Kumppaniartikkeli | 6.9.2019

Kunnossapitoalalla pula henkilöstöstä

Suomessa on kova pula osaavasta henkilöstöstä kunnossapitoalalla.

industry1

Miten ministeriössä on huomioitu osaamisvaje?

Osaavan henkilöstön saatavuus on kriittinen tekijä kasvulle ja Suomen kilpailukyvylle. Talouskasvu on lisännyt huomattavasti työvoiman kysyntää ja avoimien työpaikkojen määrää. Tästä johtuen osaavan työvoiman rekrytointiongelmia koetaan useilla toimialoilla ja eri ammattiryhmissä sekä eri puolilla maata.

Työ- ja elinkeinoministeriön julkaiseman viimeisimmän Ammattibarometrin mukaan työvoimapulasta kärsii 54 eri ammattia. Kunnossapitoala ei siis tällä hetkellä ole ainoa ala, jossa on pulaa osaajista.  Osaavan työvoiman saatavuus ja alojen vetovoima riippuvat monista tekijöistä, joista oikein mitoitettu ja tulevaisuuden työelämän osaamistarpeita vastaava koulutus on yksi keskeisistä.

Koulutuksen mitoituksessa hyödynnetään saatavilla olevaa valtakunnallista ja alueellista ennakointitietoa. Kunnossapitoalan ennakointia toteutetaan osana valtakunnallista ennakointikokonaisuutta osaamisen ennakointifoorumissa. Lisäksi koulutuksen järjestäjät ja korkeakoulut tekevät ennakointityötä. Ennakoinnin ja kiinteiden työelämäsuhteiden avulla on mahdollista suunnata koulutusta niin määrällisesti kuin sisällöllisesti enemmän alueiden työelämän tarpeita vastaavasti.

Millaisia toimia ministeriössä on otettu tilanteen korjaamiseksi?

Tämän hetkistä eri alojen osaajapulaa on pyritty helpottamaan nopeavaikutteisilla osaamisen kehittämisen täsmätoimilla kuten viime ja edellisenä vuonna käynnistetyillä muuntokoulutuksilla ja kehittämällä uusia toimintamalleja, joilla pyritään nopeasti vastaamaan muuttuviin osaajatarpeisiin.

Ammatilliseen koulutukseen on lisätty opiskelupaikkoja työvoimapulan aloille ja käynnistetty ammatillisen osaamisen pilottihankkeita sekä toteutettu työvoimakoulutusta. Ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyyttä tulee edelleen kehittää.

Työssäoppiminen parantaa ammattiosaamisen työelämävastaavuutta ja lisää opiskelijoiden opiskelumotivaatiota. Työssäoppimispaikan tarjoaminen opiskelijalle on yksi keskeinen keino turvata yritykselle osaavan työvoiman saatavuus ja mahdollistaa yritykselle hyvä rekrytointikanava.

Miten tulevaisuudessa voidaan parantaa tilannetta, jotta eri teollisuudenaloille löytyy osaamista ja tekijöitä tuotanto-omaisuuden kunnossapitoon?

Kun kilpailu osaavasta työvoimasta on kovaa, on alan imagolla vaikutusta opiskelijoiden valintoihin. On myös huolehdittava siitä, että koulutukseen valitut myös valmistuvat ja siirtyvät työelämään. Tämä vaatii myös yritysten ja organisaatioiden entistä suurempaa ja systemaattisempaa roolia vastavalmistuneiden valmiuksien kasvattamisessa itsenäisten ammattilaisten tasolle.

Opiskelijoiden on erityisen tärkeää päästä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa kesätöihin tai harjoittelemaan omalle alalle.

Jatkuvan oppimisen kehittäminen on yksi keskeisistä haasteista ja mahdollisuuksista kaikilla aloilla. Jatkuvalla oppimisella tarkoitetaan osaamisen kehittämistä ja uudistamista elämän ja työuran eri vaiheissa.

Merkittävä osa työtehtävistä tulee työn murroksen ja teknologian kehityksen myötä muuttumaan 10-20 vuoden aikana. Ammatit muuttuvat korkeampaa osaamista edellyttäviksi. Nuorten koulutuksen lisäksi tarvitaan jo työelämässä olevien osaamisen päivittämistä ja uudelleen suuntaamista.

Kirjoittaja Maija Innola toimii opetusneuvoksena Opetus- ja kulttuuriministeriössä. Artikkeli on julkaistu Mediaplanetin tuottamassa Kunnossapito-julkaisussa   http://project.mediaplanet.com/22525.pdf

 

Uusimmat artikkelit

21.2.2020 | Alan Uutiset

Business Finland: "Koronaviruksen vaikutukset suomalaisiin yrityksiin eivät ole vielä laajasti nähtävillä"

Noin puolet suomalaisyrityksistä arvioi, ettei koronavirusepidemia juurikaan vaikuta liikevaihtoon tai vientiin lyhyellä aikavälillä. Kolmasosa arvioi, että vaikutukset ovat joko kielteisiä tai hyvin kielteisiä lyhyellä aikavälillä, selviää Business Finlandin toteuttamasta kyselystä.

21.2.2020 | Tutkimus ja koulutus

Vaasan yliopisto vahvistaa energiatutkimustaan

Vaasan yliopiston energiatutkimuksen tavoitteena on pyrkiä vastaamaan joustavan energiantuotannon, energialiiketoiminnan ja kestävän yhteiskunnallisen kehityksen globaaleihin tarpeisiin. Tutkimusta tehdään muun muassa tulevaisuuden älykkäisiin energiajärjestelmiin ja -verkkoihin, uusiin polttoaineisiin sekä teollisuuden ja alueellisiin kiertotalouden ratkaisuihin liittyen.

Työhyvinvointi on kahden kauppaa

Työ teollisuuden alalla on kuormittavaa, ja kuormitusta kasvattaa entisestään työn epäsäännöllisyys. Vuorotyö lisää muun muassa sydän- ja verisuonisairausten riskiä, mutta haittojen vähentämiseen voivat vaikuttaa niin työntekijä kuin työnantajakin.

Boomin dataintegraatiopalvelu IFS:n asiakkaiden käyttöön

IFS:n kenttähuollon ratkaisut, toiminnanohjausjärjestelmät ja kunnossapidon järjestelmät hyödyntävät jatkossa Boomin tarjoamia integraatiomahdollisuuksia yhdistämällä laajat ja nopeasti muuttuvat tietojoukot sovelluksiinsa.

Ratkaisu sähköautojen akkuongelmaan?

Lontoon UCL:n (University College of London) ja Kiinan tiedeakatemian tutkijat ovat kehittäneet ja osoittaneet uuden taivutettavan, grafeenista valmistetun superkondensaattorin, joka lupaa ratkaista sekä sähköautojen että kannettavien laitteiden akkuongelmat. Asiasta kertoi ETN.fi-verkkosivusto.

Fortum jatkaa käyttö- ja kunnossapitoyhteistyötään Caverion-omisteisen Maintpartnerin kanssa Uudellamaalla

Fortum jatkaa Uudenmaan voima- ja lämpölaitoksia sekä verkkoja koskevaa käyttö- ja kunnossapitokumppanuuttaan Maintpartnerin kanssa neljällä vuodella. Maintpartner on hoitanut palvelua vuodesta 2016. Sopimuksen arvoa ei julkisteta.

16.12.2019 | Kumppaniartikkeli

Insta opettaa prosessit tuottavammiksi

Oikein käytetty data on teollisuudessa rahan arvoinen voimavara. Oppivat koneet tehostavat teollisia prosesseja, jolloin energiaa ja raaka-aineita säästyy, päästöt pienenevät ja yrityksen tuottavuus kohentuu. Opetusdata muuttuu prosessiteollisuudessa sen viimeisen viivan alla näkyväksi tulokseksi.