Selvityksen mukaan tyypillinen hallituksen jäsen pörssiyrityksessä on 56-vuotias suomalainen mies. Vain 27 prosenttia hallituksen jäsenistä on alle 50-vuotiaita. Tällä hetkellä 17 yrityksen hallituksessa ei ole yhtäkään naista. Hallitusten, joissa on vain yksi tai ei yhtään naista, osuus on 49 prosenttia.

– Tarvitsemme hallituksiin enemmän monimuotoisuutta, enemmän naisia ja nuorempaa väkeä, mutta myös eri kansallisuuksia ja erilaista osaamista. Kaikkien hallitusten jäsenten ei tarvitse olla toimitusjohtajia, talousjohtajia tai liiketoimintajohtajia, sanoo Prönön toimitusjohtaja Helene Auramo, joka on yksi Slushin perustajista.

Nuoret naiset pääsevät hallitukseen vain harvoin

Vaikka alle 40-vuotiaat muodostavat ison osan työikäisistä Suomessa, vain 6 prosenttia hallituksen jäsenistä edustaa kyseistä ikäryhmää. Hallitustoiminta on luonteeltaan vaativaa ja edellyttää jäseniltä usein pitkää kokemusta. Alle 40-vuotiailla ammattilaisilla olisi hallitustyöskentelyyn silti paljon annettavaa ja uudenlaista, yrityksen menestyksen kannalta arvokasta osaamista.

– Monessa hallituksessa ei ole alle 40- tai edes alle 50-vuotiaita jäseniä. 75 prosenttia hallituksista toimii ilman milleniaalien panosta. Eri ikäluokkien tuomat näkökulmat pitäisi nähdä arvokkaana asiana. Tulevaisuutta ajatellen olisi järkevää, että nuoria ammattilaisia olisi enemmän mukana hallituksissa, Auramo kertoo.

– Olen itse yksi nuorimmista naisista pörssiyrityksen hallituksessa. Yleensä alle 40-vuotiaita naisia nähdään hallituksissa vain harvoin, ellei taustalla ole esimerkiksi perheessä kulkeva omistajuus.

Monimuotoisuutta voi rakentaa monin keinoin

Yhdeksi ratkaisuksi hallitusten monimuotoisuuden puutteeseen ehdotetaan usein kiintiöitä. Norjassa on ollut vuodesta 2008 sukupuolikiintiö, jonka mukaan 40 prosenttia hallituspaikoista pitää olla naisilla. Myös Ranskassa on käytössä samansuuruinen kiintiö, ja siellä muutos on ollut tehokasta. Vuonna 2011 käyttöön otetun kiintiön avulla naisten osuus oli kasvanut vuonna 2020 jo 44 prosenttiin Iza-instituutin tutkimuksen mukaan.

Auramon mukaan hallituksiin on mahdollista saada monimuotoisuutta myös muilla keinoin. Pörssiyritysten hallituksiin tarvitaan uusia esikuvia, jotta naiset ja nuoret voivat alkaa pitää vaihtoehtoa varteenotettavana. Myös hallituspaikoista kiinnostuneiden löytämistä tulee helpottaa.

– Olen kuullut paljon tarinoita siitä, että naisia ja nuoria on niin vaikea löytää hallituksiin tai naiset eivät olisi niin kiinnostuneita hallituspaikoista. Tämä ei pidä paikkaansa. Prönö-alustalla on selkeästi nähtävissä, että hallitus- ja neuvonantajapaikat kiinnostavat naisia, Auramo sanoo.

Prönö-alustalla ihmiset voivat kertoa profiilissaan, mikäli he ovat kiinnostuneet hallitustyöskentelystä tai toimimisesta neuvonantajana. Prönöstä voi löytää hallituspaikasta kiinnostuneiden lisäksi mentoreita, sparraajia ja konsultteja. Palvelusta löytyy yrittäjiä, johtotehtävissä toimivia, luovan alan osaajia ja freelancereita, mutta myös esimerkiksi hammaslääkäreitä, tutkijoita ja arkkitehtejä. Prönöon liittyminen on maksutonta ja alustalla voi aloittaa uuden hallituksen etsinnän tai ilmoittautua itse hallituspaikasta kiinnostuneeksi.

Prönön hallitusselvityksen löydökset pähkinänkuoressa:

Pörssiyritysten hallitukset

• 993 hallituspaikkaa, 273 naisilla ja 720 miehillä
• 161 yritystä: 32 First North, 53 Small cap, 44 Mid cap, 32 Large cap
• Hallitusten jäsenten keski-ikä on 56 vuotta
• Hallitusten jäsenet ovat 24-87-vuotiaita
• Vain 27% hallitusten jäsenistä on naisia
• Vain 7% puheenjohtajista on naisia
• Vain 6% hallitusten jäsenistä on syntynyt 1980- tai 1990-luvuilla
• 27% hallitusten jäsenistä on alle 50-vuotiaita
• 11% yrityksistä ei ole yhtään naista hallituksessa
• 39% yrityksistä vain 1 naisjäsen hallituksessa
• 78% hallitusten jäsenistä on Suomen kansalaisia
• 75% yrityksistä ei yhtään milleniaalia hallituksessa

Miten selvitys toteutettiin?

Tiedot kerättiin 16.10-4.11.2020 välisenä aikana yritysten verkkosivuilta ja kaupparekisteristä. Yritykset luokiteltiin eri kokoluokkiin Helsingin Pörssin sen hetkisen tiedon perusteella, eikä mahdollisia muutoksia tiedonkeruun jälkeen ole huomioitu. Tämän jälkeen tiedot analysoitiin tutkimuskysymysten pohjalta ja vietiin lopuksi esitettävään muotoon.