Rakennuskoneiden käyttöä ja -vuokramarkkinoita on Suomessa tutkittu paljon 2010-luvulla ja niiden kysynnän ennakointiin on kehitetty menetelmät ja systematiikka.

Vuokrauksen arvoon kuuluvat koneiden ja laitteiden ohella niihin liittyvät lisäpalvelut (suunnittelu, asennus ja kuljetus...). Rakentamisen ohella rakennuskoneita käytetään teollisuudessa, palveluissa ja julkisella sektorilla.

Ammattirakentajien osuus markkinoista on yli 75 prosenttia. Seuraavaksi suurin käyttäjäsektori on teollisuus 10 prosentilla. Teollisuus vuokrasi rakennuskoneita 92 miljoonalla eurolla vuonna 2018.  Palvelusektorin osuus oli 6 ja julkisen sektorin 3 prosenttia. Kuluttajien osuus vuokramarkkinoista on 4 prosenttia eli selvästi pienempi kuin teollisuuden.

Palveluiden osuus liikevaihdosta on kaksinkertaistunut 2010 luvulla

Rakennuskoneiden vuokrauksessa palvelut kasvavat selvästi nopeammin kuin pelkkien koneiden vuokraus. Palveluiden osuus on tällä hetkellä lähes 30 prosenttia vuokraustoiminnan liikevaihdosta, arvoltaan 250 miljoonaa euroa. Palvelujen määrä on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2010.

Esimerkkeinä palveluista ovat koneiden ja laitteiden kokonaisvaltainen suunnittelu, esimerkiksi kunnossapitoprosessin läpimenoajan näkökulmasta painotettu laitteisto.

Asiantuntijapalveluja on kehitetty koneiden ja laitteiden valintaan, kunnossapitoprosessien toteutuksen suunnitteluun, turvallisuussuunnitteluun ja olosuhdepalveluihin. Tyypillisiä palveluja ovat myös asentaminen ja purku, tarkastaminen, opastus, koulutus ja logistiikka/kuljetukset.

Koneiden ja laitteiden etäseuranta auttaa vuokrayritystä mm. huoltotarpeiden ja vikaantumisen havaitsemisessa turvaten näin koneiden toimintakyvyn ja välttäen viiveitä.

Keskeisiä palveluja ovat myös työkohteen turvallisuuden (safety&security) ja olosuhteiden (epäpuhtaudet, melu, kosteus, lämpötila) hallintaan liittyvät palvelut. Vuokraaja huolehtii, että turvallisuus ja olosuhteet ovat kunnossa ja sovitun mukaiset.

Esimerkiksi telineiden- ja suojauskaluston arvosta yli puolet muodostuu asennus- ja muista palveluista. Alalla on myös toimijoita, jotka toimivat pelkästään koneiden ja laitteiden asennuksessa.

Teollisuusyritysten vuokrakoneiden käyttö on kasvanut vajaa 10 prosenttia 2010-luvulla

Kasvu on ollut hidasta koko vuokramarkkinoiden 50 prosentin kehitykseen verrattuna. Teollisuusyritysten osuus vuokrayritysten asiakkaana onkin pienentynyt 2010-luvulla. Vuonna 2010 se oli 15 ja nyt 10 prosenttia. Muutoksen taustalla on vuokrakoneiden käytön voimakas yleistyminen rakentamisessa sekä rakentamisen kova kasvu.  Teollisuustuotannossa oli pitkä vaisu jakso 2010–15, mikä näkyi myös kunnossapitotarpeessa.

Vuonna 2010 vuokrakoneiden osuus talonrakentamisen konekäytöstä oli 40 prosenttia, nyt noin 55 prosenttia. Vuokrayritysten näkökulmasta penetraation tuoma kasvu on ollut tällä vuosikymmenellä lähes 40 prosenttia. Rakentamisen kysynnän hiljentyessä vuokrayritysten kannattaakin kiinnittää enemmän huomiota kasvavaan teollisuusyritysten kysyntään ja kehittää niiden tarvitsemia palveluja.

Teollisuusyritykset vuokraavat rakennuskoneita pääosin kunnossapitotöihin

Vuokrakoneet soveltuvat hyvin teollisuuden kunnossapitotoimintaan. Niiden käyttöaste jää usein pieneksi ja huolto ja kunnossapito vaativat resursseja. Vuokraajilta saa tarkoitukseen juuri sopivan ja nykyaikaisen koneen, joka täyttää jatkuvasti tiukentuvat lainsäädännön vaatimukset. Vuokrausaste teollisuudessa on arvatenkin korkea, mutta vuokrakoneiden käytön osuutta kuten rakentamisesta ei ole arvioitu. Rakennuskoneiden teollisuuden käytöllä tarkoitetaankin nimenomaan muuta kuin rakentamisen käyttöä.

Rakennuskonevuokraajien viime vuosien työ palveluiden kehittämiseen sopii hyvin teollisuuden kunnossapitoon. Teollisuusyritysten on hyvä tiedostaa tehty kehitystyö. Kunnossapitotöiden tehostaminen on tärkeä asia ja lisääntyvät palvelut tukevat yritysten painottumista ydinosaamiseensa. Vaativa asiakas on keskeinen tekijä vuokratoiminnan kehittämisessäkin. Teollisuusyritysten vuokramarkkinoissa on runsaasti kasvupotentiaalia.

****

Artikkeli on lyhennelmä Promaint-lehdessä ilmestyneestä artikkelista, jonka ovat kirjoittaneet johtava neuvonantaja Pekka Pajakkala ja toimitusjohtaja Markku Riihimäki Forecon Oy:stä.