Nykypäivän kansainväliseen työelämään kuuluu lisääntyvä matkustaminen lyhyistä matkoista pitkäkestoisiin ulkomaankomennuksiin. Yritykset osaavat jo varautua pitkien ulkomaankomennusten vaatimaan paperisotaan, mutta muutaman päivän mittaisiin työkeikkoihin vaadittavat luvat tulevat usein yllätyksenä. Monet maat ovat tuntuvasti kiristäneet työlupakäytäntöjään.

– Jos suomalaisyrityksen työntekijä lähtee kahdeksi päiväksi vaikkapa koulutustehtäviin maailmalle, siihenkin tarvitaan todennäköisesti työlupa. Tuottavaa työtä varten tarvitaan useisiin maihin työlupa ensimmäisestä päivästä lähtien, muistuttaa konsulttiyhtiö KPMG:n partneri Annika Sandblom.

Suuri muutos 10 vuoden aikana

Artikkelin mukaan  monimutkaiset lupakäytännöt aiheuttavat eniten päänvaivaa yrityksille, joilla on toimintaa eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi Wärtsilässä on vuosittain käynnissä 70–100 voimalaitosprojektia ympäri maailmaa. Projekteissa työskentelevien wärtsiläläisten työkomennukset kestävät tyypillisesti 3–24 kuukautta ja heille hankitaan aina asianmukaiset luvat.

– Muutos työlupakäytännöissä on ollut merkittävä viimeisten 10 vuoden aikana. Työlupien hankkimisen lisäksi myös komennusten seuranta ja henkilöverotuksen järjestäminen kohdemaassa ovat muuttuneet työläämmiksi, kertoo johtaja Janne Wessman Wärtsilän voimalaitosten rakennuttamispalveluista MTV Uutistisille antamassaan haastattelussa.

Keskeinen syy työlupasäännösten tiukentumiseen on Annika Sandblomin mukaan tiedonsiirron kehittyminen. Lupakäytäntöjen muuttumiseen vaikuttaa digitalisaatio: tiedonsiirto eri viranomaisten välillä sujuu nyt nopeammin kuin ennen.

Toinen syy on protektionismin nousu, jolla halutaan suojella oman maansa työvoimaa. Yksi kaikkein protektionistisimmista maista on artikkelin mukaan Yhdysvallat.

Seuraukset voivat olla ankaria

Lupakäytännön kiristyessä myös sääntöjen kiertämisestä ja rikkomisesta seuraavat rangaistukset ovat muuttuneet aiempaa ankarammiksi. Sandblom korostaa artikkelissa, että sanktiot voivat olla vakavia ja yritys voi joutua paikallisten viranomaisten mustalle listalle. Aasian maissa voi uhata jopa vankilatuomio.

Sandblomin mukaan Afrikka on erityisen haastava alue työlupa-asioiden suhteen. Maanosassa on vallalla erilainen aikakäsitys kuin Pohjois-Euroopassa. Kiinassa taas syrjäisempien alueiden viranomaiskäytännöt saattavat olla kirjavia.

– Kiinalaisilla viranomaisilla on täysi oikeus vaatia lisää dokumentteja niiden rinnalle, joita aiemmin on vaadittu. Todistusten tulee olla myös olla oikealla tavalla leimattuja, vaikka Suomesta voi olla todella vaikea löytää leimasimia, Sandblom kertoo artikkelissa.