Digitaalisuus mullistaa metsäteollisuuden - Promaint-lehti
Metsä elää uuden ajan kynnyksellä. Digitaalisuus mullistaa alan ja tuo metsäteollisuuteen ennennäkemättömiä ratkaisuja, jotka tekevät metsistä entistä älykkäämpiä. Metsästä voidaan kerätä tietoa innovatiivisin tavoin, ja älykästä metsien tarjoaman datan avulla pystymme optimoimaan metsien hoidon ja käytön. Virtuaalimetsät tekevät myös tuloaan.
Suomi on Euroopan metsäisin maa: metsien peitossa on yli 75 prosenttia Suomen pinta-alasta. Kiitos kestävän metsänhoidon, puuta kasvaa vuosittain enemmän kuin sitä käytetään.
Digitalisaatio ja tehokas metsävaratiedon käyttö tuovat merkittäviä säästöjä ja tehokkuutta metsäteollisuuteen.
Kun tiedämme kaukokartoitusten ja muiden tietolähteiden avulla maaston ja puuston tiedot, voimme ennakolta suunnitella, miten metsätyöt kannattaa tehdä ja mitä teollisuuden raaka-ainetta mistäkin rungosta työstää. Tavoitteena on tunnistaa eri hakkuukohteiden jalostusarvot varhain ja tehdä puusta mahdollisimman korkean jalostusarvon tuotteita
– Voimme ottaa valtavia kehityshyppäyksiä uuden teknologian ja tiedon hallinnan avulla. Ne auttavat meitä hyödyntämään hienoja metsävarantojamme entistä paremmin, sanoo Metsätehon tutkimusjohtaja Jarmo Hämäläinen.
Hämäläisen mukaan tänä päivänä pohjoisten metsien tiedonkeruussa ja puuhuollossa käytetään teknologioita, joita ei löydy muualta.
– Data ei yksin riitä, vaan se pitää jalostaa muotoon, joka palvelee vastaanottajaa – niin metsänomistajaa, puun ostajaa, metsäkoneenkuljettajaa kuin puunhankinnan suunnittelijaakin. Metsäalalla kehitetään jatkuvasti järjestelmiä, joiden avulla metsädatasta otetaan kaikki irti niin, että sen avulla voidaan tehdä parempia päätöksiä. Laserkeilauksen antamat pistepilvet eivät vielä yksin tee meitä viisaammiksi. Vasta päätöksentukijärjestelmiksi jalostettuina ne tuottavat hyötyä, toteaa Hämäläinen.
– Teknologian avulla puuhuollon työt voidaan ohjata täsmällisemmin ja työvaiheita ja metsäkäyntejä voidaan karsia. Se tarkoittaa aina säästöä niin kustannusten kuin ympäristönkin kannalta, sanoo Jarmo Hämäläinen.
On arvioitu, että metsäalalla voidaan saada yli 100 miljoonan euron vuotuiset säästöt, kun kaikki tieto saadaan metsistä lähivuosina käyttöön. Nämä säästöt muodostavat lähes kymmenen prosenttia puun korjuun ja kuljetuksen 1,2 miljardin vuotuisista kustannuksista. Metsiemme digiloikan hyötypotentiaalissa puhutaan merkittävistä kustannussäästöistä ja lisätuotoista.
Suomi edelläkävijänä
Metsiemme jalostuksessa käytetään osaamista, teknologioita ja ratkaisuja, joita ei löydy mistään muualta maailmasta.
Uudet teknologiat vievät metsänhoitoa vauhdilla sähköiseen maailmaan. Tulevaisuuden metsänhoito on ajasta ja paikasta riippumatonta.
Yli puolet Suomen metsistä on yksityisten metsänomistajien omistuksessa. Edessä on päivä, jolloin metsänomistajat voivat käydä metsissään vaikkapa olohuoneistaan käsin virtuaalilasit päässä.
Suomalainen metsäteollisuusyritys Metsä Group, jonka omistaa 104 000 yksityistä metsänomistajaa, tutkii, testaa, hyödyntää ja kehittää uusia teknologioita ja metsänomistajille tarjottavia palveluita aktiivisesti.
– Uskon, että tulevaisuudessa jokainen Suomessa kasvava puu on mallinnettu ja tiedämme sen sijainnin, pituuden, läpimitan, puulajin ja muita tietoja, Metsä Groupin jäsenpalvelujohtaja Juha Jumppanen kertoo.
– Olemme kehittäneet kumppaneidemme kanssa virtuaalimetsädemon, jonka tavoitteena on luoda digitaalinen kaksonen mistä tahansa metsästä. Metsä Groupin ja Tiedon virtuaalimetsää on testannut jo liki 2000 metsänomistajaa syksystä 2017 lähtien. Virtuaalimetsällä voi simuloida eri metsänhoitomenetelmiä sekä niiden vaikutusta tuloihin. Se voi korvata metsässä käynnin ja sen avulla metsänomistajalle voidaan havainnollistaa esimerkiksi metsänhoitotoimenpiteiden vaikutukset.
Metsä Group on myös testannut dronen eli kauko-ohjattavan kamerakopterin avulla metsänmittausmenetelmiä hyvin tuloksin.
– Nyt testaamme drone-menetelmiä, joilla saamme metsästä nykyistä huomattavasti tarkempaa ja monipuolisempaa tietoa. Esimerkiksi kaarnakuoriaistuhot voidaan havaita droneen sijoitetun laitteiston avulla ennen kuin ne näkyvät ihmissilmään, sanoo Jumppanen.
– Uudet menetelmät voivat mullistaa metsäsuunnittelun. Niiden avulla metsäsuunnitelmien kustannukset laskevat ja metsätilojen tiedot ovat aiempaa tarkemmat.
Kohti fossiilitonta yhteiskuntaa
Digitalisaatio ja data vievät metsäteollisuuden kohti fossiilitonta tulevaisuutta. Samalla ilmastonmuutoksen hillitseminen on yhteinen intressi. Merkittävää lisäarvoa ja metsäteollisuuden tulevaisuuden mahdollisuuksia tuo myös kiertotalous, jonka tavoitteena on käyttää luonnonvaroja kestävästi ja niin, että ne pysyvät kierrossa mahdollisimman pitkään.
Metsäteollisuuden rooli kiertotaloudessa on äärettömän tärkeä, sillä puupohjaiset tuotteet ovat kestävä vaihtoehto fossiilisille, uusiutumattomille luonnonvaroille.
– Maailman väkiluvun on ennustettu nousevan yli miljardilla seuraavan kymmenen vuoden aikana ja materiaaleja tarvitaan enemmän. Esimerkiksi tekstiilikuitujen tarve kasvaa, mutta puuvillan tuotannon ekologiset rajat tulevat vastaan. Uusia, ympäristöä vähemmän kuormittavia kuituja tarvitaan korvaamaan myös öljypohjaisia synteettisiä kuituja, sanoo Metsä Groupin kestävän kehityksen ja edunvalvonnan johtaja Riikka Joukio.
Uusia uusiutuvia puupohjaisia tuotteita kehitetään aktiivisesti. Puuraaka-aineesta voidaan tehdä melkeinpä mitä vain tulevaisuudessa – jopa vaatteita.
Metsätieto tukee päätöksentekoa
Digitalisaatio on edennyt nopeasti Suomen metsäteollisuudessa, mikä on tuonut mukanaan uusia mahdollisuuksia. Tulevaisuudessa metsänhoito on yhä virtuaalisempaa, ajasta ja paikasta vapaata. Edessä on päivä, jolloin metsänomistajat voivat käydä metsissään vaikkapa olohuoneistaan käsin virtuaalilaitteiston avulla.
Suomalainen metsäteollisuuskonserni Metsä Group, jonka omistaa 104000 yksityistä metsänomistajaa, kehittää aktiivisesti sähköisiä palveluita metsänomistajille.
– Uskon, että tulevaisuudessa jokainen Suomessa kasvava puu on mallinnettu ja tiedämme sen sijainnin, pituuden, läpimitan, puulajin ja muita tietoja, Metsä Groupin Juha Jumppanen sanoo.
– Olemme kehittäneet kumppaniemme kanssa virtuaalimetsän. Tavaoitteenamme on luoda menetelmä, jolla virtuaalimetsä voidaan tulevaisuudesssa saada aikaan eri datalähteistä mistä tahansa metsästä. Virtuaalimetsäämme on testannut tähän mennessä yli 2000 metsänomistajaa. Lopullinen versio valmistuu syksyllä 2018.
Metsä Group on testannut Tiedon kanssa myös dronen eli kauko-ohjattavan kamerakopterin käyttöä hyvin tuloksin. Tulevaisuudessa vaurioituneet puut voidaan hakata ennen kuin tukkiosa menee pilalle
– Droneilla saamme metsästä nykyistä huomattavasti tarkempaa ja monipuolisempaa tietoa. Esimerkiksi kuusen kaarnakuoriaistuhot voidaan havaita droneen sijoitetun laitteiston avulla ennen kuin ne näkyvät ihmissilmään.
– Uudet menetelmät voivat mullistaa metsäsuunnittelun. Niiden avulla metsäsuunnitelmien kustannukset laskevat ja metsätilojen tiedot ovat aiempaa tarkemmat.
UPM hakee tehoa digistä ja uusista teknologioista
Metsäalan kotimaisista toimijoista myös UPM hakee uutta tehoa teollisiin prosesseihinsa digitalisaatiosta ja uusista tekoälyn sekä robotiikan sovelluksista.
Teksti: Nina Garlo-Melkas
Kunnossapito on yksi selkeä osa-alue, johon yhtiö hakee lisää kustannustehoa. Tähän yrityksessä pyritään muun muassa kehittämällä yhdessä kumppaneiden kanssa uusia digitaalisia teknologioita yhtiön tuotantolaitosten kunnossapitotoimien optimoimiseksi ja erilaisten laitteiden toiminnallisuuden kehittämiseksi.
– Olemme käynnistäneet muun muassa erilaisia tiedon visualisointihankkeita ja käyttömahdollisuuksien luomista mobiililaitteisiin. Kunnossapitopuolella etsimme uusia toiminnallisuuksia, jotka auttavat siirtymään tarvepohjaisen, ennakoivan kunnossapidon toimintamalliin. Tämä vähentäisi tehtaidemme kunnossapitoseisokkien tarvetta ja samanaikaisesti pienentäisi kunnossapidon kustannustasoa, sanoo UPM:n teknologiajohtaja Jyrki Ovaska.
Ovaskan mukaan tekoälyn ja robotiikan kehittyminen avaa perinteisen alan toimijoille uusia ovia tulevaisuudessa.
Startupien kanssa tehtäviä pilottiprojekteja on yhtiöllä parhaillaan käynnissä useita, kiinnostavimmat näistä liittyvät Ovaskan mukaan teollisen internetin sovellusten lisäksi muun muassa kiertotalouteen ja sivuvirtojen hyödyntämiseen, uusien liiketoimintamallien kehittämiseen sekä ei-ydinosaamiseemme liittyvien ideoiden ja patenttien kaupallistamiseen. Erityisesti biotalous- ja cleantech-yritykset houkuttavat UPM:ää.
– Seuraamme aktiivisesti startup-kenttää osallistumalla aktiivisesti alan tapahtumiin. Yhteistyöprojektit startupien kanssa valitaan tilanteen ja haasteen mukaan.
Lue artikkeli tästä kokonaisuudessaan: