Ennennäkemättömistä kriisipaketeista huolimatta globaali BKT laskee tänä vuonna lähes 4 prosenttia. Ennusteessa oletetaan, että useissa maissa nyt alkanut rajoitusten lieventäminen ei aiheuta merkittäviä takaiskuja. Toipuminen on kuitenkin hidasta ja useiden rajoitusten odotetaan pysyvän voimassa suurimman osan vuotta. Lisäksi kotitalouksien sekä yritysten odotetaan jatkavan varovaisuuttaan, ja joitakin tuotantoja on vaikea aloittaa nopeasti.

- Kriisi tulee olemaan syvempi ja pidempi kuin mitä odotimme maaliskuussa, sanoo Swedbankin pääekonomisti Heidi Schauman.

Ruotsi ei ole säästynyt löyhemmistä säännöistä huolimatta

Ruotsissa jotkut toimialat, kuten hotellit ja ravintolat, näyttävät menestyvän hiukan paremmin kuin muissa Pohjoismaissa, mikä heijastaa lievempiä rajoituksia.

- Mutta kaiken kaikkiaan emme näe, että Ruotsi tulee pärjäämään paremmin kuin muut Pohjoismaat. Ruotsin vienti on hyvin riippuvainen maailmankaupasta, ihan niin kuin Suomenkin. Lisäksi Ruotsin hallituksen kriisinhallintatoimenpiteet ovat olleet myöhässä ja usein vähemmän anteliaita kuin useissa naapurimaissa vahvasta julkisesta taloudesta huolimatta, Heidi Schauman sanoo.

Suomen talous sukeltaa 6 prosenttia, yhtä paljon kuin Norjan, ja enemmän kuin Ruotsin vuonna 2020. Suomen vienti vähenee lähes 10 prosenttia, kun maailmankauppa laskee nopeasti. Vakiintunut lomautusjärjestelmä kuitenkin suojaa Suomen työmarkkinoita laajoilta irtisanomisilta. Tämä perustuu oletukseen, että talouden avautuminen jatkuu.

Talouspolitiikka - kriisinhallinnasta elvytyspolitiikkaan

Suomen hallitus on vastannut kriisiin laajoilla tukitoimenpiteillä. Julkisen velan odotetaan kasvavan 59 prosentista 69 prosenttiin jo vuonna 2020, ja jatkavan kasvuaan sen jälkeen.

- Finanssipolitiikan jatkuva tuki on tärkeää. Toistaiseksi toimenpiteillä on ollut puolustava luonne työpaikkojen ja yritysten suojelemiseksi, mutta suunnittelua tarvitaan jo seuraavaan vaiheeseen - elvytykseen, Schauman sanoo.

Tähän mennessä EKP on tukenut taloutta muun muassa joukkovelkakirjaostoilla ja rahoitusoperaatioilla, jotka ovat laskeneet korkoja ja parantaneet markkinoiden likviditeettiä. Odotamme, että EKP, kuten Pohjoismaiden keskuspankit, toimii aktiivisesti markkinoilla vielä pitkään eteenpäin vastaavilla toimenpiteillä. Talletuskoron odotetaan kuitenkin pysyvän -0,5 prosentissa lisästimulaatioista huolimatta.