Euroopan komission energiaosaston varapääjohtaja Gerassimos Thomas kehottaa kohdistamaan katseet jo vuoteen 2050, sillä toistaiseksi sovituilla toimenpiteillä saavutetaan siihen mennessä vasta 60 prosenttia tavoitteeksi asetetun 80–95 prosentin vähennysten sijasta. EU:n energiapolitiikan päätavoitteet liittyvät kestävän kehityksen lisäksi energian toimitusvarmuuteen ja kilpailukykyyn.  

– Meidän on tehtävä paljon enemmän ja katsottava vuoden 2030 jälkeen, jotta Eurooppa voi päästä Pariisin sopimuksen tavoitteeseen. Tämä edellyttää peräti 200 miljardin vuotuisia investointeja pääosin yksityisin varoin. Investointeja varten on luotava vakaa sääntely-ympäristö ja rahoitusmahdollisuuksia, Thomas totesi.

Hän muistutti Euroopan olevan tuontienergian varassa, joten omavaraisuutta tarvitaan lisää energialaskun pienentämiseksi. Thomasin mukaan tuulivoiman teknologiajohtajana Eurooppa voi viedä maailmalle vision lisäksi myös teknologiaa.

– Tuotannon lisäksi on tarkasteltava energian kulutusta. Siirtymä uusiutuvaan energiaan edellyttää myös toimia maankäytössä ja liikenteessä. Meidän on oltava avoimia uusille innovaatioille eikä lukkiutua vain nykyisiin ratkaisuihin, Gerassimos Thomas arvioi.

Gerassimos Thomas puhui Tampereella World Energy Council Finlandin yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa koostamassa Energiapäivässä. Tilaisuudessa julkistettiin myös kansainvälisen energiajärjestö IEA:n Suomea koskevan maatutkinnan tulokset, jotka esitteli järjestön varapääjohtaja Paul Simons.  IEA:n yleisilmeeltään positiivisen arvion mukaan Suomi on käyttänyt tehokkaasti luonnonvarojaan, ja edistynyt etenkin älykkäässä energianhallinnassa ja älyverkoissa. 

– Suomella on johtava rooli myös lämpöpumpuissa, ydinturvallisuudessa sekä ydinjätteen käsittelyssä. Viiden miljoonan kansalta nämä ovat merkittäviä saavutuksia, Paul Simons totesi.

– Päästöt eri sektoreilla ovat laskeneet liikennettä lukuunottamatta. Suomen sähköntuotanto on jo valtaosin vähähiilistä, kiitos ydinvoiman, modernin bioenergia, vesivoiman ja tuulen.

IEA:n raportissa huomio on kohdistettu liikenteen päästövähennysten ohella etenkin bioenergian kestävään käyttöön ja rooliin suhteessa metsien hiilinieluihin sekä sähkön ja lämmön yhteistuotannon kannattavuuteen matalan sähkönhinnan vallitessa. Haasteisiin voidaan järjestön mielestä vaikuttaa muun muassa verotuksen ja tukien keinoin.

Raporttia kommentoi tuoreeltaan asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, joka sanoi Suomen hallituksen arvostavan IEA:n näkemyksiä ja totesi Suomen hallituksen jo ryhtyneen raportin suositusten suuntaisiin toimiin.

–      Olemme toteuttamassa suosituksia ja annamme niille suuren painoarvon. Puhdas energia voi myös tarkoittaa kestävää talouskehitystä Suomessa, mutta se vaatii huomattavat investoinnit. Mitä Suomessa on tehty, selvästi kiinnostaa myös maailmalla, kuten Kiinassa ja Japanissa, vastikään näissä maissa vieraillut ministeri sanoi.

Tallenne julkistustilaisuudesta löytyy työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta  https://tem.videosync.fi/energiapolitiikan-maatutkinnan-julkistus

IEA:n Suomen maaraportti 2018 on osoitteessa:  www.iea.org/
Suomen maaraportin tiivistelmä  executive summary (epävirallinen suomennos)

WEC Finlandin Energiapäivä on osa vuoden kattavinta energia-alan ammattilaistapahtumaa, Energia 2018, joka kokosi Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen 23.–25.10. energia-alan keskeiset vaikuttajat, päättäjät ja eri teknologioiden edustajat. Tapahtuma tarjosi edustavan näkymän niin toimialan käytännön ratkaisuihin kuin muutoksen hallintaan eri tasoilla. Messualueen A-hallissa esiteltiin perinteistä energiantuotantoa ja voimalaitosten järjestelmiä, laitteita ja palveluja. E-halliin koottiin uusiutuvan, lähienergian ja kiertotalouden ratkaisuja sekä älykkäitä energiateknologioita.