Alan Uutiset | 4.2.2019

Teollinen toimintaympäristö muuttuu – kunnossapidon merkitys korostuu

Kunnossapitoyhdistys Promaint ry järjesti Kunnossapito 2019 -seminaarin Jyväskylässä 30.-31.1.2019. Tilaisuus kokosi yhteen toistasataa kunnossapidon parissa työskentelevää ammattilaista verkostoitumaan ja kuulemaan kunnossapidon ajankohtaisista aiheista ja tulevaisuuden näkymistä.

heikki

Kunnossapito 2019 -tilaisuuden pääaiheina olivat kunnossapitomarkkina sekä kunnossapitoon ja kunnossapidon tekijöihin voimakkaasti vaikuttava digitalisaatiokehitys. Kuva:Heikki Jokinen

Kunnossapito 2019 -tilaisuuden pääaiheina olivat kunnossapitomarkkina sekä kunnossapitoon ja kunnossapidon tekijöihin voimakkaasti vaikuttava digitalisaatiokehitys. Esitykset liittyivät laitteiden ja laitosten ylläpitoon, käynnissäpitoon, huoltoon eli kaikkeen siihen tekemiseen, jolla voidaan varmistaa tuotantokoneiston mahdollisimman hyvä toimintakyky.

Kunnossapito on alana merkittävä Suomessa. Suomen erityisolosuhteet, harva asutus ja pitkät etäisyydet vaikuttavat sekä infran rakentamisen kustannuksiin että ylläpitokustannuksiin asukasmäärään ja BKT:hen suhteutettuna.

- Teollisuudessa on osittain samoja haasteita - tuotantolaitosten keskinäiset etäisyydet ja toimivan logistiikan järjestäminen lisäävät kustannuksia ja vaikeuttavat esimerkiksi kustannustehokkaan paikallisen palvelutuotannon järjestämistä, sanoi SSAB Europe Oy:n tehtaanjohtaja Kari Ojala tapahtumassa.

Ojalan esityksessä ”Kunnossapidon tila Suomessa” todettiin muun muassa, että teollinen toimintaympäristö muuttuu asiakasodotusten, toimintaedellytysten ja vaadittujen toimintamallien osalta. Digitalisaatio tuo paljon uusia mahdollisuuksia alalle - erityisesti suurten tietomäärien hallintaan verkottuneessa ympäristössä, analysointiin ja päätöksenteon tukeen. Haasteena tänä päivänä on kuitenkin massiivinen kunnossapitovelka.

- On arvioitu, että infrastruktuurin kunnossapitoon käytetään 12 prosenttia alle kestävän tason ja kunnossapitovelan suuruus oli 35-55 Mrd euroa vuonna 2016.  Teollisuuden kunnossapitovelan suuruudesta ei ole vastaavan tasoista tarkkaa arviota, mutta sen voidaan arvioida olevan merkittävä, totesi Ojala.

Ojalan mukaan kunnossapitovelkaa kasvattavat infrastruktuurin osalta julkisen talouden menoleikkaukset. Teollisuuden kunnossapitovelan taustalla on yhtenä merkittävänä tekijänä finanssikriisin jälkeinen alhainen investointitaso ja tarve leikata operatiivisia kuluja.

Nopeutuvat tuotantosyklit muokkaavat kunnossapitoalaa

Tilaisuuden pääyhteistyökumppanina oli ARROW Engineering Oy. Tilaisuudessa kuultiin ARROW:n Key Customer Manager Ville Vilhun ”Kehitysmalli kunnossapidon huippusuorituskulttuuriin” -esityksen ohella Valmetin Kari Rahkosen asiaa puunjalostusteollisuuden kunnossapidon trendeistä.

Esitysten lomassa oli myös vilkas paneelikeskustelu kunnossapitomarkkinan nykytilasta. Puhujina tässä olivat Quant Finland Oy:n toimitusjohtaja Thomas Luther, Helen Oy:n Juhani Vähätalo, Valio Oy:n Ari Kuusisto, Konecranes Finland Oy:n Mika Viro  sekä Olvi Oy:n Joni Lehto.

Keskustelun aiheena oli muun muassa teollisuuden tuotantosyklien jatkuva nopeutuminen. Tämä heijastuu väistämättä kunnossapidon tuleviin tarpeisiin. Toisaalta automaatiojärjestelmien monimutkaistuessa kunnossapidon parissa toimivilta edellytetään jatkuvaa uuden oppimista ja osaamistason ylläpitämistä. Alan koulutustarpeita pohtiessa tulisi keskittyä tulevaisuuden osaamisen tarpeisiin – mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja pyrkiä tätä koulutusta tarjoamaan.

- Kunnossapitoalalla työskentelevien keski-ikä on tänä päivänä varsin korkea, ja esimerkiksi mekaanisen asennuksen alan työpaikat eivät jaksa kovinkaan hyvin kiinnostaa nuoria. Tämä tulee johtamaan ongelmiin jatkossa, ellei alasta saada nuorten silmissä nykyistä houkuttelevampi, pohdittiin keskustelussa.

Mielikuva ratkaisee

EFORA Oy:n Anne Heinosen puheenvuorossa ”Osaava työvoima kunnossapidossa” jatkettiin keskustelua siitä, että onko alan osaajia riittävästi tarjolla Suomessa ja toisaalta siitä, kuinka rekrytoidut työntekijät saadaan sitoutumaan pitkäjänteisesti työnantajaansa.

Esimerkiksi Kaakkois-Suomessa kunnossapitoalan osaajien löytäminen on tällä hetkellä haastavaa, koska alan ammattikoulutusta ei ole enää tarjolla alueella. Pulaa on erityisesti sähköautomaatioalan kunnossapitoinsinööreistä.

Kaiken kaikkiaan Eforan tilanne on kuitenkin Heinosen mukaan varsin hyvä, sillä työntekijöiden vaihtuvuus organisaatiossa on pientä, ja tästäkin noin puolet on seurausta työntekijöiden eläköitymisestä.

Heinosen mukaan yhtiössä on tehty ja edelleen tehdään paljon työtä muun muassa työpaikkamielikuvan kehittämiseksi. Esimerkiksi some-kanavia hyödyntäen on onnistuneesti houkuteltu nuorta kunnossapitoalan sukupolvea yritykseen töihin.

Tehdas pikkukaupan takahuoneessa

Tulevaisuuden visiota piirsi kuulijoille tulevaisuuden tutkija Risto Linturi ”Tulevaisuuden teknologiat ja kunnossapidon visiot” -esityksessä. Linturin mukaan varaosien valmistaminen 3D-tulostuksen avulla lisääntyy jatkuvasti, ja sen markkina tulee ylittämään 100 miljardia USD seuraavan 10 vuoden aikana sekä kasvamaan autoteollisuuden kokoon 20 vuodessa.

Teknologian kehittyessä yhä pienempien erien valmistaminen 3D-tulostuksen keinoin tulee kustannustehokkaaksi verrattuna perinteiseen varaosien valmistukseen esimerkiksi muovipuristimen avulla. Monimutkaistuvissa ja digitaalisissa järjestelmissä tietoturvan merkitys kasvaa ja ongelmanratkaisu usein vaikeutuu, kun vian sijaintipaikka ei ilmene aina helposti.

Linturin mukaan yleistyvä robotisaatio lisää tuotannon joustavuutta, valmistussarjat lyhenevät ja yksilöllisyys kasvaa.

- Robotisaation ansiosta maailmankaupan ja logistiikan osuus tulee tulevaisuudessa laskemaan, kun tuotteiden valmistus hajautuu lähemmäksi asiakasta. Tällöin myös koneiden ja laitteiden ylläpito hajautuu etäämmälle asiantuntijoista – etähuollon ja huoltoneuvonnan rooli kasvaa. 

linturi

Tulevaisuudentutkija Risto Linturin mukaan varaosien valmistaminen 3D-tulostuksen avulla lisääntyy jatkuvasti, ja sen markkina tulee ylittämään 100 miljardia USD seuraavan 10 vuoden aikanas. Kuva: Heikki Jokinen

Nina Garlo-Melkas

Uusimmat artikkelit

Siemens Gamesa rakentaa valtavan tuuliturbiinin

Uusiutuvan energian ratkaisuista tunnettu Siemens Gamesa Renewable Energy tuo markkinoille maailman suurimman offshore -tuuliturbiinin. Teholtaan yli 10 megawatin jättiläinen tuottaa vuodessa tarpeeksi energiaa lähes 10 000 eurooppalaiseen kotitalouteen.

BP povaa uusiutuvalle energialle historian nopeinta kasvua

Maailman energiatuotanto nojautuu seuraavien kahden vuosikymmenen aikana yhä enemmän uusiutuvaan energiaan, joka kasvaa nopeammin kuin mikään muu polttoainemuoto ikinä ennen, arvioi energiajätti BP. Raakaöljyn kysyntä nousee huippuunsa vasta vuoden 2030 tienoilla, kunnon öljy-yhtiö ennustaa.

15.2.2019 | Tutkimus ja koulutus

Tampereen yliopisto panostaa tekoälyn soveltamiseen teollisuudessa

Tekoälyn tuomaa murrosta rummutetaan paljon, mutta hyödyntämättömiä sovellusmahdollisuuksia Suomen teollisuudessa on edelleen merkittävästi. Tätä potentiaalia kartoitetaan Tampereen yliopiston ja yritysten käynnistämässä kaksivuotisessa MIDAS-tekoälyprojektissa.  

11.2.2019 | Alan Uutiset

Uusi verkkotyökalu organisaatioille tekoälykypsyyden testaamiseen

VTT:n kehittämän verkkotyökalun avulla organisaatiot voivat selvittää tekoälyvalmiutensa. Työkalua esitellään tänään 11.2.2019 klo 17 alkavassa AI Monday -tilaisuudessa Helsingin keskuskirjasto Oodissa.

Tulevaisuuden toimivat väylät edellyttävät monipuolisia rahoituskeinoja ja merkittävää rahoitustason nostoa

Liikennejärjestelmän kehittäminen edellyttää pitkäjänteisiä rahoituspäätöksiä sekä riittävää liikenneverkon kunnossapidon ja kehittämisen rahoitustasoa, sanoi Väylän pääjohtaja Kari Wihlman viraston ensimmäisessä sidosryhmätilaisuudessa tänään perjantaina 8.2. Finlandiatalolla.

VTT kehitti uudentyyppisen laitteen hankalien jätemateriaalien prosessointiin

VTT:n kehittämällä lieriöekstruuderilla on hyvät mahdollisuudet mullistaa kierrätettävien materiaalien käsittelyä ja siten edistää kiertotalousliiketoimintaa. Se soveltuu esimerkiksi hankalien tekstiili- ja muovijätteiden ja hävikkiruoan pelletointiin. Laitteen ensimmäinen prototyyppi ylitti jo ensimmäisissä testeissä tutkijoiden ja teollisen ohjausryhmän odotukset. VTT etsii parhaillaan tekniikalle kaupallistajaa.