Tero Kemppi. Kuva: IFS

Viime vuosi tarjosi useita haasteita, jotka heikensivät tuottavuutta ja tulosta suomalaisessa teollisuudessa. Vaikka energian hinnannousu hidastui, sodat ja maailmanlaajuiset levottomuudet johtivat hintojen nousuun ja toimitusongelmiin, ja yleinen työvoimapula lisäsi haasteita. Tätä kirjoitettaessa ei ole juurikaan viitteitä siitä, että nämä ongelmat vähenisivät vuonna 2024, mutta uudet teknologiat, kuten tekoäly, lisäävät valmiuksia ja mahdollistavat merkittäviä tehokkuusparannuksia valmistavassa teollisuudessa.
Hyödyntämällä tekoälyä yhdessä kunnossapitoratkaisujen (EAM) kanssa, valmistajat voivat parantaa merkittävästi tapoja, joilla hallinnoida käyttöomaisuutta samalla tarjoten uusia mahdollisuuksia optimoida kunnossapidon aikatauluja, vähentää tuotantolinjojen seisokkiaikoja ja parantaa ammattitaitoisten teknikoinen tuottavuutta entisestään.
Tekoäly on jo tehnyt tuloaan valmistavaan teollisuuteen, mutta toistaiseksi se on rajoittunut edelläkävijöihin, joilla on riittävät resurssit ja infrastruktuuri. Tähän ryhmään kuuluvat yritykset, jotka työskentelevät käyttöomaisuuden suorituskyvyn hallinnan (APM) parissa. Tekoäly on tyypillisesti upotettu APM-järjestelmiin, sillä nämä kaksi teknologiaa toimivat hyvin yhdessä ja molemmat perustuvat liiketoiminta- ja operatiivisiin tietolähteisiin.
Jos organisaationne ei käytä käyttöomaisuuden suorituskyvyn hallinnan järjestelmää, ette luultavasti ole vielä ottaneet tekoälyä käyttöön, ja siihen on hyvä syy. Sekä taloudellisesti että organisatorisesti on valtava tehtävä rakentaa tiimi data scientisteja, ML-insinöörejä ja big data -analyytikkoja, mikä on tähän asti ollut edellytys tekoälyteknologian hyödyntämiselle. Koska esivalmennettujen mallien ja itseoppivien algoritmien käyttöönoton myötä tekoälyn integroiminen liiketoimintaprosesseihin on kuitenkin helpompaa ja halvempaa, teknologian odotetaan tulevan laajempaan käyttöön teollisuusyrityksissä vuoden 2024 aikana. Ilmeinen paikka aloittaa tekoälyn hyödyntäminen on yrityksen käyttöomaisuuden kunnossapito, jossa teknologia pystyy ennakoimaan kunnossapitotarpeet ja organisoimaan kunnossapitotoimet tarkemmin ja optimoidummin tuotantovirtaan nähden kuin ihmiset ja nykyiset järjestelmät.
Toinen alue, jolla tekoälyllä voi olla myönteinen vaikutus, on henkilöstöresurssien hallinta. Ammattitaitoisen työvoiman puute on kompastuskivi erityisesti valmistavassa teollisuudessa, jossa kilpailu ammattitaitoisista ammattilaisista on kovaa. Tuoreessa tutkimuksessa 51 prosenttia yrityksistä ilmoitti, että osaamisen säilyttäminen on ensisijainen prioriteetti. Kun ammattitaidosta on pulaa, on ratkaisevan tärkeää optimoida yrityksen käytössä olevien ammattitaitoisten työntekijöiden käyttö. Yksi ilmeinen keino on minimoida hallinnollinen työ, jota tekninen henkilöstö tekee ruudun ääressä. Heidän oman ja yrityksen edun vuoksi heidän ammattitaitoaan olisi käytettävä koneiden ääressä, kentällä, asiakkaiden kanssa - siellä, missä se tuo lisäarvoa, mikä harvoin tapahtuu näppäimistön ääressä.
Tekoälyllä on oma roolinsa tässäkin. Tekoälyä ja automaatiota hyödyntävien älykkäiden järjestelmien avulla teknikot ja muut asiantuntijat voivat siirtyä lähes kokonaan pois näyttöpäätetyöstä. Raporttien kirjoittaminen, työtilausten täyttäminen, tuotantolinjojen vikojen syiden selvittäminen jne. voidaan jättää teknologian tehtäväksi. Esimerkiksi kaikki vikojen seurantaprosessit voidaan hoitaa tekoälyn avulla, joka voi ennustaa lähestyvät viat ja niiden syyt analysoimalla loputtomia määriä tietoja kaikista asiaankuuluvista tietolähteistä reaaliajassa. Tämän jälkeen tekoäly luo automaattisesti korjaavan työtilauksen, osien suunnittelun ja tarvittavien komponenttien tilaamisen. Kaikki tämä tapahtuu täysin automatisoidusti ilman ihmisen kosketusta, jolloin tekniselle henkilöstölle jää paljon aikaa keskittyä itse vian korjaamiseen.
Toiveeni vuodelle 2024 on, että tekoäly tekisi läpimurron valmistavassa teollisuudessa. Toivottavasti mahdollisimman moni yritys rohkeasti kokeilisi uuden teknologian tuomia mahdollisuuksia. Vaikka maailma ympärillämme on arvaamaton, tekoälyssä meillä on työkalu, jolla voimme ohjata toimintaa tehokkaammin ja turvallisemmin läpi uuden vuoden.
Teksti: Tero Kemppi, Solution Architect, IFS