https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Alan Uutiset | 30.12.2021

Syksyn hintapiikki nosti sähkön keskihintaa – investointeja tarvitaan Suomessa lisää

Keskimäärin sähköä sai Suomessa markkinoilta 72 eurolla megawattitunnilta, kun vuosina 2018 Ja 2019 keskihinta oli noin 45 euroa. Vuonna 2020 sähköä sai historiallisen halvalla, 28 eurolla. Sähkömarkkinoilla vuosi on ollut hyvin erikoinen: joulukuun Suomen keskihinta on yli nelinkertainen huhtikuuhun verrattuna. Useimmissa muissa Euroopan maissa nousu on ollut selvästi Suomea suurempaa.

elec

Ennätyskorkeat sähkön markkinahinnat vaikuttavat yritys- ja kuluttaja-asiakkaiden sähkölaskuihin. (iStock)

– Sähkö oli aika halpaa viimeiset kymmenen vuotta, ja pitkään pörssisähköä ostaneet ovat vielä reilusti voitolla varsinkin, jos ovat pystyneet ajoittamaan kulutustaan edullisille yön tunneille, toteaa Energiateollisuus ry:n markkinoista vastaava johtaja Pekka Salomaa.

–  Määräaikaisilla kiinteillä hinnoilla sähköään ostavat ovat vastaavasti saaneet suhteellista etua nyt marras-joulukuun kalleimpina päivinä. Salomaa jatkaa. Kaikkien kuluttajien puolesta on syytä toivoa, että sähkömarkkinoiden poikkeuksellinen tilanne tasoittuu ensi kevään aikana. Myös sähkönmyyjien riskit ovat poikkeuksellisessa hintatilanteessa kohonneet.  

Yhteisillä markkinoilla siirtokapasiteetti eri alueiden välillä ei ole riittänyt, ja tämä on johtanut merkittäviin aluehintaeroihin. Varsinkin syksyn 2021 aikana Ruotsin sisäiset hintaerot ovat olleet huomattavan suuria ja suurempia kuin erot Tukholman ja Helsingin välillä. 

Sähkömarkkinoiden historiassa isotkin päivä- ja vuosikohtaiset vaihtelut ovat toistuneet ja nytkin sähkön pitkän aikavälin johdannaismarkkinat odottavat hintojen hiljalleen laskevan alkavan vuoden kuluessa – ennakoimatta kuitenkaan vuoden 2020 ennätysedullisien tasojen paluuta.

Olkiluoto 3 helpottaa, muttei riitä

Suomen tilanne helpottuu, kun Olkiluoto 3 aloittaa tuotantonsa kevätkauden 2022 aikana, Energiateollisuus toteaa tiedotteessa. Kotimainen tuotanto lähes kattaa keskimääräisen kysynnän sen jälkeen. Tuonnin ja viennin rooli tulee tämän jälkeen olemaan korostuneesti vaihteluita tasapainottava. 

– Olkiluoto 3 on tärkeä ja mittava lisä kotimaiseen sähköntuotantoon, ja se tulee tarpeeseen, toteaa Energiateollisuus ry:n johtaja Jari Kostama.

– Kun ydinvoiman ja vahvasti lisääntyvän tuulivoiman tuotanto kasvaa, hintaero muihin pohjoismaihin tasoittuu, ja siirtoyhteydet Ruotsiin vapautuvat käytettäväksi tuotannon ja kulutuksen tasapainottamiseen, Kostama jatkaa. 

Toteutuneet korkeat markkinahinnat ovat vahva signaali investoijille lisätä sähkön tuotantoa. Meillä onkin paljon tuulivoimaprojekteja rakenteilla. Investoinnit tuuli- ja ydinvoimaan alentavat myös energiaan liittyviä päästöjä.

– Onkin tärkeä jouduttaa investointien luvitusta, Kostama sanoo.

Ydinvoiman osuus nousee yli neljänkymmenen prosentin sähköntuotannosta kesään 2022 mennessä. Olkiluoto 3:n ja lisääntyvän tuulivoiman myötä Suomi pystyy nykyistä paremmin hyödyntämään Pohjois-Ruotsin ja -Norjan joustavaa vesivoimaa. Viennin ja tuonnin vaihtelu tasapainottaa sähköjärjestelmää ja hillitsee osaltaan hintavaihteluja.  

Vesivarastojen vähyyskin vaikuttaa

Korkeimmillaan sähkön hinta kävi yli tuhannessa eurossa megawattitunnilta, kun taas viime talvena sähkön tuntihinta oli kahtena päivänä negatiivinen, eli pörssisähköasiakkaat saivat yhtiöltään korvauksen suostuessaan käyttämään sähköä. 

– Alkuvuoden halvimmat hinnat johtuivat siitä, että tuulivoimaa ja vesivoimaa oli yllin kyllin tarjolla, ja samaan aikaan lauhkea sää laski kysyntää, Salomaa sanoo.

– Vuoden loppupäässä pohjoismaiset vesivarastot olivat vähissä ja tuuli vähän, joten sähkön hinta nousi tästäkin syystä, Salomaa jatkaa. 

Salomaa muistuttaa, että sähkön edelleen jatkuva hintakriisi alkoi kaasun hinnan kohoamisesta, joka kasvatti kivihiilen kysyntää Keski-Euroopassa, nosti päästöoikeuksien kysyntää ja sen seurauksena niiden hintaa.

– Samaan aikaan tuuli- ja vesivoimaa oli tarjolla vähemmän kuin aiemmin, Salomaa sanoo.  

Uusimmat artikkelit

21.6.2022 | Alan Uutiset

ESG näkyy nyt ylimmän johdon agendalla - yli kolmannes eurooppalaisista yrityksistä palkannut kestävän kehityksen johtajan

Vuonna 2021 kansainvälisissä yrityksissä nimitettiin enemmän kestävän kehityksen johtajia kuin viitenä edellisenä vuotena yhteensä, ilmenee PwC:n globaalin strategiakonsultointiin erikoistuneen yksikön Strategy&:n tutkimuksesta.

Digita ja Kymen Vesi ovat solmineet yhteistyön vesihuollon digitalisoinnista

Digita ja Kymen Vesi ovat solmineet yhteistyön vesihuollon digitalisoinnista. Yhteistyö on alkanut vuonna 2018 pilotoinnin merkeissä. Mittarikannan vaihto etäluentaan aloitettiin tämän vuoden alussa. Tähän mennessä etäluettavia mittareita on asennettu jo yli 2000 kappaletta.

15.6.2022 | Tutkimus ja koulutus

Uusilla ruoantuotantoteknologioilla vauhtia Suomen ilmastotavoitteisiin

Suomi pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Ruoantuotantojärjestelmän uudistaminen, erityisesti uusien tuotantomenetelmien käyttöönotto edistäisi tavoitteen saavuttamista. Samalla Suomen proteiiniomavaraisuus paranisi, mikä on entistä tärkeämpää nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa, ilmenee VTT:n ja Luken selvityksestä.

Metron turvallisuutta parannetaan – jopa 40 vuotta vanhoja järjestelmiä uudistetaan

Metro on liikennöinyt pääkaupunkiseudulla pian 40 vuoden ajan. Osa metrossa käytetyistä järjestelmistä on alkuperäisiä, ja ne alkavat tulla elinkaarensa päähän. Vanhojen järjestelmien uusimiseksi laadittu hankesuunnitelma oli 14.6. käsittelyssä HKL:n johtokunnassa. Hankkeen käsittely jatkuu syksyllä Helsingin ja Espoon kaupunginvaltuustoissa.

Tulevaisuuden digiratkaisut vauhdittavat ruokaketjun vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä

Uuden HKScanin johtaman kumppanuusverkoston tavoitteena on tuoda ruokaketjun vastuullisuusdata kaikkien ulottuville. Mukana verkostossa ovat HKScanin lisäksi huippuosaajat Biolanilta, Ilmatieteen laitokselta, Luonnonvarakeskuksesta ja Mtech Digital Solutionsilta.

Automatisointi lievittää logistiikan työvoimapulaa

Finn-ID:n toimitusjohtaja Janne Pyrrö ja teknologiajohtaja Kari Hänninen kertovat, että esimerkiksi logistiikka-alalla robottien harteille voidaan ulkoistaa uuvuttavat ja toisteiset tehtävät.

10.5.2022 | Kumppaniartikkeli

Loppuu se kuluminen – kestävillä ratkaisuilla huolettomuutta teollisuuden kunnossapitoon

Panssariteräksestä valmistetut siirtoruuvit, sykloonit, puhaltimet, putkistot ja monet muut teollisuuslaitteet altistuvat jatkuvasti kulumiselle. Halpa tuotanto ja vääränlaiset sovellukset ovat kuluttaneet laitteiden lisäksi panssariteräksen mainetta. Kestävä ratkaisu on kuitenkin olemassa. Ajatus laadusta, ennakoivasta kunnossapidosta ja elinkaariajattelusta jalkautuu teollisuuteen hitaasti mutta varmasti, luottaa Somotec Oy:n toimitusjohtaja Olli Riihiluoma.