https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Alan Uutiset | 6.11.2018

Pohjoismainen tutkimus: Digitalisaatio etenee vakiintuneiden yritysten vauhdittamana

Pohjoismaissa kokonaisten toimialojen digitalisaatio saa tuulta alleen vakiintuneiden yritysten muuttaessa liiketoimintamalliaan. Toisin kuin usein ajatellaan, markkinoita eivät disruptoi digiympäristöön syntyneet firmat, vaan perinteiset yritykset, joilla on jo vahva markkina-asema, uskollinen asiakaskunta, kukoistava kumppaniekosysteemi ja tunnettu brändi. Muun muassa nämä seikat selviävät ohjelmisto- ja palveluyhtiö Tiedon teettämästä Towards a data-driven future -tutkimuksesta.

bigD2

- Mullistavat avaukset jäävät usein vähemmälle huomiolle, jos niiden takana on vakiintunut yritys. Vaikutus on kuitenkin vähintään yhtä suuri kuin jos kyseessä olisi digitaaliseen ympäristöön perustettu startup. Markkinaa disruptoivat aloitteet voivat tulla myös yrityksiltä, jotka tulevat markkinan ulkopuolelta. Muutoksen takana voi ollakin vain kapeaa markkinarakoa hyödyntävä tai ulkomailta tuleva toimija, toteaa Tiedon teknologiajohtaja Markus Suomi.

Tutkimuksen toteuttaneen markkinatutkimusyhtiö IDC:n ennusteen mukaan yli puolet maailman taloudesta digitalisoituu vuoteen 2021 mennessä, ja kasvu syntyy kaikilla toimialoilla digitaalisista tuotteista ja palveluista. Kilpailukykynsä säilyttääkseen yritysten on siis pakko digitalisoida tarjoomansa, toimitusketjunsa ja koko liiketoimintamallinsa. 

Pohjoismaiset yritykset jäävät jälkeen maailmanlaajuisesti toimivista kilpailijoista

Maailmalla liiketoimintaansa jo digitalisoivien yritysten osuus (29 %) on huomattavasti suurempi kuin Pohjoismaissa (16 %). Muutosta johtavat pohjoisamerikkalaiset yhtiöt. Pohjoismaisissa yrityksissä keskitytään yhä toiminnan tehostamiseen, ja eteneminen on hidasta, ellei markkinoille ilmesty voimakkaasti disruptoivaa tekijää. Vaikka pohjoismaisissa organisaatioissa omaksutaan nopeasti uutta teknologiaa, vain harvat (7 %) ovat vastaavasti muuttaneet ansainta- tai liiketoimintamallejaan.

Digitalisaatio tarjoaa kuitenkin myös ennennäkemättömiä toiminnan tehostamisen ja liiketoiminnan kasvun mahdollisuuksia pohjoismaisille yrityksille. Vastaajista 53 prosenttia uskoo, että digitalisaatio lisää tehokkuutta ja tuottavuutta. 45 prosenttia uskoo, että asiakkaiden vaatimukset ja odotukset muuttuvat. 43 prosenttia uskoo, että digitalisaatio mahdollistaa liiketoiminnan kasvun. Vain 13 prosenttia vastaajista pitää digitalisaatiota uhkana yrityksensä liiketoiminnalle.

80 prosenttia pohjoismaisten yritysten johtajista uskoo, että suurimmat muutokset ovat vielä edessäpäin. Samaan aikaan 85 prosenttia heistä odottaa liiketoimintamallien muuttuvan ja kokee useimpien organisaatioiden olevan vielä digitaalisen muutosmatkan alkumetreillä.

- Edellinen tutkimuksemme osoitti, että seitsemän kymmenestä päättäjästä uskoo nykyisen liiketoimintamallin vanhentuvan seuraavan viiden vuoden kuluessa. Uuden tutkimuksen mukaan yritysjohtajat kaikilla toimialoilla tiedostavat liiketoimintamallien muuttuvan ja muutoksen vaikutuksen heidän toimintaansa. Asiakkaiden vaatimukset ja odotukset ovat muuttuneet, ja niin uudet kuin vanhatkin kilpailijat tuovat markkinoille tuotteita ja palveluita, jotka voivat disruptoida markkinoita, Suomi jatkaa.

Pohjoismaiset organisaatiot hyödyntävät jo nyt ahkerasti uusia teknologioita tullakseen ketterämmiksi ja asiakaskeskeisimmiksi, mutta suhtautuvat varauksella uusiin liiketoimintamalleihin: vastaajista 40 prosenttia katsoo, että yritysten tuotantoprosessit ja arvonluonti muuttuvat. Vastaavasti alle puolet (41 %) näkee, että yritysten tarjoamia tuotteita tai palveluita korvataan uusilla, digitaalisilla vaihtoehdoilla.

- Vahvan kilpailuasetelman ja haastavan taloudellisen tilanteen vallitessa yritykset todennäköisemmin rohkenevat tehdä pelkkää liiketoiminnan tehostamista suurempia muutoksia. Samaan tapaan ne yritykset, jotka kokevat digitalisaation uhkana omalle toiminnalleen, muuttavat todennäköisemmin liiketoimintamalliaan, Suomi tulkitsee.

Toimialojen välillä suurta vaihtelua

Digitalisaatio vaikuttaa kaikkiin toimialoihin. Tutkimuksen mukaan suomalaiset yritykset muuttavat toimintaansa eniten asiakkaiden vaatimusten mukaan (52 %) ja norjalaiset vähiten (35 %). Siihen, miten johtajat suhtautuvat muutokseen, vaikuttaa eniten yrityksen toimiala.

Suurin osa vastaajista pitää yhteisöpalveluita ja data-analytiikkaa liiketoiminnan muutoksen kannalta merkittävimpinä teknologioina. Koneoppiminen (tekoäly) puolestaan lukeutuu vastaajien mukaan yritysten strategisiin painopisteisiin. Lohkoketjuteknologia nousee tietyillä toimialoilla kuten logistiikassa, liikenteessä ja pankkialalla, jossa tekniikasta on jo käyttökokemuksia.

Ruotsi johtaa digitalisaatiohankkeissa

Suomalaisista vastaajista vain 12 prosenttia kertoi, että heidän organisaatiossaan suurimmat teknologialähtöiset muutokset on jo tehty. 38 prosenttia kertoi, että liiketoiminta muuttuu paraikaa, ja 40 prosenttia arveli tärkeimpien muutosten tapahtuvan muutaman vuoden kuluessa.

Ruotsalaiset ovat suomalaisia hiukan edellä digitalisaatiohankkeissa, sillä heidän vastaajistaan 22 prosenttia kertoi suurimpien muutosten olevan jo takana. Norja taas jää Suomen ja Ruotsin jalkoihin kehityksessä. Markkinoiden välisiin eroihin vaikuttavat erilainen kehitysvauhti ja talouskriisin vaikutukset sekä toimialojen väliset erot.

Vahva ote uusista teknologioista menestyksen avain

Tutkimukseen vastanneet johtajat tunnistavat teknologian vetävän kehitystä nyt ja tulevaisuudessa. IT-taustaiset johtajat nousevat yhä useammin luotsaamaan koko yrityksen strategian muutosta. Teknologia ohjaa ja tukee muutosta: kolmansien osapuolten teknologiaa ja innovaatiokiihdyttimiä hyödynnetään, ja IT-organisaatioita myllätään uusiksi.

Digitalisaation tärkein ajuri on vahva teknologiaosaaminen. Yritysten johtoryhmiin perustetaan teknologiajohtajan pestejä, ja IT-johtajat saavat jatkuvasti enemmän vastuuta yritysten liiketoimintaan liittyvässä päätöksenteossa. Tutkimukseen vastanneiden mukaan teknologian ymmärtäminen on avaintekijä digitaalisten ratkaisujen valjastamisessa yritysten käyttöön entistä tehokkaammin.

Lue koko tutkimus:  www.tieto.com/data-drivenfuture

Uusimmat artikkelit

25.3.2024 | Alan Uutiset

Pohjoinen Teollisuus -suurtapahtuma jälleen tiukasti teollisuuden ajan hermoilla

Pohjoinen Teollisuus -suurtapahtuma järjestetään jälleen Oulun Ouluhallissa 22.–23.5.2024. Näytteilleasettajapaikat on loppuunmyyty,  ja tapahtuman ohjelmalava täyttyy mielenkiintoisista ja taatusti ajankohtaisista puheenvuoroista.

Metsä Group ja ANDRITZ rakentavat koetehtaan uusien ligniinituotteiden kehittämiseksi

Metsä Group rakentaa Äänekosken biotuotetehtaan yhteyteen ligniininjalostuksen koetehtaan. Laitteet toimittaa teknologiayhtiö ANDRITZ. Rakennustyöt alkavat kesällä 2024 ja koetehdas valmistuu loppuvuonna 2025. Koetehtaan kapasiteetti tulee olemaan kaksi tonnia uudenlaista ligniinituotetta päivässä.

Kuinka hyvä 3D-tulostettu ja laserkarkaistu työkalu voi olla?

SSAB:n Borlängen tehtaalla testattiin 3D-tulostettuja työkaluja tuotannossa. Laserkarkaistu lävistin saavutti kolminkertaisen käyttöiän verrattuna alkuperäiseen osaan. Pidemmän käyttöiän lisäksi kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat.

Tuulivoima-ala tarvitsee lisää tekijöitä – Turun AMK ja VAMK kouluttavat uusia osaajia

Tuulivoimaloihin tullaan tarvitsemaan paljon teknisen alan osaajia.Turun ja Vaasan ammattikorkeakoulut aloittavat yhteisen tuulivoimaan liittyvän maksuttoman koulutuksen. Opinnot ovat työelämälähtöisiä ja ne on mahdollista suorittaa työn ohessa. 

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.

Espoosta ensimmäinen kaupunki, jonka sähköverkosta tulee pullonkaula puhtaalle siirtymälle?

“Espoossa sähköverkon kapasiteetti tulee vastaan ensimmäisenä ja datan perusteella muutos tapahtuu nyt nopeammin kuin kukaan olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut”, Carunan asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen sanoo.

Metsä Tissuen Kreuzaun tehtaalla siirryttiin puupelletteihin - päästöt vähenevät 30 000 CO2-tonnia vuodessa

Siirtymän taustalla oli yksinkertainen idea vaihtaa polttoainetta, mutta säilyttää tekninen infrastruktuuri ennallaan.