Teolliset innovaatiot muuttavat tuotantoa ja teollisuutta
Rikasta Pohjoista on vuosittain huhtikuussa järjestettävä pohjoisen teollisuuden foorumi. Järjestyksessään viides foorumi järjestettiin Kemissä 10. - 11. huhtikuuta.
Keskiviikon puheenvuorot oli koottu otsikon Teolliset innovaatiot alle.
Avaussanoissaan Lapin ammattikorkeakoulun rehtori Riitta Rissanen kannusti osallistujia vaihtamaan ajatuksia siitä, mistä tulevaisuuden innovaatiot syntyvät. Hän korosti vahvojen yrityskumppanuuksien merkitystä korkeakoululle.
- Opiskelijat ovat tärkeimmät sisäiset kumppanimme. Mitä ikinä laitamme liikkeelle, ovat opiskelijat mukana, Riitta Rissanen täsmentää.
Foorumin kumpaankin teemapäivään kokoontui noin 75 osallistujaa.
Teollisten innovaatioiden tulevaisuudesta alusti tuotantotalouden professori Harri Haapasalo Oulun yliopistosta. Hänen mukaansa on syytä olla selvillä siitä, mitä innovaatiot, teknologia ja tuote tai palvelu ovat omassa liiketoiminnassa, jotta niihin liittyvät prosessit on mahdollista pitää hallinnassa.
- Huvikseen innovointi on kivaa, ja joskus osuvaakin, mutta ei silti itsetarkoitus. Omassa yrityksessä on hyvä miettiä, miten meillä on organisoitu myyntinimikkeiden aikaansaaminen, Harri Haapasalo muistuttaa.
DEKRA Industrial Oy tekee Suomessa teollisuustarkastuksia infraan, rakennuksiin, laitteisiin ja koneisiin. Mari Mikkonen kertoi EN 1090-2:2018 standardin jalkautuksesta ja teollisuuden teräsrakenteiden hitsaustyön laatumerkinnöistä, tarkastuksista ja auditoinnista.
Iin Konepaja Oy:n toimitusjohtaja Pentti Aula kertoi, että konepajat kärsivät työvoimapulasta.
- Oppimisympäristöt eivät tiedosta yritysten tarpeita. Nykyisestä ammatillisesta koulutuksesta puuttuu yhteys yrityksiin, Aula kritisoi.
Päivien ehkä vauhdikkaimmasta esityksestä vastasi Elisa Lahti, joka työskentelee Demola in Laplandin koordinaattorina Lapin AMKissa.
Miten kohtaamme epävarman tulevaisuuden? hän kysyi puheenvuorossaan, ja korosti monialaisuutta osana innovaatioprosesseja.
- Airbnb:tä ei olisi syntynyt, jos sen tekeminen olisi jäänyt matkailualan ammattilaisten tehtäväksi, Elisa Lahti havainnollistaa. Kiertotaloudessa monialaisuus korostuu entisestään.
Elisa Lahti arvioi, että kokeileminen voi olla pelottavaakin, mutta Demolassa epäonnistumisen pelko pienenee. Demolan 8 viikon mittaiset yhteiskehittämishankkeet demokratisoivat innovaatiotyötä. Ne voivat liittyä tuotteisiin, prosesseihin tai innovaatioihin.
- Demolaan voi myös tuoda muutoksen malleja nuorten ihmisten arvioitavaksi ja jatkojalostukseen.
Paperiteollisuuden tulevaisuus on vihreä. Stora Enso Veitsiluodon tiedotuspäällikkö Taisto Saari tiivisti tulevaisuuden näkymät:
- Kaikki, mikä tänään valmistetaan uusiutumattomista materiaaleista, voidaan huomenna valmistaa puusta.
Paperiteollisuus edistää siirtymistä fossiilipohjaisesta maailmasta biotalouteen, mistä kertoo myös se, että Stora Enson viime vuoden liikevaihdosta syntyi 9 prosenttia sellaisista tuotteista, joita ei kolme vuotta sitten ollut olemassakaan.
Business Finland tukee yrityksiä muun muassa kiertotalouden edistämisessä ja viennin käynnistämisessä. Asiantuntija Risto Mäkikyrön mukaan Suomi voi näyttää tietä ja että suomalaisia kierto- ja biotalouden ratkaisuja käytettäisiin maailmanlaajuisesti. Business Finlandin fokuksessa ovatkin tällä hetkellä juuri biopohjaiset ratkaisut, teollinen kiertotalous, uudet liiketoimintamallit, teolliset symbioosit ja digitaaliset ratkaisut.
Business Finlandin asiantuntija Risto Mäkikyrö ja professori Harri Haapasalo Oulun yliopistosta.
Kiertotalouden mahdollisuuksista teollisuudelle kertoi Rikasta Pohjoista –yleisölle tarkemmin teollisuuden kiertojen asiantuntija Riitta Silvennoinen Sitrasta.
Torstaina mielenkiinto suunnattiin käyttövarmuuden ja kunnossapidon uusiin teknologioihin. Päivää isännöi projektipäällikkö Aslak Siimes Lapin AMKin Uudistuvan teollisuuden osaamisryhmästä. Datan visualisointi, osaamisen johtaminen, standardit ja sertifioinnit ja lisätyn todellisuuden hyödyntäminen teollisuuden prosesseissa nousivat päivän aikana pääosaan.
Käyttövarmuus ja uudet teknologiat tuotanto-omaisuuden hallinnan näkökulmasta oli dosentti Kari Komosen (Promaint ry.) puheenvuoron aiheena. Hänen mukaan myös tuotanto-omaisuuden hallinnassa voi käyttää visuaalista esitystapaa.
Henkilöstöjohtaja Anne Heinonen Efora Oy:stä kuvasi, miten Eforassa on satsattu rekrytointiin ja työnantajamielikuvan rakentamiseen. Molemmat ovat osaltaan auttaneet uusien työhönsä sitoutuneiden työntekijöiden rekrytointia. Työnantajamaineessa suusta suuhun kulkeva tieto on tärkeässä asemassa. Tämän vuoksi työntekijöitä on Eforassa otettu mukaan yhtiön tarinan kerrontaan muun muassa Instagrammissa. Toisaalta osaamista on entistä tietoisemmin kytketty yhtiön tavoitteisiin.
- Osaamisen kehittämistä ei saisi irrottaa muusta strategiatyöstä. Yhtiön on hyvä kysyä, minkälainen osaaminen tuo kilpailukykyä, Anne Heinonen valottaa.
VTT:n johtava tutkija Helena Ronkainen valotti voiteluhuollon yhteyttä käyttövarmuuteen. Voiteluhuolto tulisi kytkeä ennakoivan kunnossapidon piiriin. Koneiden kunnon lisäksi on syytä seurata öljyn kuntoa ja sopivuutta kohteeseen. Voiteluhuollolla on myös ympäristövaikutuksia.
VTT on tutkinut kitkahäviötä muun muassa paperikoneissa. Ronkainen muistutti, että epäonnistunut voiteluhuolto pysäyttää isoimmankin koneen.
Kemin vasta avatusta ympärivuotisesta lumilinnasta löytyi tapahtumalle oivat "väistötilat". Ammattikorkeakoulun Kosmos-talossa on remontti käynnissä ensi syksylle kun tiloja uudistetaan.
Liikkeenvahvistuskuvaus on uusi tapa nähdä värähtelyliike ja sillä voidaan ratkaista värähtelyongelmia muun muassa kaikissa pyörivissä koneissa. Liikkeenvahvistuskuvauksen käyttöä osana kunnossapidon työmenetelmiä havainnollisti toimitusjohtaja Teemu Ritvanen MLT Machine & Laser Technology Oy:stä. Mittaustapa soveltuu myös värähtelymittaukseen infrastruktuurissa kuten silloissa.
Päivien päätteeksi Lapin ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Antti Niemelä ja projekti-insinööri Juha Valtonenhavainnollistivat demonstraatioiden avulla, miten lisättyä todellisuutta (AR) on kokeiltu tehtaissa ja muissa tuotantolaitoksissa. Case-esimerkkeinä toimivat SMA Mineral, Stora Enso/Efora ja SSAB Europe.
AR:ssä yhdistyy todellinen ja virtuaalinen maailma. Keinotodellisuus eli VR tarkoittaa virtuaalimaailmaa, jossa todellinen maailma häivytetään kokonaan. MR puolestaan on AR:n ja VR:n sekoitus. AR:n käytettävyydessä on vielä haasteita.
- Haasteita teollisuuden näkökulmasta on ylläpidettävyys muutosten jälkeen ja laitteiden soveltuvuus teolliseen ympäristöön. Käytettävyys ja käyttömukavuus todellisessa työympäristössä vaativat myös vielä kehittämistä, Antti Niemelä kuvaa nykytilannetta.
