Alan Uutiset | 1.4.2019

Suomi pyrkii akkuliiketoiminnan kärkijoukkoihin

Business Finlandin tilaamassa tuoreessa selvityksessä tarkasteltiin suomalaisen akkutoimialan tilaa ja valmiuksia perustaa akkuekosysteemejä Suomeen. Tutkimusta varten haastateltiin yli sataa asiantuntijaa alan suomalaisista ja eurooppalaista yrityksistä sekä tutkimuslaitoksista. Selvitys antaa suuntaviivoja alan kehitystoimintaan.

alternative-auto-automobile-110844

Akkujen tarpeen on arvioitu yli kymmenkertaistuvan maailmassa ja pelkästään Euroopan akkumarkkinoiden on ennustettu kasvavan 250 miljardiin euroon lähivuosina. Akkujen tarvetta lisää erityisesti sähköisen liikenteen ja uusiutuvan energian käytön lisääntyminen.

- Suomen vahvuuksia alalla ovat kierrätysosaaminen, kestävän kehityksen näkökulmien huomiointi, aktiivinen innovaatiotoiminta sekä yritysten ja tutkimuslaitosten muodostamat kehitys- ja liiketoimintaekosysteemit. Vahvuuksiimme panostamalla voimme nostaa Suomen eurooppalaisen akkuliiketoiminnan kärkijoukkoon, Batteries from Finland toiminnan vetäjäSeppo Kaikkonen Business Finlandilta sanoo.

- Suomi on harvoja maita, jonka maaperästä löytyy kaikkia keskeisimpiä litiumioniakkujen valmistuksessa tarvittavia mineraaleja ja meiltä löytyy vahvaa osaamista koko arvoketjussa. Siksi meillä on kaikki edellytykset merkittävän akkuekosysteemin luomiseen, jonka avulla voimme nostaa jalostusarvoa Suomessa, alivaltiosihteeri Petri Peltonen työ- ja elinkeinoministeriöstä toteaa.

Vaikka systemaattinen ekosysteemin ylösajo on lähtemässä liikkeelle, työtä akkuosaamisen kasvattamiseksi on Suomessa tehty jo pitkään. Business Finlandin tuella akkuteollisuuden ja siihen liittyvien toimialojen hankkeita on toteutettu vuodesta 2014 lähtien jo lähes 200 kappaletta. 
 

Ekosysteemit ovat tehokkaita liiketoiminnan vauhdittajia

Yritys- ja asiantuntijahaastattelujen lisäksi tutkimuksessa laadittiin taustaselvitys käynnissä olevista akkuihin liittyvistä toimenpiteistä Suomessa, Pohjoismaissa ja Euroopassa.

Yritysten ja asiantuntijoiden näkemysten pohjalta raportissa nostetaan esiin kuusi teema-aluetta, joissa Suomella on selkeitä vahvuuksia: akkuraaka-aineet ja -kemikaalit, litiumioniakkujen suuren mittaluokan kierrätys, akkujärjestelmiin liittyvät teknologiat, akkujen turvallisuus, jäljitettävyys arvoketjussa sekä akkusovellusten kehittäminen vaativaan käyttöön. Kaksi ensin mainittua ekosysteemiä ovat jo käynnissä.

- Neljää viimeksi mainittua lähdetään nyt viemään eteenpäin yhteistyössä alan yritysten kanssa. Haemme mukaan yhteiskehittämisestä kiinnostuneita toimijoita niin Suomesta kuin maailmaltakin, Kaikkonen kertoo.   

Aalto-yliopiston vetämä BATCircle-hanke on hyvä esimerkki jo käynnistetystä ekosysteemistä. Hankkeen päätavoitteena on löytää keinoja lisäarvon tuottamiseen akkumetallisektorille ja lisätä litiumioniakkujen kierrätystä.

Suomi nähdään Euroopassa houkuttelevana kehitysympäristönä

Selvitystä varten haastatelluista litiumakkujen arvoketjussa toimivista yrityksistä yli 80 prosenttia piti Suomea kiinnostavana kehitysympäristönä.  

Suomessa tehdyn pitkäjänteisen tutkimus- ja kehitystyön tuloksista kertoo myös se, ettäEuroopan komissio on kutsunut Suomen koordinoimaan akkualaan liittyvän kierrätyksen tutkimusta Euroopassa.

- Akkujen ympärillä tapahtuva systemaattinen ekosysteemikehitys on toistaiseksi ainutlaatuista ja se on herättänyt kiinnostusta erityisesti Ruotsissa ja Norjassa. Pohjoismaisen yhteistyön tiivistäminen alalla onkin meillä juuri nyt agendalla, Kaikkonen kertoo.

Akkualan toimijat kokoontuivat keskustelemaan alan kehityssuunnista 28.3. järjestetyssäTowards Future Ecosystems for Smart Green Batteries -seminaarissa Helsingissä.

Uusimmat artikkelit

24.6.2019 | Alan Uutiset

Uusiutuva energia työllistää jo 11 miljoonaa ihmistä

Uusiutuva energia työllisti viime vuonna maailmassa kaikkiaan noin 11 miljoonaa ihmistä. Työllistämisvaikutus oli suurempi kuin koskaan ennen siitäkin huolimatta, että uusiutuvan energian käyttö kasvoi odotettua hitaammin eräillä päämarkkinoilla, kuten Kiinassa.

Ford hyödyntää tuotannossaan yli miljardi kertakäyttömuovipulloa vuodessa

Autonvalmistaja Ford on löytänyt nerokkaan tavan käyttää uudelleen miljoonia muovipulloja. Jokaisessa yhtiön valmistaman Ford EcoSportin mattojen valmistukseen on käytetty 470 kertakäyttöistä muovista juomapulloa.

19.6.2019 | Tutkimus ja koulutus

Kumppaniverkostoista aiheutuu ongelmia yli 80 % yrityksistä

Kumppaniverkostoista johtuvat toimitusketjujen häiriöt ja liiketoiminnan keskeytykset luovat yrityksille painetta investoida kumppaniverkoston riskienhallintaan. Suomalaista yritysjohtoa huolestuttavat erityisesti kumppaniverkoston vastuullisuus- ja kyberriskit.

Cobotit auttoivat metallisorvaamon kasvuun

Yhteistyörobotti eli cobotti nosti savonlinnalaisen alihankintakoneistamo Ket-Metin kustannuskilpailukykyä roimasti.

llmalämpöpumppumyynnin rajua kasvua ruokki helteinen viime kesä

Lämpöpumppujen myynti Suomessa kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 47 prosenttia. Eniten rynnivät ilmalämpöpumput lähes 70 prosentin kasvulla, mutta myös maalämpöpumppujen, ilma-vesilämpöpumppujen ja poistoilmalämpöpumppujen myyntiluvut nousivat 10-15 prosenttia. 

Digitalisaatiolla säästöjä asumiskuluihin

Energianhallinnan ja automaation asiantuntija Schneider Electric järjesti eilen Helsingin messukeskuksessa jokavuotisen Innovation Summit -tapahtumansa. Viesti oli selvä: tekoäly ja IoT-tekniikka ovat nyt tulossa teollisuuden lisäksi vauhdilla myös kiinteistöihin säästöjä tuomaan

23.4.2019 | Kumppaniartikkeli

Kolme pointtia kunnossapidon kehittämisestä

Olemme saaneet olla mukana useiden eri organisaatioiden kanssa kehittämässä kunnossapitotoimintaa ja panneet merkille joitakin tärkeitä asioita, jotka ovat edesauttaneet näissä hankkeissa onnistumista. Kerromme tässä kolme asiaa, jotka kannattaa huomioida kunnossapitotoiminnan kehittämiseen tähtäävissä hankkeissa.