https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Alan Uutiset | 29.12.2021

Uteliaisuudesta on etua nykypäivän työelämässä

Yritysjohtajat pitävät uteliaisuutta entistä arvokkaampana taitona organisaatioiden ja henkilökohtaisen kehityksen näkökulmasta. Uteliaisuuden avulla pyritään vastaamaan organisaatioiden nykypäivän suurimpiin haasteisiin, kuten työntekijöiden pysyvyyden ja työtyytyväisyyden parantamiseen sekä innovatiivisempien, yhteistyökykyisempien ja tuottavampien työpaikkojen luomiseen.

sas

Monet organisaatiot ja johtajat epäröivät kannustaa työntekijöitä olemaan uteliaita. Moni johtaja pelkää, että uteliaisuuden korostaminen organisaatiossa voi häiritä päätöksentekoa tai johtamista.

SAS Instituten teettämästä tutkimuksesta selviää, että yritysjohtajista 59 prosenttia uskoo uteliaan työntekijän tuovan enemmän liiketoiminnallista arvoa yritykselle. Ylipäätään puolet haastatelluista johtajista kokee, että uteliaisuus on nykypäivänä tärkeämpää kuin viisi vuotta sitten.

– Tutkimuksestamme käy ilmi, että uteliaisuus ei ole enää vain kivaa. Sen sijaan siitä on tulossa liiketoiminnan välttämättömyys, joka auttaa yrityksiä vastaamaan kriittisiin haasteisiin ja edistämään innovaatioita. Uteliaisuudesta nähdään olevan erityistä hyötyä organisaatioissa, joissa hyödynnetään paljon dataa digitaalisen muutoksen ja liiketoiminnan vauhdittamiseksi, SASilla markkinointijohtajana toimiva Sari Hofmann kertoo.

Raportissa uteliaisuus määritellään impulssiksi etsiä uutta tietoa ja kokemuksia. Siihen luetaan myös kyky tutkia uusia mahdollisuuksia.

– Uteliaisuutta pitävät erityisen tärkeänä ominaisuutena juuri korkeimmissa johtotehtävissä toimivat, Hofmann sanoo.

Uteliaisuus näkyy nyt myös LinkedIn-päivityksissä ja työpaikkailmoituksissa

LinkedIn-tietojen mukaan sitoutuminen uteliaisuuden mainitseviin päivityksiin ja artikkeleihin on lisääntynyt 158 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

– Uteliaisuus näkyy lisäksi työpaikkailmoituksissa. Uteliaisuuden mainitsevien työpaikkailmoitusten määrä on kasvanut kuluneen vuoden aikana 90 prosenttia ja uteliaisuuteen liittyvien taitojen mainitseminen 87 prosenttia viime vuoteen verrattuna, Hofmann kertoo.

Eri alojen välillä on eroja uteliaisuuden arvostamisessa, tutkimuksesta selviää. Monet uteliaisuuteen liittyvät hyödyt vastaavat suoraan joihinkin keskeisiin liiketoiminnan haasteisiin. Yli puolet kyselyyn vastanneista esimiehistä oli sitä mieltä, että uteliaisuuden arvokkaita etuja ovat tehokkuuden ja tuottavuuden lisääntyminen (62 %), luovempi ajattelu ja luovemmat ratkaisut (62 %), vahvempi yhteistyö ja tiimihenki (58 %) ja ajatusten ja näkemysten monipuolisuus (58 %). Johtajista 52 prosenttia uskoo, että uteliaalla työntekijällä on myös muita parempi sitoutuminen työnantajaan ja työtyytyväisyys.

– Uteliaisuuden lisäksi johtajat näkevät tärkeinä työntekijän taitoina tekoälyn ymmärtämisen ja data-analytiikan osaamisen. Henkilökohtaisina ominaisuuksina korostuvat kyky luovaan ajatteluun ja joustavuus, Hofmann listaa.

Neljä johtajatyyppiä uteliaisuuteen suhtautumisen perusteella

  • Raportti luokittelee tutkitut yritysjohtajat neljään uteliaisuuteen keskittyvään ryhmään:
  • Uteliaat yhteistyöntekijät (25 %): Arvostavat yhteistyötä, etsivät vastauksia; uskovat, että uteliaisuus parantaa suorituskykyä ja työtyytyväisyyttä.
  • Joustavat mielipiteenhakijat (29 %): Ottavat haasteet vastaan ​​ja arvostavat muiden mielipiteitä; uskovat, että uteliaisuus edistää joustavuutta ja sopeutumiskykyä epävarmoina aikoina, mutta eivät usko, että uteliaisuus johtaa parempaan tehokkuuteen ja tuottavuuteen.
  • Tuottavuuteen keskittyvät johtajat (26 %): Uskovat, että uteliaisuus lisää tehokkuutta ja tuottavuutta sekä vahvistaa yhteistyötä, mutta eivät ole taipuvaisia ​​uskomaan, että se edistää esimerkiksi ajattelun monimuotoisuutta.
  • Uteliaisuuden vastaiset johtajat (19 %): Eivät usko, että uteliaisuus lisää suorituskykyä.

Monet organisaatiot kyvyttömiä kehittämään ja hyödyntämään uteliaisuutta

Uteliaisuuden arvo työpaikoilla tunnustetaan kasvavassa määrin, mutta kaikki johtajat eivät kuitenkaan pidä sitä merkittävänä. Monilla organisaatioilla on vaikeuksia edistää ja hyödyntää ominaisuutta tehokkaasti päivittäisessä toiminnassaan.

– Vaikka useimmat kyselyyn osallistuneet johtajat uskovat uteliaisuuden olevan arvokas taito, monet kokevat sen edistämisen ja siihen kannustamisen olevan haastavaa. Yli puolet johtajista myöntää, että he tuntevat vain jonkin verran tai eivät osaa tunnistaa uteliaisuutta työnhakijoissa. Havainnot osoittavat, että uteliaisuuden edut ja organisaatioiden mahdollisuudet hyödyntää sitä poikkeavat toisistaan, Hofmann pohtii.

Monet organisaatiot ja johtajat epäröivät myös kannustaa työntekijöitä olemaan uteliaita. Moni johtaja pelkää, että uteliaisuuden korostaminen organisaatiossa voi häiritä päätöksentekoa tai johtamista. Osa johtajista uskoo, että uteliaisuus voi lisätä virheiden tai huonojen päätösten riskiä.

– Uteliaisuuden omaksuneet organisaatiot ja johtajat rohkaisevat usein uteliaisuuteen kaikkialla yrityksessä, mukaan lukien työntekijöiden suoritusarvioinnit, koulutus- ja kehittämistoiminnoissaan ja rekrytoinneissa.  Yli puolet heistä harrastaa myös julkisesti uteliaisuutta osoittavien työntekijöiden kehumista, Hofmann kertoo keinoista edistää uteliaisuutta.

********

Tulokset käyvät ilmi maailman johtavan analytiikkayrityksen SASin uudesta Curiosity@Work -raportista, johon haastateltiin maailmanlaajuisesti lähes 2 000 yritysjohtajaa ja analysoitiin LinkedInin tietoja viimeisen vuoden aikana.

 

Uusimmat artikkelit

21.6.2022 | Alan Uutiset

ESG näkyy nyt ylimmän johdon agendalla - yli kolmannes eurooppalaisista yrityksistä palkannut kestävän kehityksen johtajan

Vuonna 2021 kansainvälisissä yrityksissä nimitettiin enemmän kestävän kehityksen johtajia kuin viitenä edellisenä vuotena yhteensä, ilmenee PwC:n globaalin strategiakonsultointiin erikoistuneen yksikön Strategy&:n tutkimuksesta.

Digita ja Kymen Vesi ovat solmineet yhteistyön vesihuollon digitalisoinnista

Digita ja Kymen Vesi ovat solmineet yhteistyön vesihuollon digitalisoinnista. Yhteistyö on alkanut vuonna 2018 pilotoinnin merkeissä. Mittarikannan vaihto etäluentaan aloitettiin tämän vuoden alussa. Tähän mennessä etäluettavia mittareita on asennettu jo yli 2000 kappaletta.

15.6.2022 | Tutkimus ja koulutus

Uusilla ruoantuotantoteknologioilla vauhtia Suomen ilmastotavoitteisiin

Suomi pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Ruoantuotantojärjestelmän uudistaminen, erityisesti uusien tuotantomenetelmien käyttöönotto edistäisi tavoitteen saavuttamista. Samalla Suomen proteiiniomavaraisuus paranisi, mikä on entistä tärkeämpää nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa, ilmenee VTT:n ja Luken selvityksestä.

Metron turvallisuutta parannetaan – jopa 40 vuotta vanhoja järjestelmiä uudistetaan

Metro on liikennöinyt pääkaupunkiseudulla pian 40 vuoden ajan. Osa metrossa käytetyistä järjestelmistä on alkuperäisiä, ja ne alkavat tulla elinkaarensa päähän. Vanhojen järjestelmien uusimiseksi laadittu hankesuunnitelma oli 14.6. käsittelyssä HKL:n johtokunnassa. Hankkeen käsittely jatkuu syksyllä Helsingin ja Espoon kaupunginvaltuustoissa.

Tulevaisuuden digiratkaisut vauhdittavat ruokaketjun vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä

Uuden HKScanin johtaman kumppanuusverkoston tavoitteena on tuoda ruokaketjun vastuullisuusdata kaikkien ulottuville. Mukana verkostossa ovat HKScanin lisäksi huippuosaajat Biolanilta, Ilmatieteen laitokselta, Luonnonvarakeskuksesta ja Mtech Digital Solutionsilta.

Automatisointi lievittää logistiikan työvoimapulaa

Finn-ID:n toimitusjohtaja Janne Pyrrö ja teknologiajohtaja Kari Hänninen kertovat, että esimerkiksi logistiikka-alalla robottien harteille voidaan ulkoistaa uuvuttavat ja toisteiset tehtävät.

10.5.2022 | Kumppaniartikkeli

Loppuu se kuluminen – kestävillä ratkaisuilla huolettomuutta teollisuuden kunnossapitoon

Panssariteräksestä valmistetut siirtoruuvit, sykloonit, puhaltimet, putkistot ja monet muut teollisuuslaitteet altistuvat jatkuvasti kulumiselle. Halpa tuotanto ja vääränlaiset sovellukset ovat kuluttaneet laitteiden lisäksi panssariteräksen mainetta. Kestävä ratkaisu on kuitenkin olemassa. Ajatus laadusta, ennakoivasta kunnossapidosta ja elinkaariajattelusta jalkautuu teollisuuteen hitaasti mutta varmasti, luottaa Somotec Oy:n toimitusjohtaja Olli Riihiluoma.