri-puunkorjuuteknologian avulla läpimitaltaan kapeiden puiden tarjontaketjun kustannuksia voidaan leikata jopa 30 prosenttia ja luoda miljoonan hehtaarin raaka-ainekanta uusille puuperäisille teollisuuden aloille. Harventaminen hyvin kasvaviksi metsiksi tukee perinteisen metsäteollisuuden pitkän ajan tavoitteita ja tarjoaa perustan aiempaa kannattavammalle metsänhoidolle, uusille puun käyttöön perustuville teollisuudenaloille ja hiilidioksidineutraalille yhteiskunnalle. Todellisen tuottavuusloikan tarjoavan Fixteri-teknologian ansiosta metsänomistajat voivatkin kääntää ensimmäistä kertaa tehtävän harvennuksen edellyttämät kustannukset voitoiksi.
Lisätietoa:
www.mpdays.com/mpidea #MPIDEA #MPDAYS