https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Alan Uutiset | 30.12.2021

Syksyn hintapiikki nosti sähkön keskihintaa – investointeja tarvitaan Suomessa lisää

Keskimäärin sähköä sai Suomessa markkinoilta 72 eurolla megawattitunnilta, kun vuosina 2018 Ja 2019 keskihinta oli noin 45 euroa. Vuonna 2020 sähköä sai historiallisen halvalla, 28 eurolla. Sähkömarkkinoilla vuosi on ollut hyvin erikoinen: joulukuun Suomen keskihinta on yli nelinkertainen huhtikuuhun verrattuna. Useimmissa muissa Euroopan maissa nousu on ollut selvästi Suomea suurempaa.

elec

Ennätyskorkeat sähkön markkinahinnat vaikuttavat yritys- ja kuluttaja-asiakkaiden sähkölaskuihin. (iStock)

– Sähkö oli aika halpaa viimeiset kymmenen vuotta, ja pitkään pörssisähköä ostaneet ovat vielä reilusti voitolla varsinkin, jos ovat pystyneet ajoittamaan kulutustaan edullisille yön tunneille, toteaa Energiateollisuus ry:n markkinoista vastaava johtaja Pekka Salomaa.

–  Määräaikaisilla kiinteillä hinnoilla sähköään ostavat ovat vastaavasti saaneet suhteellista etua nyt marras-joulukuun kalleimpina päivinä. Salomaa jatkaa. Kaikkien kuluttajien puolesta on syytä toivoa, että sähkömarkkinoiden poikkeuksellinen tilanne tasoittuu ensi kevään aikana. Myös sähkönmyyjien riskit ovat poikkeuksellisessa hintatilanteessa kohonneet.  

Yhteisillä markkinoilla siirtokapasiteetti eri alueiden välillä ei ole riittänyt, ja tämä on johtanut merkittäviin aluehintaeroihin. Varsinkin syksyn 2021 aikana Ruotsin sisäiset hintaerot ovat olleet huomattavan suuria ja suurempia kuin erot Tukholman ja Helsingin välillä. 

Sähkömarkkinoiden historiassa isotkin päivä- ja vuosikohtaiset vaihtelut ovat toistuneet ja nytkin sähkön pitkän aikavälin johdannaismarkkinat odottavat hintojen hiljalleen laskevan alkavan vuoden kuluessa – ennakoimatta kuitenkaan vuoden 2020 ennätysedullisien tasojen paluuta.

Olkiluoto 3 helpottaa, muttei riitä

Suomen tilanne helpottuu, kun Olkiluoto 3 aloittaa tuotantonsa kevätkauden 2022 aikana, Energiateollisuus toteaa tiedotteessa. Kotimainen tuotanto lähes kattaa keskimääräisen kysynnän sen jälkeen. Tuonnin ja viennin rooli tulee tämän jälkeen olemaan korostuneesti vaihteluita tasapainottava. 

– Olkiluoto 3 on tärkeä ja mittava lisä kotimaiseen sähköntuotantoon, ja se tulee tarpeeseen, toteaa Energiateollisuus ry:n johtaja Jari Kostama.

– Kun ydinvoiman ja vahvasti lisääntyvän tuulivoiman tuotanto kasvaa, hintaero muihin pohjoismaihin tasoittuu, ja siirtoyhteydet Ruotsiin vapautuvat käytettäväksi tuotannon ja kulutuksen tasapainottamiseen, Kostama jatkaa. 

Toteutuneet korkeat markkinahinnat ovat vahva signaali investoijille lisätä sähkön tuotantoa. Meillä onkin paljon tuulivoimaprojekteja rakenteilla. Investoinnit tuuli- ja ydinvoimaan alentavat myös energiaan liittyviä päästöjä.

– Onkin tärkeä jouduttaa investointien luvitusta, Kostama sanoo.

Ydinvoiman osuus nousee yli neljänkymmenen prosentin sähköntuotannosta kesään 2022 mennessä. Olkiluoto 3:n ja lisääntyvän tuulivoiman myötä Suomi pystyy nykyistä paremmin hyödyntämään Pohjois-Ruotsin ja -Norjan joustavaa vesivoimaa. Viennin ja tuonnin vaihtelu tasapainottaa sähköjärjestelmää ja hillitsee osaltaan hintavaihteluja.  

Vesivarastojen vähyyskin vaikuttaa

Korkeimmillaan sähkön hinta kävi yli tuhannessa eurossa megawattitunnilta, kun taas viime talvena sähkön tuntihinta oli kahtena päivänä negatiivinen, eli pörssisähköasiakkaat saivat yhtiöltään korvauksen suostuessaan käyttämään sähköä. 

– Alkuvuoden halvimmat hinnat johtuivat siitä, että tuulivoimaa ja vesivoimaa oli yllin kyllin tarjolla, ja samaan aikaan lauhkea sää laski kysyntää, Salomaa sanoo.

– Vuoden loppupäässä pohjoismaiset vesivarastot olivat vähissä ja tuuli vähän, joten sähkön hinta nousi tästäkin syystä, Salomaa jatkaa. 

Salomaa muistuttaa, että sähkön edelleen jatkuva hintakriisi alkoi kaasun hinnan kohoamisesta, joka kasvatti kivihiilen kysyntää Keski-Euroopassa, nosti päästöoikeuksien kysyntää ja sen seurauksena niiden hintaa.

– Samaan aikaan tuuli- ja vesivoimaa oli tarjolla vähemmän kuin aiemmin, Salomaa sanoo.  

Uusimmat artikkelit

2.5.2025 | Alan Uutiset

CAM-tehtaan rakentaminen alkaa – Kotkassa juhlistettiin peruskiven muurausta

Suomen ensimmäisen litiumioniakkujen katodiaktiivimateriaalia valmistavan tehtaan odotetaan toimivan ensivaiheessa 60 000 tonnin vuosikapasiteetilla, ja työllistävän suoraan noin 270 henkilöä. 

Kemikaalit aiheuttavat paljon vakavia työtapaturmia – laiminlyönnit voivat johtaa rikosseuraamuksiin

”Työpaikoilla käytetään paljon vaarallisia kemikaaleja huolimattomasti. Valitettavasti monet työnantajat eivät tunnista kemiallisten tekijöiden aiheuttamaa vaaraa omalla työpaikallaan”, työsuojelutarkastaja Mikko Järvenreuna toteaa.

Gasumin biokaasu pienentää Metsä Groupin valmistaman kartongin hiilijalanjälkeä

Vähäpäästöisiä kartonkeja haluavat asiakkaat ovat tyypillisesti suuria toimijoita, joilla on tiukat kestävyystavoitteet.

Olkiluoto 2 palaa sähköntuotantoon vasta toukokuussa

Olkiluoto 2 -laitosyksikön sähköntuotanto keskeytettiin tiistaina 15. huhtikuuta turbiinilaitoksen generaattorilla havaitun kosteuden nousun vuoksi. OL2:n generaattorin roottori vaihdetaan vararoottoriin.

10.3.2025 | Kumppaniartikkeli

Sulzerin innovatiiviset ratkaisut vedenkäsittelyyn ja pumppaamiseen

Sulzer on yksi Suomen johtavista vedenkäsittelyn ja pumppausteknologian toimijoista. Yhtiön panostukset kotimaisuuteen, kestävään kehitykseen, kokonaisratkaisuihin ja asiakaspalveluun tekevät siitä luotettavan kumppanin sekä kunnallisille että teollisille toimijoille.

Olkiluodon vuosihuollot käynnistyvät

Ensimmäisenä alkaa Olkiluoto 3:n vuosihuolto, jossa laitos valmistellaan tulevalle, pidempikestoiselle 18 kuukauden käyttöjaksolle. Suunniteltuun huoltokokonaisuuteen sisältyy noin 1700 erillistä työtä sekä 5000 työvaihetta.

30.1.2025 | Tutkimus ja koulutus

VTT:n uusi valmennusohjelma auttaa suomalaisyrityksiä puolustusteollisuuden markkinoille

VTT käynnistää maksuttoman valmennusohjelman kaksikäyttöteknologiasta. Puolustusmarkkinat kiinnostavat, mutta yritysten on vaikea tunnistaa osaamista. Siviiliteknologiakin voi soveltua puolustuskäyttöön.