Siirtyminen vähähiiliseen energian tuotantoon, varastointiin ja siirtoon edellyttää investointeja. Niiden keskeinen ehto on sujuva ja joustava kaavoitus. Lausuntokierrokselle lähtenyt ehdotus osittain tukee energia-alan investointeja, mutta myös lisää sääntelyä ja monimutkaistaa kaavoitusta, kommentoi asiaa Energiateollisuus ry (ET).

ET:n mukaan ehdotus ei onnistunut selkeyttämään kaavatasojen tavoitteita ja sisältövaatimuksia. Yksinkertaistamisen sijaan suunnittelujärjestelmään lisätään lakisääteiset kaupunkiseutusuunnitelmat.

Tavoitteena uudistuksessa on perustellusti ilmastonmuutoksen hillitseminen. Ehdotuksen mukaan kaikkien kaavatasojen on luotava edellytyksiä uusiutuvien ja vähähiilisten energiamuotojen hyödyntämiselle. Tämä uusi yleinen säännös jää kuitenkin täsmentymättä.

Maakuntakaavan oikeusvaikutuksia rajattaisiin. Jatkossa ainoastaan maakunnan aluerakenne, liikenneverkosto ja viherrakenne olisivat sitovana ohjeena kuntakaavoille.

Tuulivoiman osalta ehdotus on ET:n mukaan kannatettava. Kaikki tuulivoima-alueet voitaisiin jatkossa kaavoittaa kunnan yleiskaavalla ilman maakuntakaavamerkintää.

– Tämä mahdollistaa kunnan oman päätöksenteon hankkeista, nopeuttaa kaavoitusta välttämällä päällekkäistä suunnittelua ja kohdentaa selvitykset tehokkaammin, toteaa Energiateollisuuden ympäristöasiantuntija Heidi Lettojärvi.

– Myös tulevaisuuden pienet ydinvoimalat voitaisiin kaavoittaa kunnassa. Sähkön kantaverkko kuuluu aluerakenteen teknisen huollon infrastruktuuriin ja sen osalta maakuntakaavat olisivat perustellusti oikeusvaikutteisia, lisää Lettojärvi.

Tavoitteena kaavauudistuksessa on myös luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Lakiin tulisi uudet määritelmät viherrakenteelle ja ekologisille yhteyksille.

ET:n mielestä huolena nyt on, että luontoarvojen painotus jyrää muut maankäyttömuodot.

– On epäselvää, millainen rakentaminen viherrakenteelle ja ekologisille yhteyksille on sallittua. Luonnonsuojelua ehdotetaan vahvistettavaksi myös luonnonsuojelulain uudistuksella ja yhteisvaikutus hankkeiden kannalta on arviomatta, Lettojärvi huomauttaa.

Ehdotuksessa annettaisiin ELY-keskuksille laaja valitusoikeus kuntakaavoihin. ET pitää nykytilannetta parempana, jossa ELY-keskusten valvonta kattaa vain valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät asiat.

Lakiin ehdotetaan kunnan jäsenelle säädettävää oikeutta tehdä aloite asemakaavan laatimiseksi. Kunnan olisi käsiteltävä aloite määräajassa. ET pitää ehdotusta kannatettavana, mutta liian suppeana. Aloiteoikeus tulisi olla laajasti hankekehittäjien käytössä ja koskea myös yleiskaavoja.

– ET pitää tärkeänä rakennusten ilmastovaikutusten pienentämistä, mutta nyt esitetyt keinot eivät ole kustannustehokkaimpia hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamisessa, toteaa Energiateollisuus ry:n asiantuntija Mirja Tiitinen.

– Säädösvalmistelussa ja toimenpiteiden valinnassa tulee ottaa huomioon energiajärjestelmien nopea kehittyminen ja erityisesti energiaverkkojen mahdollistama sektori-integraatio. Lakimuutoksen vaikutusarviota tulisi laajentaa siten, että rakennusta tarkastellaan osana energiajärjestelmää ja valita ohjauskeinot kokonaisarvioinnin tulosten perusteella, Tiitinen jatkaa.