Ict-alan asiantuntijatehtävissä etätyö on jo pitkään ollut yksi vaihtoehto järjestellä työt joustavasti. Tässäkin pakko on ollut paras ohjastaja: työvoimapulan oloissa yrityksissä on käytetty monia erilaisia houkuttimia pätevän väen löytämiseksi.

Mahdollisuus puskea duunia kotoa käsin on toiminut yhtenä porkkanana. It-yritykset ovat kehittäneet keinoja, joiden avulla toisenlaisiin työntekijöihin pidetään yhteyksiä. Teknoalan ammattilaiset puolestaan ovat oppineet tasapainottelemaan siinä, miten jakaa aika yhteydenpidossa tiimin muiden jäsenten kanssa ja miten varmistaa oma työrauha koodien kehittämiseksi tai ongelmien ratkaisemiseksi.

Ainakin it-alalla koronavirus on ehkäpä lopullisesti avannut etätyön sulkuportit, kun työnantajatkin ovat huomanneet, että tuottavuus ei välttämättä putoa sen mukaan, missä töitä tehdään. Kotikonttoreista on nyt tulossa työelämän trendi muillekin aloille.

Teollisuuskin käy etätöissä

Prosessiteollisuudesta tai teollisuuden kunnossapidosta puhuttaessa etätyö ei ihan ensiksi tule mieleen. ABUS ja Stahl -nostureita ja kunnossapitopalveluja teollisuudelle tarjoava KP-ServicePartner Oy kuuluukin alansa edelläkävijöihin. Siilinjärveläisessä perheyhtiössä on jo tehty oivalluksia tässä töiden ja tuotteiden uusien järjestelyjen pakkoraossa.

Nostureiden sekä kunnossapito- ja huoltopalveluiden ohella KP-ServicePartner tarjoaa asiakkailleen nostureiden käyttöönottokoulutusta. Eräs suosituimmista kursseista on nimeltään "Nosturin turvallinen käyttö" ja toimitusjohtaja Pekko Herolan mukaan melkein kaikki nostureita hankkivat ostavat myös tämän kurssin.

Ei siis mikään ihme, että yksi etätöiden uusista keksinnöistä liittyy nosturinkäyttäjien etäkoulutukseen, jossa ensimmäinen kurssi alkoi viime perjantaina.

- Kurssimme ei ole vielä mikään oikea etäkurssi tai verkkokoulutus, onpahan vain kevyt tapa siirtyä kohti uusia toimintatapoja. Meillä vain kouluttaja toimii videoyhteyksien päässä ja osallistujat luokissa tai omilla koneillaan. Mutta näen, että tämäkin on askel oikeaan suuntaan, jossa ihmisten aikaa ja muita resursseja käytetään tehokkaammin. Etätöissä ja -koulutuksessa myös matkoihin liittyvät riskit, kustannukset ja kuormitukset vähenevät, Pekko Herola aprikoi.

Pitkän linjan kunnossapitoalan asiantuntijana hänellä on aitiopaikka suomalaiseen teollisuuteen ja sen tilanteeseen. KP-ServicePartnerin strategiaan kuuluu toimia mahdollisimman lähellä asiakkaita, kuten rakennustuoteteollisuuden, valmistavan teollisuuden tai paperiteollisuuden yrityksiä eli nostureiden ja nostolaitteiden loppukäyttäjiä.

Herola sanookin, että teollisuudessa on yleisesti valmistauduttu kriisiaikoihin melko hyvin. Tuotanto on käynnissä poikkeusoloissakin, mutta niin, että kaikki mahdolliset tehtävät hoidetaan etänä ja erilaisilla viestiyhteyksillä puheluista sähköposteihin ja videoneuvotteluihin.

- Kaiken kaikkiaan asiakkaamme ovat suhtautuneet tilanteeseen valveutuneesti ja linjakkaasti. Kaikki keinot käytetään, jotta poikkeusoloista selvitään. Meilläkin on tehty paljon työjärjestelyjä, kuten tilojen ja osastojen jakamista uudelleen samalla kun työntekijöiden vuoronvaihtoja on harvennettu, Herola selostaa.

Hän arvelee koronakriisin vaikutusten näkyvän teollisuudessa vasta tietyllä viiveellä. Raaka-aineista, varaosista ja tarvikkeista tulee pulaa, kun toimitusketjut eivät pysy tilausten kyydissä. Nykymallin mukaisessa JOT-toiminnassa (Just-In-Time) kaikilla on liian vähän varastoja.

- Kriisit pakottavat keksintöihin, oivalluksiin ja uusiin tapoihin toimia, eivätkä työelämän järjestelyt ole muun yhteiskunnallisen toiminnan ulkopuolella, Herola arvelee.

Pekko Herola ei ole suinkaan ainoa asiantuntija, jonka mielestä koronakriisi on surullinen ja erittäin vakava asia. Poikkeustilan kestoa ja kaikkia yhteiskunnallisia vaikutuksia on mahdotonta edes arvailla.  Monien mielestä yritysten liiketoiminnan jatkuvuuteen tarvitaan nyt nopeaa apua.

Pandemia on musta joutsen

LUT-yliopiston tietojohtamisen professori Kirsimarja Blomqvist uskoo, että uudet työnteon mallit tulevat yleistymään Suomessa seuraavan viiden vuoden aikana. 

- Pandemia on musta joutsen, joka voi osaltaan nopeuttaa työelämän kehitystä. Uudet tavat leviävät työyhteisöissä edelläkävijöiden kautta. Teknologia mahdollistaa jo nyt rajat ylittävän yhteistyön, mutta suuret massat siirtyvät uusiin työtapoihin yleensä isojen mullistusten tai pakon edessä.

- Paraikaa yritykset joutuvat järjestämään työnteon tapoja uudelleen matkustuskieltojen ja kotikaranteenien takia. Työmatkustus vähenee joka tapauksessa. Taustalla vaikuttavat muutkin syyt kuin koronan kaltaiset epidemiat, kuten ilmastonmuutos ja säästöt. Tavat ihmisten kohtaamiseen muuttuvat, Blomqvist arvioi tilannetta LUT:n tiedotteessa.

Koronakriisi on jo muuttanut asiantuntijatyön tekemisen tapoja. Vuorovaikutus kasvotusten ei ole mahdollista, mutta monimutkaisten ongelmien ratkaiseminen vaatii eri alan eksperttien nopeaa yhteistoimintaa.

Blomqvistin mielestä jatkossa erityisesti asiantuntijoiden työt jakaantuvat yhä useammin niin sanotun 80­-20 -mallin mukaisesti. Tässä työntekijän ajasta esimerkiksi 80 prosenttia olisi tehtävään sidottua palkkatyötä ja loppuaika oman osaamisen myymistä eri alustojen tai projektien kautta erilaisten asiantuntijaryhmien käyttöön.

- Perinteinen organisaatioiden välinen yhteistyö on kriiseissä auttamattoman hidasta, Blomqvist sanoo.

Suomi ei saa halvaantua

Ongelman ratkaisemiseksi on kehitetty Fast Expert Teams -verkosto. Sen ideana on tuoda nopeasti eri alojen asiantuntijoita yhteen ratkaisemaan mutkikkaita ongelmia digitaalisesti. Verkostossa koeponnistetaan uutta dynaamisten tiimien toimintamallia ja tuotetaan päättäjille tietoa ja toimenpide-ehdotuksia mallin kehittämiseksi Suomessa.

Blomqvist toimii Fast Expert Teams -verkoston kokoonkutsujana ja johtajana. Toimintamalli pohjaa hänen tutkimukseensa digitaalisista organisoitumismuodoista, luottamuksesta ja tietoprosesseista.

- Nopeat, väliaikaiset asiantuntijaryhmät hyödyntävät digitaalisia teknologioita ja pystyvät ratkomaan ongelmia ajasta ja paikasta riippumatta, hän sanoo.

- Maaliskuun toisella viikolla tilanne alkoi näyttää huolestuttavalta. Totesimme, että nyt on hetki toimia. Yhden päivän aikana tavoitimme laajan joukon eri asiantuntijoita teimme ensimmäisen toimintasuunnitelman valmiiksi. Haluamme yhdessä välttää Suomen halvaantumisen, Blomqvist kertoo. 

Teksti: Markku Pervilä

Lue aiheesta lisää: https://promaintlehti.fi/Turvallisuus-ja-ymparisto/Koronaepidemia-muuttaa-tyon-tekemisen-tapoja