Alan Uutiset | 4.2.2019

Teollinen toimintaympäristö muuttuu – kunnossapidon merkitys korostuu

Kunnossapitoyhdistys Promaint ry järjesti Kunnossapito 2019 -seminaarin Jyväskylässä 30.-31.1.2019. Tilaisuus kokosi yhteen toistasataa kunnossapidon parissa työskentelevää ammattilaista verkostoitumaan ja kuulemaan kunnossapidon ajankohtaisista aiheista ja tulevaisuuden näkymistä.

heikki

Kunnossapito 2019 -tilaisuuden pääaiheina olivat kunnossapitomarkkina sekä kunnossapitoon ja kunnossapidon tekijöihin voimakkaasti vaikuttava digitalisaatiokehitys. Kuva:Heikki Jokinen

Kunnossapito 2019 -tilaisuuden pääaiheina olivat kunnossapitomarkkina sekä kunnossapitoon ja kunnossapidon tekijöihin voimakkaasti vaikuttava digitalisaatiokehitys. Esitykset liittyivät laitteiden ja laitosten ylläpitoon, käynnissäpitoon, huoltoon eli kaikkeen siihen tekemiseen, jolla voidaan varmistaa tuotantokoneiston mahdollisimman hyvä toimintakyky.

Kunnossapito on alana merkittävä Suomessa. Suomen erityisolosuhteet, harva asutus ja pitkät etäisyydet vaikuttavat sekä infran rakentamisen kustannuksiin että ylläpitokustannuksiin asukasmäärään ja BKT:hen suhteutettuna.

- Teollisuudessa on osittain samoja haasteita - tuotantolaitosten keskinäiset etäisyydet ja toimivan logistiikan järjestäminen lisäävät kustannuksia ja vaikeuttavat esimerkiksi kustannustehokkaan paikallisen palvelutuotannon järjestämistä, sanoi SSAB Europe Oy:n tehtaanjohtaja Kari Ojala tapahtumassa.

Ojalan esityksessä ”Kunnossapidon tila Suomessa” todettiin muun muassa, että teollinen toimintaympäristö muuttuu asiakasodotusten, toimintaedellytysten ja vaadittujen toimintamallien osalta. Digitalisaatio tuo paljon uusia mahdollisuuksia alalle - erityisesti suurten tietomäärien hallintaan verkottuneessa ympäristössä, analysointiin ja päätöksenteon tukeen. Haasteena tänä päivänä on kuitenkin massiivinen kunnossapitovelka.

- On arvioitu, että infrastruktuurin kunnossapitoon käytetään 12 prosenttia alle kestävän tason ja kunnossapitovelan suuruus oli 35-55 Mrd euroa vuonna 2016.  Teollisuuden kunnossapitovelan suuruudesta ei ole vastaavan tasoista tarkkaa arviota, mutta sen voidaan arvioida olevan merkittävä, totesi Ojala.

Ojalan mukaan kunnossapitovelkaa kasvattavat infrastruktuurin osalta julkisen talouden menoleikkaukset. Teollisuuden kunnossapitovelan taustalla on yhtenä merkittävänä tekijänä finanssikriisin jälkeinen alhainen investointitaso ja tarve leikata operatiivisia kuluja.

Nopeutuvat tuotantosyklit muokkaavat kunnossapitoalaa

Tilaisuuden pääyhteistyökumppanina oli ARROW Engineering Oy. Tilaisuudessa kuultiin ARROW:n Key Customer Manager Ville Vilhun ”Kehitysmalli kunnossapidon huippusuorituskulttuuriin” -esityksen ohella Valmetin Kari Rahkosen asiaa puunjalostusteollisuuden kunnossapidon trendeistä.

Esitysten lomassa oli myös vilkas paneelikeskustelu kunnossapitomarkkinan nykytilasta. Puhujina tässä olivat Quant Finland Oy:n toimitusjohtaja Thomas Luther, Helen Oy:n Juhani Vähätalo, Valio Oy:n Ari Kuusisto, Konecranes Finland Oy:n Mika Viro  sekä Olvi Oy:n Joni Lehto.

Keskustelun aiheena oli muun muassa teollisuuden tuotantosyklien jatkuva nopeutuminen. Tämä heijastuu väistämättä kunnossapidon tuleviin tarpeisiin. Toisaalta automaatiojärjestelmien monimutkaistuessa kunnossapidon parissa toimivilta edellytetään jatkuvaa uuden oppimista ja osaamistason ylläpitämistä. Alan koulutustarpeita pohtiessa tulisi keskittyä tulevaisuuden osaamisen tarpeisiin – mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja pyrkiä tätä koulutusta tarjoamaan.

- Kunnossapitoalalla työskentelevien keski-ikä on tänä päivänä varsin korkea, ja esimerkiksi mekaanisen asennuksen alan työpaikat eivät jaksa kovinkaan hyvin kiinnostaa nuoria. Tämä tulee johtamaan ongelmiin jatkossa, ellei alasta saada nuorten silmissä nykyistä houkuttelevampi, pohdittiin keskustelussa.

Mielikuva ratkaisee

EFORA Oy:n Anne Heinosen puheenvuorossa ”Osaava työvoima kunnossapidossa” jatkettiin keskustelua siitä, että onko alan osaajia riittävästi tarjolla Suomessa ja toisaalta siitä, kuinka rekrytoidut työntekijät saadaan sitoutumaan pitkäjänteisesti työnantajaansa.

Esimerkiksi Kaakkois-Suomessa kunnossapitoalan osaajien löytäminen on tällä hetkellä haastavaa, koska alan ammattikoulutusta ei ole enää tarjolla alueella. Pulaa on erityisesti sähköautomaatioalan kunnossapitoinsinööreistä.

Kaiken kaikkiaan Eforan tilanne on kuitenkin Heinosen mukaan varsin hyvä, sillä työntekijöiden vaihtuvuus organisaatiossa on pientä, ja tästäkin noin puolet on seurausta työntekijöiden eläköitymisestä.

Heinosen mukaan yhtiössä on tehty ja edelleen tehdään paljon työtä muun muassa työpaikkamielikuvan kehittämiseksi. Esimerkiksi some-kanavia hyödyntäen on onnistuneesti houkuteltu nuorta kunnossapitoalan sukupolvea yritykseen töihin.

Tehdas pikkukaupan takahuoneessa

Tulevaisuuden visiota piirsi kuulijoille tulevaisuuden tutkija Risto Linturi ”Tulevaisuuden teknologiat ja kunnossapidon visiot” -esityksessä. Linturin mukaan varaosien valmistaminen 3D-tulostuksen avulla lisääntyy jatkuvasti, ja sen markkina tulee ylittämään 100 miljardia USD seuraavan 10 vuoden aikana sekä kasvamaan autoteollisuuden kokoon 20 vuodessa.

Teknologian kehittyessä yhä pienempien erien valmistaminen 3D-tulostuksen keinoin tulee kustannustehokkaaksi verrattuna perinteiseen varaosien valmistukseen esimerkiksi muovipuristimen avulla. Monimutkaistuvissa ja digitaalisissa järjestelmissä tietoturvan merkitys kasvaa ja ongelmanratkaisu usein vaikeutuu, kun vian sijaintipaikka ei ilmene aina helposti.

Linturin mukaan yleistyvä robotisaatio lisää tuotannon joustavuutta, valmistussarjat lyhenevät ja yksilöllisyys kasvaa.

- Robotisaation ansiosta maailmankaupan ja logistiikan osuus tulee tulevaisuudessa laskemaan, kun tuotteiden valmistus hajautuu lähemmäksi asiakasta. Tällöin myös koneiden ja laitteiden ylläpito hajautuu etäämmälle asiantuntijoista – etähuollon ja huoltoneuvonnan rooli kasvaa. 

linturi

Tulevaisuudentutkija Risto Linturin mukaan varaosien valmistaminen 3D-tulostuksen avulla lisääntyy jatkuvasti, ja sen markkina tulee ylittämään 100 miljardia USD seuraavan 10 vuoden aikanas. Kuva: Heikki Jokinen

Nina Garlo-Melkas

Uusimmat artikkelit

19.4.2019 | Alan Uutiset

Fortum sai ympäristöluvan Porin tuhkajalostamolle

Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi Fortumin Porin tuhkajalostamolle ympäristöluvan 18.4.2019. Porin tuhkajalostamossa käsitellään jätteenpolttolaitoksissa syntyvät tuhkat lain vaatimalla tavalla.

VR Kunnossapito selätti kilpailijat HKL:n metrojunien urakassa

VR-Yhtymä Oy on tehnyt merkittävän aluevaltauksen voittamalla Helsingin kaupungin liikennelaitoksen kilpailutuksen metrojunien peruskorjauksesta. Hankkeen kokonaisarvo VR:lle on noin 30 miljoonaa euroa ja sen toteuttaa VR Kunnossapito Oy.

Maailman ensimmäinen markkinapaikka hiilidioksidin poistolle

Puro on maailman ensimmäinen markkinapaikka, joka käy kauppaa hiilidioksidin poistolla ilmakehästä. Puro on 23 yrityksen pilottihanke, jonka tavoitteena on tehdä hiilidioksidin poistosta verifioitavaa, vertailukelpoista ja kaupallista toimintaa.

Lahti Precision tuo markkinoille mobiilipohjaisen punnituspalvelun

Lahti Precision on tuonut markkinoille maailman ensimmäinen järjestelmistä riippumattoman mobiilipohjaisen punnituspalvelun mScalesin.

PostNord ja GKN Powder Metallurgy vauhdittavat 3D-tulostuksen toimitusketjun kehitystä

Globalisaatio ja digitalisaatio vaikuttavat merkittävällä tavalla nykypäivän tuotantoteollisuuteen. Toimitusajoista on tullut keskeinen kilpailutekijä laadukkaan ja tehokkaan tuotannon rinnalle, mikä nostaa automaation merkityksen uudelle tasolle. PostNord ja GKN Powder Metallurgyn ovat ryhtyneet yhteistyöhön tavoitteenaan lisätä 3D-tulostusmarkkinoiden avoimuutta ja saatavuutta.

Ilmastonmuutos kuriin aurinkopolttoaineiden tuotannolla

Uudessa keinotekoisen fotosynteesin tutkimushankkeessa imitoidaan luonnon fotosynteesiprosessia ja kehitetään teknologia, joka tuottaa auringonvalosta, ilmakehän hiilidioksidista ja vedestä uusiutuvaa hiilineutraalia energiaa yhteiskunnan tarpeisiin.

3.4.2019 | Kumppaniartikkeli

GlobalReader vie tuotantolaitokset lähemmäs Industry 4.0 maailmaa

Ammattitaitoisen ja motivoituneen työvoiman löytäminen on tänä päivänä monelle valmistavan teollisuuden yritykselle haastavaa. Vaikka tehdastyön luonne on lisääntyneen automaation ansiosta muuttunut vuosien varrella täysin, työn arjen todellisuus ei useinkaan vastaa millenniaalisukupolven edustajien odotuksia. Pelkkä rahallinen korvaus työstä ei useinkaan heille riitä, vaan työn tekemisen on oltava myös mielekästä ja motivoivaa.