Miten ministeriössä on huomioitu osaamisvaje?

Osaavan henkilöstön saatavuus on kriittinen tekijä kasvulle ja Suomen kilpailukyvylle. Talouskasvu on lisännyt huomattavasti työvoiman kysyntää ja avoimien työpaikkojen määrää. Tästä johtuen osaavan työvoiman rekrytointiongelmia koetaan useilla toimialoilla ja eri ammattiryhmissä sekä eri puolilla maata.

Työ- ja elinkeinoministeriön julkaiseman viimeisimmän Ammattibarometrin mukaan työvoimapulasta kärsii 54 eri ammattia. Kunnossapitoala ei siis tällä hetkellä ole ainoa ala, jossa on pulaa osaajista.  Osaavan työvoiman saatavuus ja alojen vetovoima riippuvat monista tekijöistä, joista oikein mitoitettu ja tulevaisuuden työelämän osaamistarpeita vastaava koulutus on yksi keskeisistä.

Koulutuksen mitoituksessa hyödynnetään saatavilla olevaa valtakunnallista ja alueellista ennakointitietoa. Kunnossapitoalan ennakointia toteutetaan osana valtakunnallista ennakointikokonaisuutta osaamisen ennakointifoorumissa. Lisäksi koulutuksen järjestäjät ja korkeakoulut tekevät ennakointityötä. Ennakoinnin ja kiinteiden työelämäsuhteiden avulla on mahdollista suunnata koulutusta niin määrällisesti kuin sisällöllisesti enemmän alueiden työelämän tarpeita vastaavasti.

Millaisia toimia ministeriössä on otettu tilanteen korjaamiseksi?

Tämän hetkistä eri alojen osaajapulaa on pyritty helpottamaan nopeavaikutteisilla osaamisen kehittämisen täsmätoimilla kuten viime ja edellisenä vuonna käynnistetyillä muuntokoulutuksilla ja kehittämällä uusia toimintamalleja, joilla pyritään nopeasti vastaamaan muuttuviin osaajatarpeisiin.

Ammatilliseen koulutukseen on lisätty opiskelupaikkoja työvoimapulan aloille ja käynnistetty ammatillisen osaamisen pilottihankkeita sekä toteutettu työvoimakoulutusta. Ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyyttä tulee edelleen kehittää.

Työssäoppiminen parantaa ammattiosaamisen työelämävastaavuutta ja lisää opiskelijoiden opiskelumotivaatiota. Työssäoppimispaikan tarjoaminen opiskelijalle on yksi keskeinen keino turvata yritykselle osaavan työvoiman saatavuus ja mahdollistaa yritykselle hyvä rekrytointikanava.

Miten tulevaisuudessa voidaan parantaa tilannetta, jotta eri teollisuudenaloille löytyy osaamista ja tekijöitä tuotanto-omaisuuden kunnossapitoon?

Kun kilpailu osaavasta työvoimasta on kovaa, on alan imagolla vaikutusta opiskelijoiden valintoihin. On myös huolehdittava siitä, että koulutukseen valitut myös valmistuvat ja siirtyvät työelämään. Tämä vaatii myös yritysten ja organisaatioiden entistä suurempaa ja systemaattisempaa roolia vastavalmistuneiden valmiuksien kasvattamisessa itsenäisten ammattilaisten tasolle.

Opiskelijoiden on erityisen tärkeää päästä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa kesätöihin tai harjoittelemaan omalle alalle.

Jatkuvan oppimisen kehittäminen on yksi keskeisistä haasteista ja mahdollisuuksista kaikilla aloilla. Jatkuvalla oppimisella tarkoitetaan osaamisen kehittämistä ja uudistamista elämän ja työuran eri vaiheissa.

Merkittävä osa työtehtävistä tulee työn murroksen ja teknologian kehityksen myötä muuttumaan 10-20 vuoden aikana. Ammatit muuttuvat korkeampaa osaamista edellyttäviksi. Nuorten koulutuksen lisäksi tarvitaan jo työelämässä olevien osaamisen päivittämistä ja uudelleen suuntaamista.

Kirjoittaja Maija Innola toimii opetusneuvoksena Opetus- ja kulttuuriministeriössä. Artikkeli on julkaistu Mediaplanetin tuottamassa Kunnossapito-julkaisussa   http://project.mediaplanet.com/22525.pdf