Tilaisuudessa puhunut, litium-akkuja tuottavan Northvoltin toimitusjohtajan Paolo Cerrutin mukaan Kiina on viimeisen 10 vuoden aikana hankkinut haltuunsa arviolta 70 prosenttia maapallon kobolttiesiintymistä.

- Eurooppa ei voi enää seurata tapahtumien kulkua sivustakatsojana. Se tarvitsee proaktiivista ulkopolitiikkaa, joka ottaa luonnonvarakysymykset nykyistä paremmin huomioon, Cerruti korosti.

Cerrutin mukaan EU ei selviä energiamurroksen synnyttämästä raaka-ainekysynnästä ellei sen nykyisiä kierrätysvaatimuksia päivitetä vastaamaan tulevia tarpeita.

Metallien kierrätykseen erikoistuneen Umicoren johtaja Jan Tytgat jatkoi toteamalla että teollistuneilla mailla on jo nyt mahdollisuus ottaa talteen jopa puolet kannettavissa tietokoneissa ja älypuhelimissa käytetystä koboltista.

Ruotsin talouspolitiikkaa seuraavan viraston edustaja Tobias Persson kertoi ruotsalaisen teräsyhtiön SSAB:n pyrkimyksistä muuttaa teräksen tuotanto ilmastoneutraaliksi korvaamalla teräksen karaistamisessa käytetty hiili vedyllä.

Persson ilmaisi samalla huolensa harvinaisten maametallien riittävyydestä. Energiamurroksen myötä strategisten metallien kysynnän odotetaan lisääntyvän kymmenen prosenttia vuodessa, mikä aiheuttaa huolta niiden saatavuudesta.

Raaka-aineiden kierrätykseen erikoistuneen Stena Metallin tutkimusjohtajan Christer Forsgrenin mielestä EU:n lainsäädäntöä tulisi muuttaa siten että kulutushyödykkeiden tuottajat olisivat velvollisia huolehtimaan käytöstä poistettujen tuotteiden raaka-aineiden talteenotosta ja kierrätyksestä. Lisäksi raaka-aineiden kierrätettävyys tulisi saada osaksi julkisia hankintoja koskevia vaatimuksia.

Lähde: Kestävän kaivostoiminnan verkoston uutiskirje 3/2017