https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Alan Uutiset | 24.2.2021

Naisten osuus johtajista on noussut Suomessa ennätyskorkeaksi

Naisten osuus johtajista on noussut Suomessa ennätyskorkeaksi, osoittaa EVAn Lasikattomittari. Suomi kirii kiinni tasa-arvon mallimaata Ruotsia, mutta sukupuolittuneilla työmarkkinoilla riittää edelleen rakenteita romutettaviksi.

 

naisiajohtavassaasemassa-1200x675

Lasikattomittarissa tarkastellaan naisten osuutta johtavissa tehtävissä, naisten ja miesten eroa työvoimaan osallistumisessa ja korkea-asteen koulutuksessa, lastenhoitokuluja ja äitien palkallisia vapaita. Mittariin on kerätty tietoja eri Euroopan maista sekä Yhdysvalloista.

EVAn Lasikattomittariin on kerätty uusimmat luvut ILO:n ja OECD:n tietokannoista. Mittari mukailee The Economist -lehden The glass ceiling -indeksiä.

Naisten osuus kaikista johtajista Suomessa on 36,8 prosenttia. Naisia on nyt Suomessa enemmän johtajina kuin OECD-maissa keskimäärin, käy ilmi EVAn päivitetystä Lasikattomittarista.

Vuonna 2017 naisia oli johtavissa tehtävissä suomalaisissa yhtiöissä, hallinnossa ja järjestöissä 31,5 prosenttia.

– Jos sukupuolten edustus on 40–60 prosentin välillä, voi todeta, että tasa-arvo toteutuu johtajaksi nousemisessa. Rakkaat länsinaapurimme ovat kivunneet 40 prosentin rajapyykin yli naisjohtajien osuudessa. Suomi tulee Ruotsin perässä, EVAn johtaja Emilia Kullas sanoo.

Kiintiöt eivät ole välttämättömiä

Naisten eteneminen ylimpään johtoon suomalaisissa ja ruotsalaisissa pörssiyhtiöissä näyttäisi tapahtuvan ilman kiintiöitäkin.

suomiruotsi

Norja otti Pohjoismaista käyttöön naiskiintiöt pörssiyhtiöiden hallituksissa vuonna 2006 ja Islanti seurasi vuonna 2013. Odotetusti molemmissa maissa naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituksissa nousi lakimuutoksen jälkeen lain edellyttämälle tasolle, mutta molemmissa maissa osuus on viime vuosina ollut laskusuunnassa. Sen sijaan Suomessa ja Ruotsissa 40 prosentin raja on lähestynyt tasaisesti ilman kiintiöitä.

– Kiintiöitä tärkeämpää vaikuttaisi olevan se, kuinka naiset pääsevät etenemään urillaan ennen nousemista ylimpiin johtotehtäviin. Pörssiyhtiön hallitukseen ei ole asiaa ilman tukevaa kokemusta liiketoiminnan johtamisesta. Johtajaksi nousu edellyttää usein isoa työtuntimäärää viikossa. Jotta työn ja perheen voisi yhdistää, kotiin pitäisi palkata apua. Työn ankara verokiila osuu sekä kotiapua palkkaavaan että kotiaputyötä tarjoavaan naiseen, Kullas sanoo.

Naiset ajavat Suomessa taksia, toimivat kaivosinsinööreinä ja johtavat paperitehdasta. Tämä ei ole Pohjoismaiden ulkopuolella mitenkään itsestään selvää.

Kullaksen mukaan naisia nousee johtajiksi koulutuksen ja työkokemuksen myötä, mutta kehitykseen vaikuttaa myös talouden kasvu.

– Kun talous kasvaa, yritysten tilauskirjat täyttyvät, osaajista on pulaa – silloin töihin tarvitaan kaikki ammattilaiset.

Perhevapaauudistus tärkeä

Tasa-arvon vauhdittaminen naisjohtajien osuudessa edellyttää Emilia Kullaksen mukaan verokiilan alentamista ja kotihoidontuen poistamista.

– Hallituksen perhevapaauudistus hukkasi mahdollisuutensa parantaa tasa-arvoa. Uudistuksen myötä perhevapaa pitenee, mutta perheet saavat itse päättää, miten 13 kuukauden mittainen vapaa jaetaan. Näyttää siltä, että ilman pakkoa jatkossakin pienten lasten kanssa ovat kotona enimmäkseen äidit. Kotihoidontukeen hallitus ei uskaltanut koskea lainkaan, Kullas sanoo.

EVAn Lasikattomittari seuraa naisten aseman kehittymistä johtajissa, työvoimaan osallistumisessa ja koulutuksessa eri maissa. Lisäksi Lasikattomittariin päivitetään kotitalouksien lastenhoitoon käyttämät keskimääräiset menot sekä valtion äideille myöntämät palkalliset vapaat eri maissa.

Uusimmat artikkelit

Suomen ja Viron välisen EstLink 2 -yhteyden korjaustyöt alkavat toukokuussa

Merenpohjaan asennetaan uutta kaapelia noin kilometrin verran. Sähkönsiirtoyhteyden odotetaan palaavan kaupalliseen käyttöön heinäkuun puolivälissä.

2.5.2025 | Alan Uutiset

Suomen ensimmäisen CAM-tehtaan rakentaminen alkaa – Kotkassa juhlistettiin peruskiven muurausta

Beijing Easpringin litiumioniakkujen katodiaktiivimateriaalia valmistavan tehtaan odotetaan toimivan ensivaiheessa 60 000 tonnin vuosikapasiteetilla, ja työllistävän suoraan noin 270 henkilöä. 

Kemikaalit aiheuttavat paljon vakavia työtapaturmia – laiminlyönnit voivat johtaa rikosseuraamuksiin

”Työpaikoilla käytetään paljon vaarallisia kemikaaleja huolimattomasti. Valitettavasti monet työnantajat eivät tunnista kemiallisten tekijöiden aiheuttamaa vaaraa omalla työpaikallaan”, työsuojelutarkastaja Mikko Järvenreuna toteaa.

Gasumin biokaasu pienentää Metsä Groupin valmistaman kartongin hiilijalanjälkeä

Vähäpäästöisiä kartonkeja haluavat asiakkaat ovat tyypillisesti suuria toimijoita, joilla on tiukat kestävyystavoitteet.

Olkiluoto 2 palaa sähköntuotantoon vasta toukokuussa

Olkiluoto 2 -laitosyksikön sähköntuotanto keskeytettiin tiistaina 15. huhtikuuta turbiinilaitoksen generaattorilla havaitun kosteuden nousun vuoksi. OL2:n generaattorin roottori vaihdetaan vararoottoriin.

10.3.2025 | Kumppaniartikkeli

Sulzerin innovatiiviset ratkaisut vedenkäsittelyyn ja pumppaamiseen

Sulzer on yksi Suomen johtavista vedenkäsittelyn ja pumppausteknologian toimijoista. Yhtiön panostukset kotimaisuuteen, kestävään kehitykseen, kokonaisratkaisuihin ja asiakaspalveluun tekevät siitä luotettavan kumppanin sekä kunnallisille että teollisille toimijoille.

30.1.2025 | Tutkimus ja koulutus

VTT:n uusi valmennusohjelma auttaa suomalaisyrityksiä puolustusteollisuuden markkinoille

VTT käynnistää maksuttoman valmennusohjelman kaksikäyttöteknologiasta. Puolustusmarkkinat kiinnostavat, mutta yritysten on vaikea tunnistaa osaamista. Siviiliteknologiakin voi soveltua puolustuskäyttöön.