https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Alan Uutiset | 1.4.2019

Suomi pyrkii akkuliiketoiminnan kärkijoukkoihin

Business Finlandin tilaamassa tuoreessa selvityksessä tarkasteltiin suomalaisen akkutoimialan tilaa ja valmiuksia perustaa akkuekosysteemejä Suomeen. Tutkimusta varten haastateltiin yli sataa asiantuntijaa alan suomalaisista ja eurooppalaista yrityksistä sekä tutkimuslaitoksista. Selvitys antaa suuntaviivoja alan kehitystoimintaan.

alternative-auto-automobile-110844

Akkujen tarpeen on arvioitu yli kymmenkertaistuvan maailmassa ja pelkästään Euroopan akkumarkkinoiden on ennustettu kasvavan 250 miljardiin euroon lähivuosina. Akkujen tarvetta lisää erityisesti sähköisen liikenteen ja uusiutuvan energian käytön lisääntyminen.

- Suomen vahvuuksia alalla ovat kierrätysosaaminen, kestävän kehityksen näkökulmien huomiointi, aktiivinen innovaatiotoiminta sekä yritysten ja tutkimuslaitosten muodostamat kehitys- ja liiketoimintaekosysteemit. Vahvuuksiimme panostamalla voimme nostaa Suomen eurooppalaisen akkuliiketoiminnan kärkijoukkoon, Batteries from Finland toiminnan vetäjäSeppo Kaikkonen Business Finlandilta sanoo.

- Suomi on harvoja maita, jonka maaperästä löytyy kaikkia keskeisimpiä litiumioniakkujen valmistuksessa tarvittavia mineraaleja ja meiltä löytyy vahvaa osaamista koko arvoketjussa. Siksi meillä on kaikki edellytykset merkittävän akkuekosysteemin luomiseen, jonka avulla voimme nostaa jalostusarvoa Suomessa, alivaltiosihteeri Petri Peltonen työ- ja elinkeinoministeriöstä toteaa.

Vaikka systemaattinen ekosysteemin ylösajo on lähtemässä liikkeelle, työtä akkuosaamisen kasvattamiseksi on Suomessa tehty jo pitkään. Business Finlandin tuella akkuteollisuuden ja siihen liittyvien toimialojen hankkeita on toteutettu vuodesta 2014 lähtien jo lähes 200 kappaletta. 
 

Ekosysteemit ovat tehokkaita liiketoiminnan vauhdittajia

Yritys- ja asiantuntijahaastattelujen lisäksi tutkimuksessa laadittiin taustaselvitys käynnissä olevista akkuihin liittyvistä toimenpiteistä Suomessa, Pohjoismaissa ja Euroopassa.

Yritysten ja asiantuntijoiden näkemysten pohjalta raportissa nostetaan esiin kuusi teema-aluetta, joissa Suomella on selkeitä vahvuuksia: akkuraaka-aineet ja -kemikaalit, litiumioniakkujen suuren mittaluokan kierrätys, akkujärjestelmiin liittyvät teknologiat, akkujen turvallisuus, jäljitettävyys arvoketjussa sekä akkusovellusten kehittäminen vaativaan käyttöön. Kaksi ensin mainittua ekosysteemiä ovat jo käynnissä.

- Neljää viimeksi mainittua lähdetään nyt viemään eteenpäin yhteistyössä alan yritysten kanssa. Haemme mukaan yhteiskehittämisestä kiinnostuneita toimijoita niin Suomesta kuin maailmaltakin, Kaikkonen kertoo.   

Aalto-yliopiston vetämä BATCircle-hanke on hyvä esimerkki jo käynnistetystä ekosysteemistä. Hankkeen päätavoitteena on löytää keinoja lisäarvon tuottamiseen akkumetallisektorille ja lisätä litiumioniakkujen kierrätystä.

Suomi nähdään Euroopassa houkuttelevana kehitysympäristönä

Selvitystä varten haastatelluista litiumakkujen arvoketjussa toimivista yrityksistä yli 80 prosenttia piti Suomea kiinnostavana kehitysympäristönä.  

Suomessa tehdyn pitkäjänteisen tutkimus- ja kehitystyön tuloksista kertoo myös se, ettäEuroopan komissio on kutsunut Suomen koordinoimaan akkualaan liittyvän kierrätyksen tutkimusta Euroopassa.

- Akkujen ympärillä tapahtuva systemaattinen ekosysteemikehitys on toistaiseksi ainutlaatuista ja se on herättänyt kiinnostusta erityisesti Ruotsissa ja Norjassa. Pohjoismaisen yhteistyön tiivistäminen alalla onkin meillä juuri nyt agendalla, Kaikkonen kertoo.

Akkualan toimijat kokoontuivat keskustelemaan alan kehityssuunnista 28.3. järjestetyssäTowards Future Ecosystems for Smart Green Batteries -seminaarissa Helsingissä.

Uusimmat artikkelit

22.11.2024 | Alan Uutiset

Presidentti Stubb jakoi ensimmäistä kertaa kansainvälistymispalkinnot

Yrityspalkinnot saivat Unikie, Konecranes ja ABB. Yhteisöpalkinto annettiin Forest Joensuulle.

Uusittu turbiini vie Metsä Board Kyron tehdasta lähemmäs fossiilittomuutta

Uuden turbiinin paremman hyötysuhteen ansiosta tehtaan biovoimalan tuottaman sähkön osuus tehtaan kokonaistarpeesta kasvaa 50 prosenttiin aiemman kolmasosan sijaan.

Alykkäämpää ja turvallisempaa lasintuotantoa

Jo minuutin sähkökatkos voi aiheuttaa lasintuotannolle jopa kuuden kuukauden suunnittelemattoman seisokin. Schneider Electricin ja Saint-Gobainin yhteisellä hankkeella varmistetaan lasintuotannolle kriittisen hehkutusprosessin luotettavuus ohjelmistopohjaisen automaation avulla.

Fazer sähköistää Lappeenrannan makeistehtaan höyryn tuotannon – yli 10 prosentin vähennys koko konsernin päästöihin

Höyryn tuotannon sähköistyksen myötä tehtaan hiilidioksidipäästöt vähenevät vuositasolla noin 90 prosenttia ja koko Fazer-konsernin päästöt yli 10 prosenttia.

Vesilaitosyhdistyksen Kalkkikivialkalointiopas on päivitetty ajantasalle

Päivitettyyn oppaaseen on kerätty käyttökokemuksia vedenkäsittelylaitoksilta ja uutta tietoa muun muassa kalkkikivialkaloinnin hiilijalanjälkeen, huoltovarmuuteen ja turvallisuuteen liittyen.

2.10.2024 | Tutkimus ja koulutus

SSAB:n Raahen tehtaan uusi päälaboratorio on Pohjoismaiden suurimpia

Laborotorion rakentaminen on osa yhtiön valmistautumista fossiilivapaaseen teräksentuotantoon. Vuosittain laboratoriossa analysoidaan noin 240 000 näytettä, joista tehdään noin 4,4 miljoonaa määritystä.

27.9.2024 | Kumppaniartikkeli

Innovaatiot vaativat yhteistyötä

Suomalainen osaaminen on tärkeässä roolissa globaalin pumppujätti Sulzerin toiminnassa. Sen varaan rakentuvat sekä oma että kumppanien prosessien tutkimus- ja kehitystoiminta ja tehokkuuden jatkuva parantaminen.