Alan Uutiset | 15.6.2019

Merenkulun automaatio puhutti IMO:n meriturvallisuuskomiteaa

Kansainvälisen merenkulujärjestön (International Maritime Organization, IMO) meriturvallisuuskomitea kokoontui Lontoossa 5.-14.6.2019. Kokouksessa hyväksyttiin ohjeistus, joka tähtää siihen, että automaatiokokeilut eivät vaaranna merenkulun tai ympäristön turvallisuutta. Myös rikkirajoitusta tarkasteltiin turvallisuuden näkökulmasta.

IMO_6_19

Meriturvallisuuskomitea kokoontuu seuraavan kerran varsinaiseen kokoukseensa toukokuussa 2020. Kuva: IMO

Suomen Varustamojen tiedote kertoi, että merenkulun automaatio on vakiinnuttanut paikkansa asialistalla.

- Vaikka aihe edelleen herättää näkemyksiä puolesta ja vastaan, käydään siitä keskustelua jo melko luontevasti. Toinen vahvasti esillä oleva aihekokonaisuus on polttoaineiden vaatimustenmukaisuus.

- Meriturvallisuuskomiteassa (Maritime Safety Committee, MSC) jatkui vuosi sitten liikkeelle lähtenyt työ merenkulun automaation lisääntymisen huomioimiseksi. Kokouksen aikana viimeisteltiin ja hyväksyttiin ohjeistus, joka tähtää siihen, että automaatiokokeilut eivät vaaranna merenkulun tai ympäristön turvallisuutta.

- Eniten keskustelua herättivät vastuukysymykset, alusten miehitys sekä kokeiluihin maissa ja aluksella osallistuvien henkilöiden osaaminen. Ohjeiden laadinnan lisäksi valmisteltiin käynnissä olevan säädösarvioinnin jatkovaiheita mittavan työn tehokkaan etenemisen varmistamiseksi. Meneillään olevan ensimmäisen vaiheen yhteydessä arvioidaan mihin eri säädöksiin lisääntyvä automaatio vaikuttaa ja miten. Näitä tuloksia arvioidaan syyskuun alussa pidettävässä kokouksessa.

Suomi kansainvälisen kehityksen kärjessä

Suomi on ollut IMO:ssa vahvasti esillä merenkulun digitalisaatioon ja automaatioon liittyen. Liikenne- ja viestintäministeriö ja Traficom olivat yhteistyössä valmistelleet esityksen, joka toi esille tuoreimpia aiheeseen liittyviä kehitysaskeleita Suomessa.

- Tiistaina 11.6. kokouspäivän päätteeksi pidetty esitys kiinnosti kansainvälistä yleisöä, jota kokoontui runsaasti uutisia kuulemaan. Esityksen jälkeen yleisö esitti useita hyviä kysymyksiä: 5G avomerellä, lisääntyvän automaation vaikutus vakuutuksiin, kyberturvallisuuden huomioiminen ja Suomen luotsauslain muutokset.

MSC:n kokouksen laajalla asialistalla oli tällä kertaa mukana myös runsaasti jo aiemmin hyväksyttyjen muutoksien vahvistamisia sekä useita ensi vaiheen hyväksynnän saaneita muutoksia.

- Nämä SOLAS yleissopimusta ja eri säännöksiä koskevat muutokset liittyvät muun muassa paloturvallisuuteen, pelastuslaitteisiin ja alusten rakenteisiin. Nyt vahvistetut muutokset tulevat voimaan vuosien 2021-2024 aikana.

- Laajimpia päivityksiäkin joukosta löytyy: IMSBC-säännöstön (International Maritime Solid Bulk Cargoes Code) ja ESP-säännöstön (Enhanced Survey Programme Code for bulk carriers and oil tankers) päivitetyt versiot ovat laajuudeltaan useita satoja sivuja.

MSC tarkasteli rikkirajoitusta turvallisuuden näkökulmasta

Ensi vuoden alussa voimaan tuleva maailmanlaajuinen polttoaineiden 0,5 prosentin -rikkiraja on nostanut keskustelussa esiin muun muassa vaatimustenvastaisten polttoaineiden mukanaan tuomat riskit. .

- Kokouksessa hyväksyttiin suunnitelma, jonka mukaisesti vuonna 2020 työstetään säädöksiä koskien esimerkiksi leimahduspisteen pakollista dokumentointia sekä kehitetään menettelyjä vaatimustenvastaisten polttoainetoimitusten raportoimiseksi ja toimittajiin kohdentuvien jatkotoimenpiteiden varmistamiseksi.

Kokouksen tehtävänä oli tällä kertaa myös valita komitean seuraava puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja.

- MSC:n kaltaisen komitean johtaminen tehokkaasti on vaativa tehtävä, totesi IMO:n pääsihteeri Kitack Lim käynnistäessään valintaa.

Valinta sujui jouhevasti ja valituiksi tulivat tehtäviä aiemminkin hoitaneet puheenjohtaja Australian Brad Groves ja Argentiinan Juan Carlos Cubisino (vara-pj).

www.navigatormagazine.fi

Uusimmat artikkelit

Fortumilta ratkaisu jätteenpolton tuhkaongelmaan

Fortum avaa lähiviikkojen aikana Suomen ensimmäisen tuhkankäsittelylaitoksen Porin Mäntyluodossa. Kyseessä on merkittävä ratkaisu tuhkan polttamisen mukana syntyvän suolaongelman poistamiseksi.

15.10.2019 | Tutkimus ja koulutus

IoT:n hyödyntäminen yrityksissä on merkittävässä kasvussa

Elisan teettämän tutkimuksen* mukaan jo lähes puolet yli 500 hengen suomalaisista yrityksistä ja organisaatioista hyödyntää esineiden internetiä. Sen käyttäminen on lisääntynyt erityisesti 250–1000 hengen yrityksissä ja organisaatioissa.

Uusi moottoroitu sääsuoja edistää puurakentamista

NCC rakentaa Kruunuasunnoille Turun Linnanfälttiin kahta puukerrostaloa, jotka valmistuvat täysin uudenlaisen sääsuojan alla. 

14.10.2019 | Alan Uutiset

Rakentamisen hyvä suhdannevaihe on päättymässä

Rakentamisen tuotanto pysyy kuluvana vuonna lähellä nykytasoaan tai vähenee enintään kaksi prosenttia vuodentakaisesta, arvioi rakennusalan suhdanneryhmä 14. lokakuuta julkaistussa raportissaan. Ensi vuonna rakentamisen tuotanto vähenee 1,5–3,5 prosenttia.

Empower ja Visuon käynnistävät yhteistyön 360°VR-teknologiaa hyödyntävien digitaalisten ratkaisujen kehittämisessä

Empower ja 360° visuaalisten työkalujen toimittaja Visuon ovat aloittaneet yhteistyön, jossa teollisuudelle älykästä kunnossapitoa ja ylläpidon analytiikkapalveluita tarjoava Empower hyödyntää Visuonin 360° VR-teknologiaan pohjautuvaa alustaa Em360° toimitilojen mallinnus- ja etähallintaratkaisussa Suomessa.

18.9.2019 | Kumppaniartikkeli

Uusi puhtaasti kaasukäyttöinen Wärtsilä 31SG -moottori vähentää merenkulun päästöjä

Teknologiayhtiö Wärtsilä tuo markkinoille puhtaasti  kaasukäyttöisen Wärtsilä 31SG -moottorin  merisovelluksia varten. Wärtsilä 31 -tuotealustaan perustuvan moottorin dieselversio julkaistiin  Guinnessin ennätystenkirjassa maailman tehokkaimpana nelitahtidieselmoottorina

Perusväylänpidon lisärahoitus tulee tiestölle viime tipassa

Hallitus on sopinut vuoden 2020 budjettiesityksestä.  Perusväylänpidon rahoitukseen ehdotetaan pysyvää 300 miljoonan euron tasokorotusta tie-, raide- ja vesiväylien korjausvelan kasvun pysäyttämiseksi ja korjausvelan vähentämiseksi. Yhdessä muiden korotusten kanssa perusväylänpidon rahoitukseen tulee lisäystä 362 miljoonaa euroa vuonna 2020.