https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Alan Uutiset | 29.4.2019

Loiste Sähköverkko investoi toimitusvarmuuteen; sähkön siirtohinnat nousussa

Loiste Sähköverkon vuoden 2019 suurin jakeluverkkoinvestointi noin 1,4 miljoonaa euroa sijoittuu Hyrynsalmelle. Hankkeeseen kuuluu Väisälä-Ukkohalla -alueen maakaapelointi sekä verkon etäkäytön lisääminen viankorjauksen nopeuttamiseksi.

loiste3

- Investointitasomme on jatkossakin kasvussa ja näkyy siirtohintatason nousuna, Loiste Sähköverkon toimitusjohtaja Heikki Juntunen sanoo.

Loiste investoi tänä vuonna sähköverkkoon yhteensä 21,9 miljoonaa euroa. Investoinnit kohdentuvat pääosin jakeluverkkoon eli lähellä asiakasta olevaan verkonosaan. Investointisumma nousee edellisestä vuodesta noin kaksi miljoonaa euroa.

Kainuussa sähköverkon johtopituus käyttöpaikkaa kohden on noin kaksi kertaa pitempi kuin keskimäärin Suomessa. Yhteensä sähköverkon pituus on 13 380 kilometriä ja verkkovastuu alue on 7,7 prosenttia koko maan pinta-alasta.

Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla olevaa sähköverkon toimitusvarmuutta on vahvistettu jo yli 10 vuoden ajan. 60- ja 70-luvuilla rakennettu verkko ei ole kokonaisuudessaan tulevien vaatimuksien mukainen. Lain mukaan vuonna 2028 myrsky tai lumikuormat eivät saa aiheuttaa asiakkaalle asemakaava-alueella yli 6 tuntia eivätkä muualla yli 36 tuntia kestävää keskeytystä.

-  Olemme saaneet Energiavirastolta lisäaikaa vuoteen 2036, joka mahdollistaa investointien jaksottamisen maltillisemmin pidemmälle aikavälille, Heikki Juntunen kertoo.

Viranomainen valvoo sähköverkon kehittämistä ja toimitusvarmuutta

Hyvän toimitusvarmuuden edellytyksenä ovat verkkojen jatkuva kehittäminen ja verkon käyttäjien kohtuullisten vaatimusten täyttyminen. Energiavirasto valvoo verkkojen kehittymistä ja heille toimitetaan vuosittain hyväksyttäväksi verkoston tilannekuva ja toteutunut toimitusvarmuus.

Loisteen sähköverkkoalueella toimitusvarmuutta vahvistetaan entisestään kaapeloinneilla taajamissa sekä taajamien lievealueilla. Haja-asutusalueilla verkkoa siirretään teiden varteen, jolloin kunnossapito ja viankorjaus nopeutuu.

Työmaatauluissa on erikseen ilmoitettu työmaasta vastaavan urakoitsijan puhelinnumero, josta voi tarvittaessa tiedustella työmaan tilanteen etenemistä.

Uusimmat artikkelit

22.4.2024 | Alan Uutiset

Nesteen ensimmäinen koeajo käytetyistä renkaista valmistetulla pyrolyysiöljyllä onnistui

Koeajossa Neste tuotti korkealaatuista raaka-ainetta uusien muovien ja kemikaalien valmistukseen.

Euroopan suurin ja modernein taivekartonkikone vihittiin käyttöön Husumissa Ruotsissa

Metsä Boardin Husumin taivekartonkikone on 600 000 tonnin vuosikapasiteetilla Euroopan suurin ja modernein, ja sen tuotannossa käytetty energia on 98-prosenttisesti fossiilitonta

15.4.2024 | Tutkimus ja koulutus

VTT:n miljoonainvestointi plasma-FIB-pyyhkäisyelektronimikroskooppiin – Huippuluokan materiaalikehitystä teollisuuden tarpeisiin

Suomen ensimmäinen plasma-FIB-tekniikkaan perustuva pyyhkäisyelektronimikroskooppi on otettu käyttöön VTT:n tiloissa Espoossa. Investointi edistää merkittävästi suomalaista materiaalien tutkimusta esimerkiksi vetytalouden, laivateollisuuden ja akkuteollisuuden tarpeisiin sekä palvelee materiaalivaurioiden selvitystä.

Kuinka hyvä 3D-tulostettu ja laserkarkaistu työkalu voi olla?

SSAB:n Borlängen tehtaalla testattiin 3D-tulostettuja työkaluja tuotannossa. Laserkarkaistu lävistin saavutti kolminkertaisen käyttöiän verrattuna alkuperäiseen osaan. Pidemmän käyttöiän lisäksi kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat.

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.

Espoosta ensimmäinen kaupunki, jonka sähköverkosta tulee pullonkaula puhtaalle siirtymälle?

“Espoossa sähköverkon kapasiteetti tulee vastaan ensimmäisenä ja datan perusteella muutos tapahtuu nyt nopeammin kuin kukaan olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut”, Carunan asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen sanoo.

Metsä Tissuen Kreuzaun tehtaalla siirryttiin puupelletteihin - päästöt vähenevät 30 000 CO2-tonnia vuodessa

Siirtymän taustalla oli yksinkertainen idea vaihtaa polttoainetta, mutta säilyttää tekninen infrastruktuuri ennallaan.