https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Alan Uutiset | 30.12.2021

Syksyn hintapiikki nosti sähkön keskihintaa – investointeja tarvitaan Suomessa lisää

Keskimäärin sähköä sai Suomessa markkinoilta 72 eurolla megawattitunnilta, kun vuosina 2018 Ja 2019 keskihinta oli noin 45 euroa. Vuonna 2020 sähköä sai historiallisen halvalla, 28 eurolla. Sähkömarkkinoilla vuosi on ollut hyvin erikoinen: joulukuun Suomen keskihinta on yli nelinkertainen huhtikuuhun verrattuna. Useimmissa muissa Euroopan maissa nousu on ollut selvästi Suomea suurempaa.

elec

Ennätyskorkeat sähkön markkinahinnat vaikuttavat yritys- ja kuluttaja-asiakkaiden sähkölaskuihin. (iStock)

– Sähkö oli aika halpaa viimeiset kymmenen vuotta, ja pitkään pörssisähköä ostaneet ovat vielä reilusti voitolla varsinkin, jos ovat pystyneet ajoittamaan kulutustaan edullisille yön tunneille, toteaa Energiateollisuus ry:n markkinoista vastaava johtaja Pekka Salomaa.

–  Määräaikaisilla kiinteillä hinnoilla sähköään ostavat ovat vastaavasti saaneet suhteellista etua nyt marras-joulukuun kalleimpina päivinä. Salomaa jatkaa. Kaikkien kuluttajien puolesta on syytä toivoa, että sähkömarkkinoiden poikkeuksellinen tilanne tasoittuu ensi kevään aikana. Myös sähkönmyyjien riskit ovat poikkeuksellisessa hintatilanteessa kohonneet.  

Yhteisillä markkinoilla siirtokapasiteetti eri alueiden välillä ei ole riittänyt, ja tämä on johtanut merkittäviin aluehintaeroihin. Varsinkin syksyn 2021 aikana Ruotsin sisäiset hintaerot ovat olleet huomattavan suuria ja suurempia kuin erot Tukholman ja Helsingin välillä. 

Sähkömarkkinoiden historiassa isotkin päivä- ja vuosikohtaiset vaihtelut ovat toistuneet ja nytkin sähkön pitkän aikavälin johdannaismarkkinat odottavat hintojen hiljalleen laskevan alkavan vuoden kuluessa – ennakoimatta kuitenkaan vuoden 2020 ennätysedullisien tasojen paluuta.

Olkiluoto 3 helpottaa, muttei riitä

Suomen tilanne helpottuu, kun Olkiluoto 3 aloittaa tuotantonsa kevätkauden 2022 aikana, Energiateollisuus toteaa tiedotteessa. Kotimainen tuotanto lähes kattaa keskimääräisen kysynnän sen jälkeen. Tuonnin ja viennin rooli tulee tämän jälkeen olemaan korostuneesti vaihteluita tasapainottava. 

– Olkiluoto 3 on tärkeä ja mittava lisä kotimaiseen sähköntuotantoon, ja se tulee tarpeeseen, toteaa Energiateollisuus ry:n johtaja Jari Kostama.

– Kun ydinvoiman ja vahvasti lisääntyvän tuulivoiman tuotanto kasvaa, hintaero muihin pohjoismaihin tasoittuu, ja siirtoyhteydet Ruotsiin vapautuvat käytettäväksi tuotannon ja kulutuksen tasapainottamiseen, Kostama jatkaa. 

Toteutuneet korkeat markkinahinnat ovat vahva signaali investoijille lisätä sähkön tuotantoa. Meillä onkin paljon tuulivoimaprojekteja rakenteilla. Investoinnit tuuli- ja ydinvoimaan alentavat myös energiaan liittyviä päästöjä.

– Onkin tärkeä jouduttaa investointien luvitusta, Kostama sanoo.

Ydinvoiman osuus nousee yli neljänkymmenen prosentin sähköntuotannosta kesään 2022 mennessä. Olkiluoto 3:n ja lisääntyvän tuulivoiman myötä Suomi pystyy nykyistä paremmin hyödyntämään Pohjois-Ruotsin ja -Norjan joustavaa vesivoimaa. Viennin ja tuonnin vaihtelu tasapainottaa sähköjärjestelmää ja hillitsee osaltaan hintavaihteluja.  

Vesivarastojen vähyyskin vaikuttaa

Korkeimmillaan sähkön hinta kävi yli tuhannessa eurossa megawattitunnilta, kun taas viime talvena sähkön tuntihinta oli kahtena päivänä negatiivinen, eli pörssisähköasiakkaat saivat yhtiöltään korvauksen suostuessaan käyttämään sähköä. 

– Alkuvuoden halvimmat hinnat johtuivat siitä, että tuulivoimaa ja vesivoimaa oli yllin kyllin tarjolla, ja samaan aikaan lauhkea sää laski kysyntää, Salomaa sanoo.

– Vuoden loppupäässä pohjoismaiset vesivarastot olivat vähissä ja tuuli vähän, joten sähkön hinta nousi tästäkin syystä, Salomaa jatkaa. 

Salomaa muistuttaa, että sähkön edelleen jatkuva hintakriisi alkoi kaasun hinnan kohoamisesta, joka kasvatti kivihiilen kysyntää Keski-Euroopassa, nosti päästöoikeuksien kysyntää ja sen seurauksena niiden hintaa.

– Samaan aikaan tuuli- ja vesivoimaa oli tarjolla vähemmän kuin aiemmin, Salomaa sanoo.  

Uusimmat artikkelit

25.3.2024 | Alan Uutiset

Pohjoinen Teollisuus -suurtapahtuma jälleen tiukasti teollisuuden ajan hermoilla

Pohjoinen Teollisuus -suurtapahtuma järjestetään jälleen Oulun Ouluhallissa 22.–23.5.2024. Näytteilleasettajapaikat on loppuunmyyty,  ja tapahtuman ohjelmalava täyttyy mielenkiintoisista ja taatusti ajankohtaisista puheenvuoroista.

Metsä Group ja ANDRITZ rakentavat koetehtaan uusien ligniinituotteiden kehittämiseksi

Metsä Group rakentaa Äänekosken biotuotetehtaan yhteyteen ligniininjalostuksen koetehtaan. Laitteet toimittaa teknologiayhtiö ANDRITZ. Rakennustyöt alkavat kesällä 2024 ja koetehdas valmistuu loppuvuonna 2025. Koetehtaan kapasiteetti tulee olemaan kaksi tonnia uudenlaista ligniinituotetta päivässä.

Kuinka hyvä 3D-tulostettu ja laserkarkaistu työkalu voi olla?

SSAB:n Borlängen tehtaalla testattiin 3D-tulostettuja työkaluja tuotannossa. Laserkarkaistu lävistin saavutti kolminkertaisen käyttöiän verrattuna alkuperäiseen osaan. Pidemmän käyttöiän lisäksi kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat.

Tuulivoima-ala tarvitsee lisää tekijöitä – Turun AMK ja VAMK kouluttavat uusia osaajia

Tuulivoimaloihin tullaan tarvitsemaan paljon teknisen alan osaajia.Turun ja Vaasan ammattikorkeakoulut aloittavat yhteisen tuulivoimaan liittyvän maksuttoman koulutuksen. Opinnot ovat työelämälähtöisiä ja ne on mahdollista suorittaa työn ohessa. 

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.

Espoosta ensimmäinen kaupunki, jonka sähköverkosta tulee pullonkaula puhtaalle siirtymälle?

“Espoossa sähköverkon kapasiteetti tulee vastaan ensimmäisenä ja datan perusteella muutos tapahtuu nyt nopeammin kuin kukaan olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut”, Carunan asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen sanoo.

Metsä Tissuen Kreuzaun tehtaalla siirryttiin puupelletteihin - päästöt vähenevät 30 000 CO2-tonnia vuodessa

Siirtymän taustalla oli yksinkertainen idea vaihtaa polttoainetta, mutta säilyttää tekninen infrastruktuuri ennallaan.