Kuva: Lapin amk

- Kestävän kehityksen maailmassa mitään ei ole varaa heittää hukkaan. Tämän seutukunnan ja sen teollisuuden näyttämä tie on se, mitä maailman pitää kulkea, totesi asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, yleisötilaisuudessa Kemin kulttuurikeskuksella.

Yleisötilaisuudessa Kemin edelläkävijyyttä esitteli Digipoliksen projektijohtaja Kari Poikela. Tilaisuus päätti kolmepäiväisen Arktisen neuvoston kestävän kehityksen työryhmän kokouksen, minkä lisäksi Kemissä vieraili samaan aikaan SITRAn kiertotalouden ohjausryhmä.

- Näissä päivissä Kemissä yhdistyivät useiden huippuosaajaryhmien kokemus ja näkemykset. Oli hienoa kuulla vuoropuhelua teollisuuden, viranomaisten ja kehittäjien kesken. Alueemme ainutlaatuisuus kansainvälisessäkin mittakaavassa tuli erinomaisella tavalla esille. Kaikki osapuolet ovat kiinnostuneita siitä, miten meidän teollisen symbioosin mallimme saadaan räätälöityä ja monistettua myös muualle, Kari Poikela totesi.

Yleisötilaisuuden ja Digipoliksessa järjestettyjen seminaarien lisäksi ohjausryhmä vieraili teollisuuskohteissa Kemissä ja Torniossa. Ohjelmaan sisältyivät vierailut muun muassa Elijärven kaivoksella, Outokumpu Tornio Worksilla ja Stora Enson Kemin tehtaalla.

Suomi on edelläkävijän roolissa

Kansainvälisessä mittakaavassa Suomi on edelläkävijä kiertotaloudessa. Sitran johdolla Suomelle laadittiin vuonna 2016 maailman ensimmäinen kansallinen kiertotalouden toimintaohjelman tiekartta, jonka tavoite oli luoda yhteiskuntaan yhteinen tahtotila kiertotalouden edistämiseksi ja määrittää siihen tehokkaimmat keinot.

Sitra nimesi yhdeksi tiekartan avainhankkeeksi Kemin Digipoliksen vetämän teollisen kiertotalouden innovaatioalustan. Seuraava askel oli hanke, jossa perustettiin Teollisten Symbioosien osaamis- ja koulutuskeskus Kemi-Tornioon.

Sitran rahoittaman  Kiertotalouskeskuksen  perustajina ja ydintoimijoina ovat Digipolis, Kemin kaupunki ja Lapin ammattikorkeakoulu.

Keskuksen tavoitteena on kiertotaloutta harjoittavien yritysten toimintaympäristön kehittäminen kilpailukykyisemmäksi.

- Kiertotalous terminä on lyönyt maailmalla läpi – erityisesti EU:ssa, mutta myös Kanadassa ja osittain Aasiassa. Meillä on edelleen maailmanlaajuisesti uniikki kiertotalouden tiekartta ja potentiaali 75 000 uudelle työpaikalle Suomessa. Tiekartan päivitys julkaistaan 13. maaliskuuta”, totesi projektijohtaja Kari Herlevi, joka on Sitran kiertotalous-avainalueen vetäjä.

Vahvuutena pitkäjänteisyys

Lapin AMKilla on tällä hetkellä käynnissä noin 50 bio- ja kiertotalouteen suoraan tai välillisesti liittyvää tutkimus- ja kehittämishanketta.

Viime vuonna Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi AMKille  2,5 miljoonaa euroan ammattikorkeakoulujen kiertotalousosaamisen nostamiseen. Lapin AMKin vetämässä kärkihankkeessa on mukana 19 ammattikorkeakoulua.

- Otamme roolimme koko Lapin bio- ja kiertotalousosaamisen kehittäjänä vakavasti. Yhteistyö kuntien ja yritysten kanssa on ollut luontevaa, kiittää Sanna Tyni, joka toimii kiertotalouden erityisasiantuntijana ammattikorkeakoulussa.

Jo viime vuonna käynnistyivät usean korkeakoulun yhteistyönä ensimmäiset  biotalouden erikoistumiskoulutukset . Tänä vuonna AMKissa käynnistyy ensimmäistä kertaa  bio- ja kiertotalouden muuntokoulutus  insinööreille.

Kiertotalousajattelu on myös tuotu entistä jäsennellymmin osaksi ammattikorkeakoulun tutkintoon tähtäävien koulutusten sisältöjä, mikä vankistaa alueen kiertotalousosaamista myös pitkällä aikajänteellä.

www.lapinamk.fi